Hallituksen esitys sote-laiksi on valmistunut

"Suomesta ei löydy montaa ihmistä, jolle lyhenne sote ei olisi tullut tutuksi pitkän valmistelun aikana. Perusteellinen valmistelu on myös vahvistanut viranomaisten ja päättäjien käsitystä soten merkittävyydestä  yhteiskunnalle. Ilman hyvinvoivia ihmisiä ei ole työntekijöitä tai innovaatioitakaan", sanoi peruspalveluministeri Susanna Huovinen.

"Ihmisille on voinut syntyä käsitys, ettei tällä soteilulla ole mitään tekemistä tavallisen arkielämän kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nyt muotoiltu uusi rakenne on  väline parempiin palveluihin. Nykyinen pirstaleinen järjestelmämme osoittaa, että ilman toimivaa rakennetta palvelutkaan eivät pelaa", totesi ministeri Huovinen.

Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelutihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää seuraavasti:

Eteläinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Itäinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Keskinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Läntinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Pohjoinen sosiaali- ja terveysalue, 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.

Sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla uudistuksen tullessa voimaan. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluissa yhdenvertaisesti.

Lausuntoja hyödynnettiin monipuolisesti

Syksyn lausuntokierroksella saatiin paljon arvokasta palautetta lakiluonnoksesta. Lausuntoja hyödynnettiin hallituksen esityksen viimeistelyssä monipuolisesti. Lausuntoja annettiin 526.

Lausuntokierroksella kuntia kuultiin erikseen niiden sijoittumisesta alueisiin. Kuntien kuulemisten perusteella Jämijärvi, Karvia ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Lisäksi kaikki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat Eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Muilta osin sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin kuuluvista kunnista.

Kuntien sijoittumisessa alueisiin on otettu huomioon myös kunnan sijoittumisen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen. Tämä vuoksi Keuruu, Uurainen ja useat Päijät-Hämeen kunnat sijoittuvat lakiesityksessä eri sote-alueelle kuin ne itse esittivät lausunnoissaan. 

Päijät-Hämeen kuntien liittäminen eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen muuttaa sekä Eteläisen että Keskisen sote-alueen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien enimmäismäärää. Aikaisemmasta tiedosta poiketen Keskiselle sote-alueelle voi muodostua enintään kolme tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Vastaavasti Eteläiselle sote-alueelle voi muodostua enintään neljä tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.

Järjestämislaki luo kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle uudenlaisen palvelurakenteen. Parlamentaarinen ohjausryhmä on ottanut huomioon rakenteeseen liittyvät perustuslaista aiheutuvat epävarmuustekijät. Ne koskevat perustuslaissa säädettyä kunnan asukkaiden itsehallintoa. Ohjausryhmän käsityksen mukaan   lakiesitys voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Esityksen perustuslainmukaisuuteen liittyvien kysymysten vuoksi on kuitenkin tärkeää, että eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee esityksen ja ottaa kantaa sen suhteesta perustuslakiin.

Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan

Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista  kunnista alle 200 euroa/asukas.

Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa. 

Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset. Kustannusten tasoittaminen siirtymäaikana antaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä korjaavia toimia, jotta kuntakohtaiset kustannukset eivät tule kohtuuttomiksi.

Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtäminen isommille alueille antaa mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua. Tarkka kustannusvaikutusten arviointi on mahdotonta, koska näin laajamittaista uudistusta ei ole tehty aiemmin. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi vahvistamalla peruspalveluja, kokoamalla voimavaroja yhteen, tekemällä isoja yhteishankintoja tarvikkeissa sekä lääketieteellisissä ja muissa tukipalveluissa ja sijoittamalla henkilöstö tarkoituksenmukaisesti palveluihin. Myös tietohallinto voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin isommilla alueilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen sujuviksi hoito- ja palveluketjuiksi voi tuoda pitkällä aikavälillä tehokkuutta resurssien käyttöön. 

Lisätietoja

peruspalveluministeri Susanna Huovinen, p. 02951 63108
ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 02951 63338
kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 02951 63356

Liitteet

Sote-uudistuksen yleisesittely 25.11.2014 (pdf, 354 kB)

Muualla verkossa Ohjausryhmän 25.11. tiedotustilaisuuden verkkolähetys (eduskunta)

Muualla palvelussamme

Sote-uudistus
Sote-sanasto
Sote-uudistuksen seminaari 3.12.2014 kunnille ja kuntayhtymille