Hoppa till innehåll
Media

Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

social- och hälsovårdsministeriet
Julkaisuajankohta 20.12.2012 12.43
Tiedote -

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2013 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan laki- ja asetusmuutoksia. Tiedotetta on päivitetty 21.12. ja 27.12.

Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen poistuu

Työmarkkinatuen tarveharkinta muuttuu siten, että hakijan puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen määrään. Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tueksi toteutetaan kolmivuotinen työllistymisrahakokeilu.

 

Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen poistuu (Tiedote 27.12.2012)

Päivähoidon valtionhallinnon tehtävät opetus- ja kulttuuriministeriölle

Päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyvät vuoden 2013 alussa sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön.

 

Päivähoidon valtionhallinnon tehtävät opetus- ja kulttuuriministeriölle (Tiedote 27.12.2012)

Isälle korvamerkitty vapaa pitenee

Isyysvapaa pitenee siten, että vain isän käyttöön tarkoitettua vapaata on jatkossa 54 arkipäivää. Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyyspäivärahaa. Pitempi isyysvapaa ei lyhennä äitiys- tai vanhempainvapaata. Ainoastaan isille tarkoitettu 54 arkipäivän vapaa ja sen ajalta maksettava päiväraha korvaavat nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden, joiden yhteispituus on myös ollut korkeintaan 54 arkipäivää. Muutos tarkoittaa kuitenkin käytännössä kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen, kun isän täysimittainen vapaa ei enää edellytä 12 vanhempainrahapäivän säästämistä isälle.

Isälle korvamerkitty vapaa pitenee (Tiedote 20.12.2012)

Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia

Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee. Vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneiden on jatkossa mahdollista jäädä työeläkelakien mukaiselle osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Työeläkejärjestelmästä poistuu kokonaan mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Kansaneläkejärjestelmässä varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 63 vuoteen eli työeläkejärjestelmän mukaiseen vanhuuseläkkeen alaikärajaan. Muutokset koskevat vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä. Muutokset eivät vaikuta jo myönnettyihin osa-aika- ja varhennettuihin eläkkeisiin.

Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia (Tiedote 13.12.2012)

Sotainvalidien oikeutta kokoaikaiseen laitoshoitoon laajennetaan

Laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukko laajenee, kun pysyvän laitoshoidon haitta-asteraja laskee 25 prosentista 20 prosenttiin.

Sotainvalidien oikeutta kokoaikaiseen laitoshoitoon laajennetaan (Tiedote 20.12.2012)

Asumistukeen tulee vuokrien nousua vastaava korotus

Yleistä asumistukea korotetaan vuokrien nousua vastaavasti ja tuensaajien tulorajoja korotetaan työmarkkinatuen nousua vastaavasti. Keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan vuoden 2012 lopun 280 eurosta 288 euroon vuoden 2013 loppuun mennessä.

Tulorajoja korotetaan 25 eurolla kuukaudessa. Lisäksi asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,40 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa ja asuntojen lämmityksen hinta tarkistetaan energian hintojen nousun mukaisesti. Myös hyväksyttäviä vesimaksuja tarkistetaan käyttö- ja jäteveden hintojen nousua vastaavasti ja kiinteistökohtaista normia yleistä kustannuskehitystä vastaavasti.

Asumistukeen tulee vuokrien nousua vastaava korotus (Tiedote 29.11.2012)

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan  

Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavien asumismenojen (vuokra tai vastike) enimmäismääriä korotetaan vuoden 2013 alusta asumismenojen muutosta vastaavasti 3,8 prosenttia. Myös asumismenoina hyväksyttäviä kiinteistönhoitomenoja tarkistetaan.

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan (Tiedote 13.12.2012)

Toimeentulotukeen tulee korotuksia

Toimeentulotuen perusosiin tehdään vuosittainen indeksitarkistus, joka säilyttää tuen reaalitason ennallaan. Lisäksi tehdään ylimääräinen 0,7 prosentin indeksikorotus, jolla tasataan arvonlisäveron nousun vaikutusta elinkustannuksiin.

Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Vuoden 2013 alusta alkaen yksin asuvan henkilön perusosa on 477,26 euroa ja yksinhuoltajalle korotettuna maksettava perusosa 524,99 euroa. Näin ollen yksin asuvan henkilön perusosa nousee 16,21 euroa ja yksinhuoltajan 17,83 euroa kuukaudessa. Myös lapsille kuuluvia perusosia korotetaan.

Toimeentulotukeen tulee korotuksia (Tiedote 27.11.2012)

Korotuksia ruokavaliokorvaukseen ja veteraanilisään

Keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen määrä nousee vuoden 2013 alusta 21 eurosta 23,60 euroon kuukaudessa. Lisäksi veteraanilisään tehdään 50 euron tasokorotus, jolloin se on vuoden 2013 alusta 104,42 euroa kuukaudessa. Veteraanilisän korottamisella parannetaan rintamaveteraanien mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Korotuksia ruokavaliokorvaukseen ja veteraanilisään (Tiedote 29.11.2012)

Muutoksia sairausvakuutuksen sairaanhoito-, lääke- ja matkakorvauksiin

Sairausvakuutuksesta voi saada korvausta yksityislääkärin ja -hammaslääkärin palkkiosta sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta. Tällä hetkellä korvauksen määrä lasketaan prosenttiosuutena Kelan vahvistamasta taksasta. Lisäksi asiakas maksaa tutkimuksista ja hoidoista aina kiinteän kertakohtaisen omavastuun. Korvausjärjestelmää yksinkertaistetaan niin, että jatkossa lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä eri tutkimuksille ja hoidoille vahvistetaan euromääräinen korvaus. Samassa yhteydessä Kela laskee yksityislääkärin ja -hammaslääkärin määräämien laboratorio- ja radiologisten tutkimusten korvaustasoa.

Potilaalle lääkkeen hinnasta maksettava peruskorvaus laskee helmikuun alussa 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Lääkkeiden vuotuinen omavastuukatto (ns. lääkekatto) laskee jo vuoden alussa 670 euroon.

Sairausvakuutuksesta maksettavien matkakorvausten matkakohtainen omavastuu nousee viidellä eurolla 9,25 eurosta 14,25 euroon. Samalla vuosittainen omavastuu eli matkakatto nousee 157,25 eurosta 242,25 euroon.

Sairausvakuutuksen säästöt toteutumassa (Tiedote 15.11.2012)

Lapsilisien indeksitarkastukset jäädytetään

Lapsilisälain indeksisidonnaisuutta koskeva säännös on muutettu niin, että seuraava indeksitarkistus tehdään vuoden 2016 alussa. Lapsilisät säilyvät nykytasollaan vuoteen 2016.

Lapsilisien indeksitarkastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2016 (Tiedote 29.11.2012)

Sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2013

Palkkakerroin on 1,327 vuonna 2013. Vuoteen 2012 verrattuna palkkakerroin nousee vajaat 2,8 prosenttia.  Tulevaa työeläkettä laskettaessa palkkakertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2475 eli se nousee noin 2,8 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet.

Sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2013 (Tiedote 24.10.2012)

Ylimääräinen indeksikorotus useimpiin pienituloisten etuuksiin vuonna 2013

Useisiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen, niin kutsuttu osittain aikaistettu 0,7 prosentin suuruinen indeksikorotus vuoden 2013 alusta. Lisäksi tehdään normaali indeksitarkistus. Ylimääräisellä indeksikorotuksella tasataan arvonlisäverokannan nousun vaikutusta erityisesti pienituloisille henkilöille.

Ylimääräinen indeksikorotus useimpiin pienituloisten etuuksiin vuonna 2013 (Tiedote 29.11.2012)

Elinaikakerroin vuodelle 2013

Elinaikakerroin vuodelle 2013 on 0,97914. Elinaikakerroin pienentää vuonna 1951 syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin kaksi prosenttia.

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2013 (Tiedote 15.11.2012)

Vuoden 2013 työeläkevakuutusmaksut

Vuonna 2013 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta.  Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 ja 53 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu 6,50 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on vuonna 2013 keskimäärin 17,35 prosenttia. Sekä työntekijän että työnantajan maksut pysyvät samoina kuin vuonna 2012.

Vuoden 2013 työeläkevakuutusmaksut vahvistettu (Tiedote 29.11.2012)

Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2013

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,30 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,47 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden 2012 tasosta 0,08 prosenttiyksikköä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut laskevat 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta 2012.

Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2013 vahvistettu (Tiedote 22.11.2012)

Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2013

Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin ei tule muutoksia vuonna 2013. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 1 990 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,2 prosenttia palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2013 (Tiedote 15.11.2012)

Maatalousyrittäjien vuosilomiin ja lomituspalveluihin muutoksia

Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki muuttuu. Jatkossa paikallisyksiköiden on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota palvelujen taloudelliseen järjestämiseen ja lomittajien työajan tehokkaaseen käyttöön.

Samalla tilalla työskentelevien maatalousyrittäjien on pidettävä vuosilomaa samanaikaisesti, kun tilan koko on enintään 20 kotieläinyksikköä. Samanaikaisten vuosilomapäivien määrä nousee 16:sta 20:een. Sijaisavusta perittävän tuntimaksun perusmäärä nousee yhdestä eurosta kolmeen euroon.

Aikuiskoulutusta varten annettavaa sijaisapua saa ainoastaan sellaiseen koulutukseen, joka liittyy maatalousyrittäjätoimintaan.

Maatalouslomittajien työaika järjestetään entistä taloudellisemmin (Tiedote 29.11.2012)

Kuntien kuuluttava ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen

Kunnissa tai kuntien muodostamilla yhteistoiminta-alueilla on jatkossa käytössä vähintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavat resurssit, joilla järjestetään ympäristöterveydenhuollon palvelut. Suomessa on vuoden 2013 alussa 74 ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, joiden keskimääräinen väestöpohja on noin 50 000 - 60 000 asukasta. Vuoden 2013 aikana muodostuvat viimeiset alueet. Lopullinen yhteistoiminta-alueiden määrä tullee sosiaali- ja terveysministeriön arvioin mukaan olemaan 64.

Kuntien kuuluttava ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen (Tiedote 11.6.2009)

Vaasan sairaanhoitopiiri siirtyy TYKS:n erityisvastuualueelle

Vuoden 2013 alusta Vaasan sairaanhoitopiiri siirtyy Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle. Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle kuuluvat lisäksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit.

Terveydenhuoltolain mukaan samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus.

Vaasan sairaanhoitopiiri siirtyy TYKS:n erityisvastuualueelle (Tiedote 13.12.2012)

Eläkelaitosten riskinkantokykyä vahvistetaan

Yksityisten alojen työeläkelaitosten riskinkantokykyä vahvistetaan tehostamalla sijoitus- ja vakuutusriskejä varten varattujen puskurien käyttöä. Nykyiset puskurit (toimintapääoma ja tasoitusmäärä) yhdistetään niin kutsutuksi vakavaraisuuspääomaksi. Vakavaraisuuspääomaa voidaan käyttää sekä sijoitus- että vakuutusriskeihin varautumiseen.

Eläkelaitosten riskinkantokykyä vahvistetaan (Tiedote 20.7.2012)

Kosmetiikkavalmisteita koskeva lainsäädäntö siirtyy sosiaali- jaterveysministeriölle

Kosmeettisia valmisteita koskevan lainsäädännön valmisteluvastuu siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2013 alusta alkaen. Kosmeettisia valmisteita ovat esimerkiksi aurinkovoiteet, hiusvärit ja kynsilakat. Valmisteiden sääntelyn tavoitteena on, että valmisteet ovat turvallisia ihmisten terveydelle.

Kosmetiikkavalmisteita koskeva lainsäädäntö siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle (Tiedote 2.11.2012)



Tillbaka till toppen