Mielekäs-ohjelma etsii onnistumisia
Tammikuussa käynnistyvä Mielekäs-ohjelma pyrkii lisäämään kiinnostusta työskentelyyn sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeen lähestymistapa on positiivinen.
"Tarkoitus on löytää vetovoimaisia työpaikkoja ja levittää niiden hyväksi havaittuja toimintatapoja laajempaan käyttöön. Ongelmien sijasta keskitymme siis onnistumisiin," sanoo neuvotteleva virkamies Tarja Kantolahti.
Sosiaali- ja terveyssektorilla työskentelee nykyisin noin 400 000 ihmistä. "Työvoimatarvetta on ennakoitu useissa selvityksissä ja muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla tulee vuonna 2025 olemaan vähintään 20 000 työntekijän vaje."
Kantolahden mukaan työvoiman ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen, uudenlaiset tavat tehdä työtä, asiakaslähtöisyys ja palveluja tarvitsevan väestön vanheneminen asettavat sote-sektorille suuria haasteita. Mielekäs-ohjelman kaltaiset toimet auttavat hänestä koko alaa ymmärtämään entistä selvemmin, mistä työn houkuttavuus oikein koostuu ja miten sitä voidaan lisätä.
Työpaikan vetovoimaisuus sekä helpottaa uusien työntekijöiden rekrytointia että kannustaa jo alalla toimivia jatkamaan ja jaksamaan työssään. Paljon ratkaistaan kunkin työpaikan toimintatavoilla ja rakenteilla.
"Olennaisia asioita ovat johtamisen oikeudenmukaisuus, henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa omiin tehtäviinsä ja työpaikan kehittämiseen, toimiva työterveyshuolto sekä turvallinen ja terveellinen työympäristö. Myös työmenetelmät, hyvä vuorovaikutus, mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja työn eettisyys ovat tärkeitä", Kantolahti luettelee vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä.
Mielekäs-ohjelma käynnistyy virallisesti tammikuussa ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Valmistelutyötä tehtiin kuitenkin jo vuonna 2013 Työhyvinvointifoorumin yhteydessä.
Ammattijärjestöt saattoivat ehdottaa esimerkkityöpaikkoja, tai työpaikat ilmoittautua sellaiseksi itse. Työterveyslaitos teki sitten mukaan lähteneille työpaikoille tutustumiskäynnit, jonka jälkeen joukosta valittiin kymmenen esiteltäväksi ohjelman julkistamisen yhteydessä 22.1.
"Tutustumiskäynneillä perehdyttiin työpaikan omiin vetovoimaisuustekijöihin ja toimintatapoihin, joilla hyviin tuloksiin oli päästy. Oleellista oli kuulla eri henkilöstöryhmien näkökulma siihen, missä on onnistuttu ja miten", Kantolahti toteaa.
Esimerkkejä kerätään hänen mukaansa myös jatkossa. Ne voivat liittyä vaikkapa onnistumisiin työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vähentämisessä, moniongelmaisten asiakkaiden kohtaamiseen tai hyvään johtamiseen. Tärkeintä on saada malleja mahdollisimman monelta vetovoimaisuuden alueelta ja eri puolilta Suomea.
Työpaikan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista on olemassa paljon tutkimustietoa kymmenien vuosien ajalta. Esimerkkityöpaikkojen esittelyn ohella Mielekäs-ohjelmassa laaditaan laaja katsaus tähän tutkimukseen. Tavoitteena on tuottaa työpaikkojen käytäntöä palveleva julkaisu.
Työssä viihtymistä ja siellä jaksamista käsitellään eri näkökulmista myös monissa eri verkostoissa, joiden toimintaa ja kokemuksia ohjelmalla halutaan koota yhteen.
"Esimerkiksi Työhyvinvointifoorumi, Johtamisen kehittämisverkosto, Kaste-ohjelma, Kansallinen hyvinvointiverkosto ja sote-alan ergonomiaverkosto ovat arvokkaita tiedon ja tuen lähteitä. Järjestämme vuosina 2014 - 15 kaikkiaan kaksitoista työpajaa, jotta verkostot tulevat tutuksi niin työpaikoille kuin toisilleen ja jotta kehitystyötä päästään tekemään aidosti yhdessä", Kantolahti kertoo.
Ohjelmaa myös arvioidaan, jotta päästään selville sen todellisista tuloksista.
Kantolahti sanoo valmisteluvaiheen osoittaneen, että työpaikat suhtautuvat hankkeeseen positiivisesti.
"Vastaanotto on ollut innostunut. Ihmiset pitävät tästä vähän poikkeavasta lähestymistavasta, jossa pääsee kertomaan, mitä on tehty hyvin. Totta kai sote-työpaikoilla on haasteita, mutta sieltä löytyy myös ratkaisuja. Toivomme Mielekäs-ohjelman kannustavan kaikkia miettimään, miten näitä ratkaisuja voidaan viedä käytäntöön oman työpaikan vetovoiman lisäämiseksi."
Teksti: Paula Mannonen