Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu
STM110:00/2011 Projekt
Työryhmän tehtävänä on
1) laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma siten, että siihen sisältyvät tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus- ja muiden vaikutusten arviointi sekä toimeenpanosuunnitelma;
2) koordinoida eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimenpiteitä, yhteistyötä ja työnjakoa omaishoidon kehittämisessä;
3) selvittää mahdollisesti tarpeelliset säädösmuutokset.
Työryhmän tulee ottaa työssään huomioon uudistuva sosiaalihuollon lainsäädäntö, hallituksen esitys laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevat uudistukset.
Projektets basuppgifter Avslutat
Projektets nummer STM110:00/2011
Ärendenummer
Projektets arrangör social- och hälsovårdsministeriet
Mandattid 1.2.2012 – 31.12.2013
Datum för tillsättande 17.1.2012
Mål och resultat
Työryhmän tavoitteena on laatia Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, jonka avulla toteutetaan pääministeri Kataisen hallituksen ohjelman omaishoitoa koskevia tavoitteita.
Utgångspunkter
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma sisältää seuraavat omaishoidon kehittämistavoitteet:
- Kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa.
- Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet.
- Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään.
- Tuetaan omaishoitajan jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia.
- Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste II) painopisteenä on mm. omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen.
- Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan.
- Edistetään toimintamalleja, joilla pienten lasten vanhemmat ja iäkästä tai sairasta läheistään hoitavat voivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä yhdessä työnantajan kanssa sopimalla.
Hallitusohjelman omaishoitoa koskevat tavoitteet toimivat kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman lähtökohtana. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan omaishoitajien ja hoidettavien hyvinvointia edistävää yhteiskuntaa ja yhteisöjä sekä tukea ja palveluja, jotka vastaavat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Omaishoidon tukea on kehitettävä kiinteänä osana palvelurakenteen uudistamista ja palvelu- ja tukijärjestelmän kokonaisuutta. Omaishoitoa kehitettäessä omaishoitajat ja heitä edustavat järjestöt ovat tärkeitä asiantuntijoita ja kuntien kumppaneita.
Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 2006. Laissa omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuki on nykyisin harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa.
Omaishoidon tuella hoidettavia oli noin 37 500 vuoden 2010 aikana. Heistä kaksi kolmasosaa oli 65 vuotta täyttäneitä. Omaishoidon tuen avulla hoidettiin 4,2 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Omaishoitajista puolet oli täyttänyt 65 vuotta. Omaishoidon tuen hoitopalkkioita kunnat maksoivat noin 153 miljoonaa euroa.
Omaisten ja läheisten hoitamia vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä on huomattavasti enemmän kuin omaishoidon tuen saajia. Kaiken kaikkiaan epävirallista läheisapua omaisilleen, tuttavilleen tai ystävilleen antavia henkilöitä oli Stakesin vuonna 2006 tekemän Hyvinvointi ja palvelut -kyselyn (HYPA) mukaan yli miljoona suomalaista. Omaisensa pääasiallisina auttajina toimi noin 300 000 henkilöä. Osa omaisista, jotka auttavat ja hoitavat omaistaan tai läheistään ilman omaishoidon tukea, vastaa samanlaisesta hoidosta ja hoivasta kuin omaiset, jotka hoitavat omaista tai läheistä, joka saa omaishoidon tukea. HYPA-kyselyn mukaan päivittäistä apua antoi henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä, runsas 58 000 henkilöä ja sairaanhoidollisissa toimenpiteissä avusti runsas 29 000 henkilöä.
Omaishoidon tuen kattavuudessa ja saantiperusteissa on kuntien välisiä eroja. Hoitopalkkioiden vähimmäismäärät on säädetty laissa, mutta hoitopalkkion luokkien määrä ja palkkion suuruus eri palkkioluokissa vaihtelevat. Tämä aiheuttaa osaltaan eri kunnissa asuvien omaishoitajien eriarvoisuutta.
Omaishoidon ja omaishoidon tuen keskeisenä kehittämishaasteena on myös omaishoitajien ja hoidettavien elämänlaadun parantaminen. Hyvää elämänlaatua voidaan edistää monipuolisilla ja moniammatillisesti toteutetuilla palveluilla, kuten virkistys-, kuntoutus- ja terveyspalveluilla sekä sijaishoidon palveluilla. Palvelujen kehittämisessä tarvitaan uudenlaista osaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kuntien, omaishoitajien, järjestöjen ja seurakuntien, kanssa. Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön tuki on erityisen tärkeä omaisiaan hoitaville henkilöille, jotka eivät ole julkisen omaishoidon tuen piirissä. Myös hoidettavien ja omaishoitajien toimintakyvyn, voimavarojen ja palvelutarpeen arviointi vaativat edelleen parantamista, jotta tuki voidaan kohdentaa yksilöllisesti, tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Omaishoitajien ja hoidettavien tarpeet ja elämäntilanteet vaihtelevat. Iäkkäiden henkilöiden ohella huomiota on kiinnitettävä myös muihin ikäryhmiin sekä erityisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheiden sekä mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa tuen ja palvelujen tarpeisiin. Omaisiaan hoitavat paitsi eläkeläiset myös ansiotyössä käyvät henkilöt, virka- tai muilla vapailla olevat sekä työttömät henkilöt. Omaishoitajina on myös kokonaan työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, kuten alaikäistä lasta tai lapsia päätoimisesti hoitavia vanhempia. Lisäksi omaishoitajuus koskee eri kulttuuriryhmiin kuuluvia henkilöitä.
Omaishoidon tuesta sosiaalipalveluna on tehty vuosina 1995, 1999, 2003 ja 2006 valtakunnallinen selvitys. Selvitykset ovat perustuneet kuntien omaishoidon tuesta vastaaville viranhaltijoille tehtyyn kyselyyn. Selvityksissä on kuvattu omaishoidon tuella hoidettuja henkilöitä, omaishoitajia, hoitopalkkioita ja omaishoitoon sisältyviä palveluita sekä omaishoidon tuen kehittämistarpeita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laatii omaishoidon tuen nykytilaa kuvaavan selvityksen työryhmän työn aikana.
Publikationer och rapporter
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti DOCX
19.3.2014
Nationellt utvecklingsprogram för närståendevården. Lägesrapport av arbetsgruppen
Sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisunumero: 2013:10; Julkaisuvuosi: 2013; WWW-osoite: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26431.pdf;
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti DOCX
10.5.2013
Remissbehandlingar och höranden
Esitys omaishoidon säilyttämisestä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiopintoja
23.9.2013 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry
Lausunto
22.8.2013 SAMS Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
Lausunto
21.8.2013 Vantaan kaupunki / sosiaali- ja terveyslautakunta
Lausunto
1.8.2013 Folkhälsan
Lausunto
Raaseporin kaupunki
Lausunto
31.7.2013 Svenska pensionärsförbundet rf SPF
Lausunto
4.7.2013 Suomen Yrittäjät
Lausunto
3.7.2013 Valtiovarainministeriö
Lausunto
1.7.2013 EK
Lausunto
30.6.2013 Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Lausunto
28.6.2013 Sirpa Pietikäinen / Euroopan parlamentin omaishoitoryhmä
Lausunto
28.6.2013 Lakeuden Omaishoitajat ry
Lausunto
28.6.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Lausunto
28.6.2013 Invalidiliitto ry
Lausunto
28.6.2013 Akava ry
Lausunto
27.6.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
Lausunto
27.6.2013 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry
Lausunto
27.6.2013 Suomen Reumaliitto ry
Lausunto
27.6.2013 Kehitysvammaisten palvelusäätiö
Lausunto
27.6.2013 Perussuomalaiset r.p.
Lausunto
27.6.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lausunto
27.6.2013 Sipoon kunta
Lausunto
27.6.2013 Lastensuojelun keskusliitto
Lausunto
27.6.2013 Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry.
Lausunto
27.6.2013 Lempäälän kunta
Lausunto
27.6.2013 Itä-Suomen aluehallintovirasto
Lausunto
27.6.2013 Kunnallinen työmarkkinalaitos KT
Lausunto
27.6.2013 Oulun kaupunki
Lausunto
27.6.2013 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry
Lausunto
kansallisen Kokoomuksen rp
Lausunto
26.6.2013 Lapsiasiainvaltuutettu
Lausunto
26.6.2013 SAK ry
Lausunto
26.6.2013 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
Lausunto
26.6.2013 Suomen omaishoidon verkosto
Lausunto
26.6.2013 Turun kaupunki
Lausunto
25.6.2013 Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
Lausunto
25.6.2013 Muistiliitto ry
Kannanotto
25.6.2013 Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Lausunto
25.6.2013 Suomen Punainen Risti
Lausunto
25.6.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirasto ESAVI
Lausunto
25.6.2013 Pieksämäen Omaishoitajat ry
Lausunto
25.6.2013 Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry.
Lausunto
25.6.2013 Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta
Lausunto
24.6.2013 Suomen Senioriliike ry
Lausunto
24.6.2013 Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta
Lausunto
24.6.2013 Kuopion hallinto-oikeus
Lausunto
24.6.2013 Hämeenkyrön kunta
Lausunto
24.6.2013 Kouvolan kaupunki
Lausunto
24.6.2013 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Lausunto
24.6.2013 Helsingin kaupunki
Lausunto
24.6.2013 THL
Lausunto
20.6.2013 Pirkkalan kunta
Lausunto
20.6.2013 Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
Lausunto
20.6.2013 Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
Lausunto
20.6.2013 Espoon kaupunki
Lausunto
20.6.2013 SDP
Lausunto
20.6.2013 Ikäinstituutti
Lausunto
20.6.2013 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote
Lausunto
20.6.2013 Kela
Lausunto
19.6.2013 Jyväskylän kaupunki
Lausunto
19.6.2013 STTK
Lausunto
19.6.2013 Korkein hallinto-oikeus
Lausunto
19.6.2013 Oikeusministeriö
Lausunto
19.6.2013 Työterveyslaitos
Lausunto
19.6.2013 Vammaisfoorumi ry
Lausunto
19.6.2013 Oulun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Lausunto
19.6.2013 Työterveyslaitos
Lausunto
18.6.2013 Svenska rigsdagsgruppen
Lausunto
18.6.2013 Hämeenkyrön kunta
Lausunto
18.6.2013 Tehy ry
Kannanotto
17.6.2013 Lopen kunta/Irene Piipponen
Lausunto
17.6.2013 Lapin aluehallintovirasto
Lausunto
17.6.2013 Ranuan kunta
Lausunto
17.6.2013 EOA
Lausunto
17.6.2013 Suomen Kuntaliitto
Lausunto
17.6.2013 Keuruun kaupunki
Lausunto
17.6.2013 Tampereen kaupunki
Lausunto
14.6.2013 Valtakunnallinen vammaisneuvosto
Lausunto
13.6.2013 Kirkkohallitus
Lausunto
13.6.2013 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Lausunto
13.6.2013 Vihreä eduskuntaryhmä
Lausunto
13.6.2013 Suomen Keskusta rp
Lausunto
12.6.2013 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PSAVI
Lausunto
12.6.2013 Vasemmistoliitto
Lausunto
12.6.2013 Oikeuskanslerinvirasto OKV
Lausunto
11.6.2013 Terveydenhuollon psykologit ry
Kannanotto
10.6.2013 Jalasjärven kunta
Lausunto
7.6.2013 SuPer ry
Lausunto
7.6.2013 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry
Lausunto
6.6.2013 RAY
Lausunto
6.6.2013 Svenska folkpartiet i Finland r.p.
Lausunto
5.6.2013 Kirkkonummen kunta
Lausunto
29.5.2013 Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät - TESO ry
Lausunto
22.5.2013 Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Lausuntopyyntö työryhmän väliraportista; (Anne-Mari Raassina STO/SOPA)
13.5.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Lausuntopyyntö; (Anne-Mari Raassina STO/SOPA)
1.5.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Tillsättande och organisering
Jäsenmuutospäätös; Antti Kondelinin tilalle Simopekka Koivu
5.8.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutosesitys; Antti Kondelinin tilalle Simopekka Koivu
27.6.2013 EK
Jäsenmuutosesitys; Vesa Rantahalvarin tilalle Antti Kondelin
16.1.2013 EK
Jäsenmuutospäätös; Johan Åströmin tilalle Vesa Rantahalvari
13.9.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutosesitys; Johan Åströmin tilalle Vesa Rantahalvari
28.8.2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Asettamispäätös
17.1.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö
Övriga dokument och promemorior
Lausunto
26.6.2013 SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry
Lausunto
25.6.2013 ESAVI
Lausunto
17.6.2013 Sievin kunta
Jäsenesitys; Sari Jokinen
9.1.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jäsenesitys; Kristiina Kalliovalkama ja Raimo Nieminen
3.1.2012 Lempäälän kunta
Jäsenesitys; Hanna Ahonen
30.12.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Jäsenesitys; Hannele Savioja
30.12.2011 Valtiovarainministeriö
Jäsenesitys; Hanna Ahonen
30.12.2011 Valvira
Jäsenesitys; Merja Etholén-Rönnberg / Kari Laakoli
28.12.2011 Helsingin kaupunki
Jäsenesitys; Sari Kehusmaa
27.12.2011 Kela
Jäsenesitys; Irene Nummela
22.12.2011 Suomen Evankelis-Luterilainen kirkko
Jäsenesitys; Pia Hytönen ja Esko Luhtanen
22.12.2011 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry
Jäsenesitys; Janet Grundström ja Kristaa Jokela
Leijonaemot ry
Jäsenesitys; Virpi Peltomaa ja Vesa Erkkilä
20.12.2011 Vammaisfoorumi ry
Jäsenesitys; Johan Åström
20.12.2011 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Jäsenesitys; asiantuntijasihteeriksi Merja Salanko-Vuorela ja jäseniksi Anneli Kiljunen sekä Yrjö Mattila
19.12.2011 Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry
Jäsenesitys; Susanna Siitonen tai Jan Hjelt
19.12.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö
Jäsenesitys; Katja Veirto ja Joonas Rahkola
16.12.2011 SAK
Jäsenesitys; Pirkko Karjalainen
15.12.2011 Vanhustyön keskusliitto
Jäsenesitys; Eevaliisa Virnes
15.12.2011 Kuntaliitto
Jäsenesityspyyntö; (Anne-Mari Raassina STO/SOPA)
29.11.2011 Sosiaali- ja terveysministeriö
Lagberedning och utveckling i statsrådet
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt