Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen
STM047:00/2012 Projekt
Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia:
- opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi sekä ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa,
- opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä osana valmisteilla olevan opiskeluhuoltolain toimeenpanoa,
- työvoima- ja aikuiskoulutuksessa olevien aikuisopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon sisällöstä,
- opiskeluterveydenhuollon seurantajärjestelmän kehittämiseksi ja
- opiskeluterveydenhuoltoon liittyvistä mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista.
Lisäksi työryhmän tehtävänä on seurata ns. Sora-lainsäädännön terveydenhuollolta edellytettävien toimenpiteiden etenemistä, kuten mahdollisten lainsäädäntöön tarvittavien muutosten ja toimintakäytäntöjen linjaamista sekä todistusten, lausuntojen ja ohjeistuksen laatimista.
Projektets basuppgifter Avslutat
Projektets nummer STM047:00/2012
Ärendenummer
Projektets arrangör social- och hälsovårdsministeriet
Mandattid 1.8.2012 – 31.12.2013
Datum för tillsättande 16.7.2012
Mål och resultat
Työryhmän tavoitteena on tehdä ehdotuksia opiskeluterveydenhuollosta opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Erityisenä työryhmän painopistealueena on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto.
Utgångspunkter
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaan varmistetaan neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Lisäksi varmistetaan korkeakouluopiskelijoiden tasavertainen asema terveyspalvelujen saamisessa jatkamalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden ns. YTHS-mallin kokeilua.
Sosiaali- ja terveysministeriö teetti vuonna 2011 selvityksen opiskeluterveydenhuollon tilasta kunnissa. Selvityksen tulokset julkistetaan 3.9.2012. Selvityksen tulosten mukaan opiskeluterveydenhuollon palveluissa on vaihtelua kuntien välillä sekä puutteita ja epäselvyyksiä. Opiskeluterveydenhuollon palveluiden hajautuminen terveyskeskuksen eri toimijoiden kesken ja palvelujen pirstaleisuus vaikeuttavat opiskelijoiden tarpeisiin vastaamista nimenomaan opiskelijan erityispiirteet ja opiskelukyky huomioiden. Myös puutteet opiskeluterveydenhuollon henkilöstön määrässä nousivat esille. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon tilastointi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, epäselvyydet aikuiskoulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuollon palveluista sekä henkilöstön osaaminen kaipaavat kehittämistä. Kunnat toivovat ohjausta ja tukea kehittämistyölleen.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on lukio-opiskelijoita enemmän riskikäyttäytymistä, kuten alkoholinkäyttöä ja tupakointia sekä sairastavuutta ja muuta oireilua. Lisäksi opintojen keskeyttäminen on yleisempää ammattiin opiskelevien kuin lukiolaisten keskuudessa (OPTE-työryhmä. Lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 21: 2010).
Ammatillisissa oppilaitoksissa on terveydenhoitajan palveluita tarjolla, mutta tarjonnassa on suuria oppilaitoskohtaisia eroja. Suurimmat ongelmat koskevat lääkäri- ja psykologipalveluita, erityisesti mielenterveysongelmiin ja päihteisiin liittyviä palveluita, joiden tarve näyttäisi myös lisääntyneen. Ammatillisissa oppilaitoksissa puutteita on myös suun terveydenhuollon palveluissa. Opiskeluterveydenhuolto ei toteudu saumattomasti osana opiskelu-huoltoa. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:26.)
Opiskeluterveydenhuollon toiminnan ohjauksen, johtamisen ja kehittämisen puutteeseen valtakunnan tasolla on kiinnitetty huomiota muun muassa opiskeluterveydenhuoltoa käsittelevissä työryhmämuistioissa (STM 2005:6, STM 2009:49). Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen edellyttää opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tutkimusta, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä käytäntöön sekä opiskeluterveydenhuollon seurantaa ja arviointia.
Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen liittyy myös valmisteilla olevaan opiskeluhuoltolakiin, jota valmistellaan OKM:n ja STM:n yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on siirtää toiminnan painopiste korjaavasta toiminnasta ehkäisevään ja yksilöihin keskittyvästä työstä myös yhteisöihin ja ympäristöön suuntautuvaan suunnitelmalliseen työhön.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä (Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapaehdotukset. Työryhmäraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:49) selvitti vuonna 2009 ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen kustannuksia ja järjestämistapaa. Työryhmälle annettu toimeksianto ei koskenut lukioita, minkä vuoksi selvitystyö jäi vaillinaiseksi toisen asteen osalta. Työryhmä esitti jatkoselvitystä koko toisen asteen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelujen kehittämiseksi. Jatkoselvityksen tavoitteena olisi laadultaan ja saatavuudeltaan yhdenvertaisten opis-keluterveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen koulutusalasta (lukiot ja ammatillinen koulutus) riippumatta.
Edellä mainittu työryhmä ehdotti ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveyden-huollon palvelujen järjestämistä ensisijaisesti YTHS-mallin mukaan, jolloin palvelut toteutuisivat yhdenmukaisesti yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ns. YTHS-mallin kolmevuotinen (2011-2014) kokeilu on menossa Lappeenrannassa ja Seinäjoella.
Useat tahot ovat esittäneet opiskeluterveydenhuollon koordinoidun kansallisen tutkimus- ja kehittämistyön tarpeen ja vastuutahon määrittelyä (STM 2005:6, STM 2009:49). Myös sosiaali- ja terveysministeriön Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta (2007-2010) antoi toimenpide-ehdotuksen opiskeluterveydenhuollon kansallisesta kehittä-misestä (STM 2010:26). Opiskeluterveydenhuollon palveluja tulee neuvottelukunnan mukaan kehittää opiskelukyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ennaltaehkäisevät palvelut ja sairaanhoito muodostavat toisiinsa nivoutuvan kokonaisuuden, jonka osia ei voida pilkkoa annettavaksi eri tahoilla tai toimipisteissä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste 2012-2015) lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamisen osaohjelma (2) sekä palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistava osaohjelma (4) liittyvät opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen. Kunnat tarvitsevat tukea hyödyntääkseen hankerahoitusta opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen.
Opiskeluterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan vastuuyksiköksi on useissa työryhmissä esitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL). THL:n vuosien 2012-2015 tulossopimus sisältää opiskeluterveydenhuollon kehittämisen. THL:n kanssa neuvotellaan tulossopimuksen toimeenpanon toteutuksesta.
Kuntien ja THL:n tuottamia opiskeluterveydenhuollon seurantatietoja tarvitaan palvelujen kohdentamiseen, kehittämiseen sekä toiminnan valvontaan. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveyden huoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) toimeenpanon tueksi on korotettu kuntien valtionosuuksia 18,5 miljoonalla eurolla. Valtionosuuden hyödyntämistä asetuksen mukaiseen toimintaan seurataan THL:n kyselyillä sekä osana Valviran valvontaohjelmaa. Valvira on valmistellut asetuksen valvonnan tueksi valvontaohjelman vuosille 2012-2014. Opiskeluterveydenhuolto on erityisenä valvontakohteena vuonna 2014.
Ns. Sora-lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012 ja lait koskevat muun muassa opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, opiskelijaoikeuden peruuttamista ja huumausainetestausta. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa. Lainsäädäntö edellyttää terveydenhuollolta opiskelijoiden terveyden ja toimintakyvyn selvitystä tietyissä tilanteissa sekä lausuntojen ja todistusten antamista.
Remissbehandlingar och höranden
Lausuntopyyntö; (Maire Kolimaa STO/TEPA)
21.10.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Tillsättande och organisering
Jäsenmuutospäätös: Antti Seitamaa Jussi-Pekka Roden tilalle
18.10.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutospäätös: Merituuli Mähkä Anne Koskelan tilalle
18.10.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutospäätös (Jouni Niskasen tilalle Päivi Vehmasvaara)
8.8.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutosesitys; Jouni Niskasen tilalle Päivi Vehmasvaara
28.5.2013 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Jäsenmuutospäätös: Marjut Frantsi-Lankian tilalle Anna-Katriina Himanen
6.5.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutospäätös; Nelli Karkkusen tilalle 12.6.2013 saakka Silva Loikkanen
6.5.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutosesitys: Marjut Frantsi-Lankian tilalle Anna-Katriina Himanen
13.4.2013 Valvira
Jäsenmuutosesitys; jäseniksi myös Hanna Ollila ja Leena Nuorteva
1.8.2012 THL
Övriga dokument och promemorior
Asettamispäätös
16.7.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenesitys: Alila Antti
5.7.2012 STM/HSO
Jäsenesitys: Tapio Siukonen ja Maija Aaltola
5.7.2012 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
Jäsenesitys; asiantuntijasihteeriksi Leena Nuorteva
4.7.2012 THL
Jäsenesitys; varapuheenjohtajaksi Maire Kolimaa, varsinaiseksi jäseneksi Anne Koskela ja pysyviksi asiantuntijajäseniksi Liisa-Maria Voipio Pulkki ja Arto Vehviläinen
4.7.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö STO/TEPA
Jäsenesitys; Sari Wuolijoki
25.6.2012 TTL
Jäsenesitys; Elise Virnes
19.6.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Jäsenesitys; Nelli Karkkunen (1) tai Antti Halli (2)
15.6.2012 SAMOK ry
Jäsenesitys; Veera Svahn ja varaedustajaksi Joonas mikkilä
15.6.2012 Suomen Lukiolaisten Liitto
Jäsenesitys; Noora Seilo ja varajäsenekseen Marjut Blomqvist
14.6.2012 Tampereen kaupunki
Jäsenesitys; Minerva Krohn
14.6.2012 THL
Jäsenesitys; Marju Frantsi-Lankia
14.6.2012 Valvira
Jäsenesitys; Suvi Kohonen
13.6.2012 Helsingin kaupunki
Jäsenesitys; Jouni Niskanen ja Päivi Vehmasvaara
12.6.2012 Arene ry
Jäsenesitys; Sini Terävä
12.6.2012 Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry
Jäsenesitys; Hanna Kari
12.6.2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Brev 11.6.2012
11.6.2012 Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
Jäsenesitys; Jussi-Pekka Rode
11.6.2012 Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
Jäsenesitys; Jussi-Pekka Rode
11.6.2012 Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
Jäsenesitys; Aira Rajamäki ja varajäseneksi Heidi Peltonen
6.6.2012 Opetushallitus
Jäsenesitys; Soile Paahtama ja varajäseneksi Anu Nemlander
6.6.2012 Kuntaliitto
Jäsenesitys; Soile Paahtama ja varajäseneksi Anu Nemlander
6.6.2012 Kuntaliitto
Jäsenesityspyyntö (Liisa Katajamäki/HTO/TERE)
29.5.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö
Lagberedning och utveckling i statsrådet
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt