EU-tason eläkeyhteistyöstä hyviä kokemuksia
Suomi kannattaa EU-maiden sosiaalipoliittisen yhteistyön jatkamista nykyisillä linjoilla. Avoimen koordinaation puitteissa voidaan vaihtaa hyviä käytäntöjä maiden välillä, saada tietoa muiden maiden järjestelmistä sekä oppia muissa maissa toteutetuista uudistuksista ja niiden vaikutuksista.
Esimerkiksi äskettäin aloitettu kansallisten eläketurvajärjestelmien vertailu on osoittautunut hyödylliseksi toimintatavaksi. Prosessin aikana on huomattu se, että eri EU-maiden kohtaamat haasteet ovat perusteiltaan melko samankaltaisia, liittyen ennen kaikkea ikääntymiseen, talouskasvuun ja työllisyyskehitykseen. Eläkeyhteistyötä parantamalla on saatu ikääntymiskysymykseen tuotua aikaisempaa enemmän myös sosiaalipoliittista näkökulmaa.
Suomi toi esille näkemyksiään EU-tason yhteistyöstä työllisyysstrategian ja sosiaalisen suojelun alueilta 23.-25.1.2003 pidettävässä EU:n epävirallisessa työ-, sosiaali- ja terveysministereiden neuvostossa. Kreikan Nafpliossa pidettävässä kokouksessa Suomea edustavat sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho ja työministeri Tarja Filatov.
Ministeri Perho korosti kokouksessa, että kaikki alalla tehdyt kansalliset selvitykset osoittavat hyvin hoidetulla sosiaalisella suojelulla olevan myönteinen yhteys työllisyyteen ja vakaaseen talouskasvuun. Unionissa onkin viime aikoina korostettu talouspolitiikan, työllisyyspolitiikan ja sosiaalipolitiikan keskinäisen yhteyden ja tasapainon merkitystä. Suomi haluaa erityisesti painottaa kansalaisten toimintakyvyn ylläpitämistä ja työelämän vetovoiman lisäämistä. Myös tämä näkökulma sitoo sosiaalisen suojelun neljää prosessia yhteen.
Suomi pitää ehdotusta sosiaalipolitiikan prosessien kirjaamisesta uuteen perustuslailliseen sopimukseen ennenaikaisena, koska asian käsittely on vasta alkuvaiheessa konventin puitteissa, ja sitä on tarkasteltava osana kokonaisuutta. Joka tapauksessa sosiaalisen suojelun tavoitteet tulee uuteen sopimukseen kirjata.