Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Social- och hälsovårdsministeriet
22.12.2009 11.59
Tiedote -

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2010 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan laki- ja asetusmuutoksia.

Työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman haitan arviointia tarkennetaan

Tapaturmavakuutuslakiin tulee muutoksia, joilla selkeytetään haittarahakorvauksen perusteita. Haittarahaa maksetaan työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haitta määritellään jakamalla vammat ja sairaudet niiden aiheuttaman haitan perusteella 20 haittaluokkaan.  

Työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman haitan arviointia tarkennetaan (Tiedote 29.12.2009) 
Työttömyysturva ja työttömien koulutusetuudet paranevat

Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenee 43 viikosta 34 viikkoon, ja yrittäjien työssäoloehto lyhenee kahdesta vuodesta 18 kuukauteen.

Uutena etuutena maksetaan 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä peruspäivärahan korotusosaa tai korotettua ansio-osaa niille, jotka ovat olleet kolme vuotta työssä ennen työttömyyden alkamista.

Työllistymistä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville maksetaan osallistumisen ajalta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosaa tai ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa, kuitenkin enintään200 päivältä.

Työttömyysaikaiset koulutusetuudet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutuspäiväraha yhdistetään yhdeksi etuudeksi. Työtön saa samansuuruista etuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai itse hankkimaansa koulutukseen.

Päivärahakauden lisäpäiväoikeuden alkamisikä nostetaan 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee niitä työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen.

Parannuksia työttömyysturvaan ja työttömien koulutusetuuksiin (Tiedote 22.12.2009)

Täysi työttömyyspäiväraha lomautuspäiviltä lyhennettyä työviikkoa tekeville

Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekeville aletaan maksaa lomautuspäiviltä täysi työttömyyspäiväraha sovitellun päivärahan sijaan. Muutos koskee niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä.

Tuotannollisista tai taloudellisista syistä tehty väliaikainen palkanalennus ei vaikuta  työntekijän ansiopäivärahaan alentavasti, jos hänet myöhemmin lomautetaan tai hänen työsuhteensa päättyy. Ansiopäivärahan perusteena on tällöin palkanalennusta edeltänyt palkkataso.

Molemmat työttömyysturvalain muutokset ovat väliaikaisia. Lomautusajan työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan vuonna 2010 tehtyihin lomautuksiin. Palkanalennukseen liittyviä säännöksiä sovelletaan, kun määritellään ansiopäivärahaa vuosien 2010-2011 palkkojen perusteella. 

Täysi työttömyyspäiväraha lomautuspäiviltä lyhennettyä työviikkoa tekeville (Tiedote 22.12.2009)

Isäkuukausi pitenee kahdella viikolla

Isäkuukauteen sisältyvien isyysrahapäivien määrä pitenee 24 arkipäivään, jolloin isäkuukauden enimmäispituudeksi tulee 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

Isäkuukauteen 12 päivää lisää (Tiedote 26.11.2009)

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville oikeus vammaisetuuksiin

Vammaisetuuksia aletaan maksaa myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat vammaistuki, eläkettä saavien hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus.

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousee 82 prosentista enintään 85 prosenttiin hoidettavan nettotuloista. Laitoshoidossa oleville maksettavat vammaisetuudet lasketaan mukaan nettotuloihin. Hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä kuitenkin vähintään 97 euroa kuukaudessa.

Vammaisetuuksia aletaan maksaa myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville (Tiedote 10.12.2009)
Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan

Eläkkeensaajien asumistukeen hyväksyttävien asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 5,0 prosenttia. Korotus vastaa asumistukea saavien toteutunutta vuokrien nousua. Myös asumismenoina hyväksyttäviä kiinteistönhoitomenoja tarkistetaan.

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan (Tiedote 10.12.2009)

Vuonna 2010 kansaneläkeindeksi säilyy vuoden 2009 tasolla

Vuonna 2010 kansaneläkeindeksi säilyy vuoden 2009 tasolla.  Ensi vuonna sovellettavan kansaneläkeindeksin pisteluku on 1502. Laki koskee kansaneläkkeitä ja niitä etuuksia, jotka tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki ja toimeentulotuki.

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet säilyvät ennallaan ensi vuonna (Tiedote 5.11.2009)

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla oikeus ansaita 600 euroa kuukaudessa

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat ensi vuoden alusta lähtien ansaita ainakin 600 euroa kuukaudessa, ilman että se vaikuttaisiheidän eläkkeeseensä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla on mahdollisuus jättää eläkkeensä lepäämään ja saada lepäävänä olevan eläkkeensä ilman työkyvyn arviointia uudelleen maksuun, jos työnteko päättyy tai työtulot laskevat lain mukaisten ansaintarajojen alapuolelle.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluu helpottuu (Tiedote 8.10.2009)

Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannetaan

Nuorena työkyvyttömäksi tulevien eläketasoa nostetaan korottamalla työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävän kertakorotuksen määrää ja korottamalla niin sanotun tulevan ajan karttumisprosenttia.

Elinaikakertoimen soveltamista muutetaan työkyvyttömyyseläkkeiden osalta siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovelleta lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovelletaan lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa.

Parannuksia työkyvyttömyyseläkkeisiin (Tiedote 13.8.2009)

Muutoksia osasairauspäivärahaa koskeviin säännöksiin

Osasairauspäivärahaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että vakuutetulla on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa työkyvyttömyyden alusta lukien sairauspäivärahalle säädetyn omavastuun jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää myös välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osasairauspäivärahakaudelta täyttä sairasajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Osasairauspäivärahaa uudistetaan vuoden 2010 alusta (Tiedote 25.6.2009)

Vuoden 2010 työeläkevakuutusmaksut

Vuonna 2010 työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22 prosenttia palkasta eli samansuuruinen kuin vuonna 2009. Tähän maksuun annetaan kuitenkin tilapäinen 0,6 prosenttiyksikönalennus, jolla on tarkoitus purkaa työttömyyseläkkeiden rahoitusylimäärää.

Vuonna 2010 alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 4,5 prosenttia palkasta eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009. Eläkemaksu 53 vuotta täyttäneille on 5,7 prosenttia eli se nousee 0,3 prosenttiyksikköä.

Työnantajan maksu on vuonna 2010 keskimäärin 16,9 prosenttia, joka on 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009.

Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat vuonna 2010 alle 53-vuotiailla 21,2 prosenttia eli ne nousevat 0,4 prosenttiyksikköä ja 53 vuotta täyttäneillä 22,4 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009.

Vuoden 2010 työeläkevakuutusmaksut vahvistettu (Tiedote 19.11.2009)

Vuoden 2010 elinaikakerroin

Vuoden 2010 elinaikakerroin on 0,99170. Se merkitsee työeläkelakien perusteella myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin ensi vuonna 0,83 prosentin pienennystä siitä, mitä myönnettävä vanhuuseläkkeen määrä olisi ilman elinaikakerrointa. Elinaikakerrointa sovelletaan vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneille myönnettäviin työeläkkeisiin. Elinaikakerrointa ei sovelleta ennen vuotta 2010 myönnettyihin työeläkkeisiin ja osa-aikaeläkkeisiin.

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2010 (Tiedote 24.11.2009)

Työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan

Työnantajan ja palkansaajan palkastaan maksamat työttömyysvakuutusmaksut nousevat keskimäärin 0,20 prosenttiyksikköä vuoden 2010 alusta.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkkasummasta 1 846 500 euroon asti ja sen ylittävältä palkkasumman osalta 2,95 prosenttia. Valtion liikelaitokset maksavat vakuutusmaksua 1 846 500 euron ylittävältä osalta 1,90 prosenttia.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,40 prosenttia palkasta. Yrityksen omistajille maksetuista palkoista palkansaajan maksu on 0,15 prosenttia ja työnantajan maksu 0,75 prosenttia.

Työttömyysvakuutusmaksut nousevat (Tiedote 25.11.2009)

Sairausvakuutusmaksuja korotetaan

Vakuutetun sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,47 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Verotettavasta eläke- ja etuustulosta perittävä maksu on kuitenkin 1,64 prosenttia. Maksut nousevat 0,19 prosenttiyksikköä.

Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi maksettavat maksut nousevat vuoden 2010 alusta 0,23 prosenttiyksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,23 prosenttia ja palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0,93 prosenttia palkasta tai työtulosta. YEL-yrittäjän maksama lisärahoitusosuus on 0,12 prosenttia, missä on nousua 0,03 prosenttiyksikköä.

Sairausvakuutusmaksujen vuoden 2010 maksuprosentit vahvistettiin (Tiedote 19.11.2009)

Työntekijämaksuvähennys alenee

Päivärahojen suuruutta määriteltäessä henkilön ansiotulosta vähennetään jatkossa 60 prosenttia hänen maksamiensa työntekijämaksujen yhteismäärästä. Muutos alentaa työtuloista tehtävää vähennystä. Vuonna 2010 vähennys on 3,5 prosenttia.

Päivärahan määrään vaikuttava työntekijämaksuvähennys alenee (Tiedote 10.12.2009)

Työnantajan kansaneläkemaksu poistuu

Työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan vuoden 2010 alusta. Maksu poistuu kaikilta sekä yksityisen että julkisen alan työnantajilta. Maksun poistaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa; maksua alennettiin ensin 0,80 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta 2009.

Työnantajan kansaneläkemaksun poisto voimaan (Tiedote 19.11.2009)
Työnantajan kansaneläkemaksu alenee (Tiedote 26.3.2009)

Kuntoutusrahan ylläpitokorvaus nousee

Kuntoutusrahan ylläpitokorvausta korotetaan yhdellä eurolla eli nykyisestä kahdeksasta eurosta yhdeksään euroon päivässä.

Kuntoutusrahan ylläpitokorvaus nousee (Tiedote 5.11.2009)

Suuhygienistin antama hoito korvattavaksi

Suuhygienistien yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin määräyksen perusteella antama hoito korvataan sairausvakuutuksesta enintään 15 kerralta, jos hoito annetaan kahden vuoden kuluessa määräyksestä.

Suuhygienistin antama hoito tulee sairausvakuutuksen piiriin 2010 (Tiedote 25.6.2009)

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto tehostuu

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävä seurata ja tarvittaessa huolehtia maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvistä tilakäynneistä vakinaistuu. Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi huolehtia työpaikkakäynnistä työterveyshuollon toimeksiannon perusteella maatalouden asiantuntijan tekemänä tilakäyntinä, jos työterveyshuollon edellisestä työpaikkakäynnistä on kulunut yli neljä vuotta.

Lisäksi muutetaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa säädettyjä prosenttiosuuksia, joilla eri rahoittajat osallistuvat tapaturmajärjestelmän kokonaiskustannusten kattamiseen.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto ja tilakäyntien seuranta tehostuu (Tiedote 3.12.2009)

Lapsena ulkomailla vammautuneet saavat työkyvyttömyyseläkkeen jo 16-vuotiaana

Suomeen muuttaneelle, ulkomailla lapsena vammautuneelle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke ja eläkettä saavan hoitotuki, kun hän on täyttänyt 16 vuotta. Edellytyksenä on, että henkilö saa 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Ulkomailla lapsena vammautuneille työkyvyttömyyseläke 16-vuotiaana (Tiedote 22.12.2009)

Valtio osallistuu lomautusajan ansiopäivärahojen rahoitukseen

Valtio osallistuu lomautusajalta maksettavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen siten, että se maksaa työttömyyskassalle valtionosuutena ansiopäivärahoista peruspäivärahaa vastaavan määrän.

Valtio osallistuu lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen (Tiedote 22.12.2009)

Myös yrittäjät saavat oikeuden osittaiseen hoitorahaan

Oikeus osittaiseen hoitorahaan laajenee koskemaan myös yrittäjiä. Samalla osittainen hoitoraha nousee 70 eurosta 90 euroon kuukaudessa. Osittaisen hoitorahan tason korottaminen luo paremmat mahdollisuudet perheille hyödyntää kyseistä etua ja edistää työn ja perheen yhteensovittamista. Tuen laajentaminen myös yrittäjiin parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa yhdenmukaistamalla yrittäjäasemassa olevien pienten lasten vanhempien oikeudet palkansaajavanhempien oikeuksiin.

Myös yrittäjille oikeus saada osittaista hoitorahaa (Tiedote 5.11.2009)

Perhehoidon kulu- ja käynnistyskorvaukset säilyvät ennallaan

Perhehoidon kulu- ja käynnistämiskorvauksiin sovelletaan poikkeuksellisesti samaa elinkustannusindeksin pistelukua kuin vuonna 2009. Vuonna 2010 kulukorvauksen vähimmäismäärä on 375,08 euroa kuukaudessa ja käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2 663,76 euroa

Perhehoidon kulu- ja käynnistyskorvaukset säilyvät ennallaan (Tiedote 5.11.2009)

Turkistuottajien lomituspalvelu ja poronhoitajien sijaisapukokeilu alkavat, maatalousyrittäjille lisälomapäivä

Turkistuottajien lomituspalvelu ja poronhoitajien sijaisapukokeilu alkavat vuoden 2010 alussa. Samalla maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrä kasvaa yhdellä päivällä, 25 päivästä 26 päivään, ja maatalouslomittajien oppisopimuskoulutus lakisääteistetään.

Turkistuottajien lomituspalvelu ja poronhoitajien sijaisapukokeilu alkavat  (Tiedote 22.12.2009)

Mielentilatutkimukset ja kuolemansyyn selvittämiset THL:een

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle siirtyvät lääninhallituksilta oikeuslääketieteelliset tehtävät, muun muassa kuolemansyyn selvittämiset. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta THL:een siirtyvät oikeuspsykiatrian tehtävät, muun muassa rikoksiin syyllistyneiden mielentilatutkimukset.

Tavoitteena on parantaa oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvittämistoiminnan koordinointia ja näin taata toiminnan laadullisesti asianmukainen jatkuvuus tulevaisuudessa. Lisäksi tavoitteena on järjestää oikeuspsykiatristen tutkimusten ja hoidon viranomaistehtävät tarkoituksenmukaisella tavalla sekä saada tutkimuksellista ja mielenterveystyöhön - erityisesti oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen - liittyvää hyötyä.

Mielentilatutkimukset ja kuolemansyyn selvittämiset THL:een (Tiedote 10.12.2009)

Kuntien annettava Kelan pyynnöstä tulkkipalveluja koskevia asiakastietoja

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada kunnilta pyynnöstä vammaisten henkilöiden tulkkipalveluja koskevia asiakastietoja vuoden 2010 alusta alkaen. Vammaisten henkilöiden tulkkipalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu on ehdotettu siirrettäväksi kunnilta Kansaneläkelaitokselle syyskuun 2010 alussa. Asiakastietojen luovuttamista koskevan erillislain tavoitteena on mahdollistaa tulkkipalvelujen toimeenpanon siirtäminen siten, että palvelut kyetään järjestämään katkoksitta siirrosta huolimatta.

Kuntien annettava Kelan pyynnöstä tulkkipalveluja koskevia asiakastietoja (Tiedote 5.11.2009)

Uudet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut voimaan 1.1.2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa säädettyjä asiakasmaksuja tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Samalla tarkistetaan kotona annettavan hoidon tulorajoja ja laitoshoidon vähimmäiskäyttövaroja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Vuosien 2007 ja 2009 välillä kansaneläkeindeksin muutos oli 7,21 prosenttia ja työeläkeindeksin 7,48 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin tehty indeksitarkistukset (Tiedote 26.11.2009)

Kuntouttava työtoiminta velvoittavaksi myös 25-vuotiaille

Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja poistuu. Jatkossa myös 25 vuotta täyttäneet, jotka kieltäytyvät kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttävät sen, menettävät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä lukien tai heidän toimeentulotuen perusosaansa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Kunnilla säilyy vastaava velvoite kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen kuin niillä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan jo nyt on.

Kuntouttava työtoiminta velvoittavaksi myös 25-vuotiaille (Tiedote 22.12.2009)

Työterveyshuollon tukipalvelujen korvattavuus paranee

Työterveyshuollon palvelujen tuottaja voi jatkossa hankkia sairaanhoitopiirin toimintayksiköltä sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä tukipalveluja, joihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset tutkimukset sekä kliiniset neurofysiologiset tutkimukset. Tukipalvelukustannukset korvataan osana työterveyshuollon kustannuksia.

Työterveyshuollon tukipalvelujen korvattavuus paranee (Tiedote 22.12.2009)

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta rahoitetaan

Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain määräaikaisten työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevien säännöksien voimassaoloajatketaan neljäksi vuodeksi. Tavoitteena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen riittävä määrä.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta rahoitetaan (Tiedote 22.12.2009)

Toimeentulotuessa ei huomioida osaa ansiotuloista

Kun toimeentulotukea myönnetään, siinä ei huomioida 20 prosenttia ansiotyöstä saadusta nettotulosta. Ansiotuloista vähennettävä summa saa olla enintään 150 euroa kuukaudessa. Määrä pysyy vuonna 2010 samana kuin tänä vuonna.

Toimeentulotuessa ei huomioida osaa ansiotuloista (Tiedote 5.11.2009)

Yleisen asumistuen perusteet vuodelle 2010

Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,51 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa (5,7%). Niissä on korotettu tukea myönnettäessä hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja 0,51 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Enimmäisasumismenojen korottaminen nostaa keskimääräistä asumistukea noin 8 eurolla kuukaudessa.

Asumistukeen vuokratason nousua vastaavat korotukset (Tiedote 3.12.2009)

Työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman haitan arviointia tarkennetaan

 Tapaturmavakuutuslakiin tulee muutoksia, joilla selkeytetään haittarahakorvauksen perusteita. Haittarahaa maksetaan työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haitta määritellään jakamalla vammat ja sairaudet niiden aiheuttaman haitan perusteella 20 haittaluokkaan. 

Työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman haitan arviointia tarkennetaan (Tiedote 29.12.2009)

Aluehallinto uudistuu

Hallinnonalalla tapahtuu myös hallinnollisia muutoksia, kun työsuojelupiirit ja lääninhallitukset lakkaavat ja niiden tehtäviä siirretään uusille aluehallintoviranomaisille (AVI).

Aluehallinnon uudistamishanke (ALKU) (Valtiovarainministeriö)



Tillbaka till toppen