Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen

STM047:00/2012 Development

Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia:
- opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi sekä ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa,
- opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä osana valmisteilla olevan opiskeluhuoltolain toimeenpanoa,
- työvoima- ja aikuiskoulutuksessa olevien aikuisopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon sisällöstä,
- opiskeluterveydenhuollon seurantajärjestelmän kehittämiseksi ja
- opiskeluterveydenhuoltoon liittyvistä mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista.

Lisäksi työryhmän tehtävänä on seurata ns. Sora-lainsäädännön terveydenhuollolta edellytettävien toimenpiteiden etenemistä, kuten mahdollisten lainsäädäntöön tarvittavien muutosten ja toimintakäytäntöjen linjaamista sekä todistusten, lausuntojen ja ohjeistuksen laatimista.

Project number STM047:00/2012

Case numbers

Set by Ministry of Social Affairs and Health

Term/schedule 1.8.2012 – 31.12.2013

Date of appointment 16.7.2012

Project status

Goals and results

Työryhmän tavoitteena on tehdä ehdotuksia opiskeluterveydenhuollosta opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Erityisenä työryhmän painopistealueena on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto.

Starting points

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaan varmistetaan neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Lisäksi varmistetaan korkeakouluopiskelijoiden tasavertainen asema terveyspalvelujen saamisessa jatkamalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden ns. YTHS-mallin kokeilua.

Sosiaali- ja terveysministeriö teetti vuonna 2011 selvityksen opiskeluterveydenhuollon tilasta kunnissa. Selvityksen tulokset julkistetaan 3.9.2012. Selvityksen tulosten mukaan opiskeluterveydenhuollon palveluissa on vaihtelua kuntien välillä sekä puutteita ja epäselvyyksiä. Opiskeluterveydenhuollon palveluiden hajautuminen terveyskeskuksen eri toimijoiden kesken ja palvelujen pirstaleisuus vaikeuttavat opiskelijoiden tarpeisiin vastaamista nimenomaan opiskelijan erityispiirteet ja opiskelukyky huomioiden. Myös puutteet opiskeluterveydenhuollon henkilöstön määrässä nousivat esille. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon tilastointi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, epäselvyydet aikuiskoulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuollon palveluista sekä henkilöstön osaaminen kaipaavat kehittämistä. Kunnat toivovat ohjausta ja tukea kehittämistyölleen.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on lukio-opiskelijoita enemmän riskikäyttäytymistä, kuten alkoholinkäyttöä ja tupakointia sekä sairastavuutta ja muuta oireilua. Lisäksi opintojen keskeyttäminen on yleisempää ammattiin opiskelevien kuin lukiolaisten keskuudessa (OPTE-työryhmä. Lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 21: 2010).

Ammatillisissa oppilaitoksissa on terveydenhoitajan palveluita tarjolla, mutta tarjonnassa on suuria oppilaitoskohtaisia eroja. Suurimmat ongelmat koskevat lääkäri- ja psykologipalveluita, erityisesti mielenterveysongelmiin ja päihteisiin liittyviä palveluita, joiden tarve näyttäisi myös lisääntyneen. Ammatillisissa oppilaitoksissa puutteita on myös suun terveydenhuollon palveluissa. Opiskeluterveydenhuolto ei toteudu saumattomasti osana opiskelu-huoltoa. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:26.)

Opiskeluterveydenhuollon toiminnan ohjauksen, johtamisen ja kehittämisen puutteeseen valtakunnan tasolla on kiinnitetty huomiota muun muassa opiskeluterveydenhuoltoa käsittelevissä työryhmämuistioissa (STM 2005:6, STM 2009:49). Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen edellyttää opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tutkimusta, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä käytäntöön sekä opiskeluterveydenhuollon seurantaa ja arviointia.

Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen liittyy myös valmisteilla olevaan opiskeluhuoltolakiin, jota valmistellaan OKM:n ja STM:n yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on siirtää toiminnan painopiste korjaavasta toiminnasta ehkäisevään ja yksilöihin keskittyvästä työstä myös yhteisöihin ja ympäristöön suuntautuvaan suunnitelmalliseen työhön.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä (Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapaehdotukset. Työryhmäraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:49) selvitti vuonna 2009 ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen kustannuksia ja järjestämistapaa. Työryhmälle annettu toimeksianto ei koskenut lukioita, minkä vuoksi selvitystyö jäi vaillinaiseksi toisen asteen osalta. Työryhmä esitti jatkoselvitystä koko toisen asteen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelujen kehittämiseksi. Jatkoselvityksen tavoitteena olisi laadultaan ja saatavuudeltaan yhdenvertaisten opis-keluterveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen koulutusalasta (lukiot ja ammatillinen koulutus) riippumatta.

Edellä mainittu työryhmä ehdotti ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveyden-huollon palvelujen järjestämistä ensisijaisesti YTHS-mallin mukaan, jolloin palvelut toteutuisivat yhdenmukaisesti yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ns. YTHS-mallin kolmevuotinen (2011-2014) kokeilu on menossa Lappeenrannassa ja Seinäjoella.

Useat tahot ovat esittäneet opiskeluterveydenhuollon koordinoidun kansallisen tutkimus- ja kehittämistyön tarpeen ja vastuutahon määrittelyä (STM 2005:6, STM 2009:49). Myös sosiaali- ja terveysministeriön Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta (2007-2010) antoi toimenpide-ehdotuksen opiskeluterveydenhuollon kansallisesta kehittä-misestä (STM 2010:26). Opiskeluterveydenhuollon palveluja tulee neuvottelukunnan mukaan kehittää opiskelukyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ennaltaehkäisevät palvelut ja sairaanhoito muodostavat toisiinsa nivoutuvan kokonaisuuden, jonka osia ei voida pilkkoa annettavaksi eri tahoilla tai toimipisteissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste 2012-2015) lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamisen osaohjelma (2) sekä palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistava osaohjelma (4) liittyvät opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen. Kunnat tarvitsevat tukea hyödyntääkseen hankerahoitusta opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen.

Opiskeluterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan vastuuyksiköksi on useissa työryhmissä esitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL). THL:n vuosien 2012-2015 tulossopimus sisältää opiskeluterveydenhuollon kehittämisen. THL:n kanssa neuvotellaan tulossopimuksen toimeenpanon toteutuksesta.

Kuntien ja THL:n tuottamia opiskeluterveydenhuollon seurantatietoja tarvitaan palvelujen kohdentamiseen, kehittämiseen sekä toiminnan valvontaan. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveyden huoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) toimeenpanon tueksi on korotettu kuntien valtionosuuksia 18,5 miljoonalla eurolla. Valtionosuuden hyödyntämistä asetuksen mukaiseen toimintaan seurataan THL:n kyselyillä sekä osana Valviran valvontaohjelmaa. Valvira on valmistellut asetuksen valvonnan tueksi valvontaohjelman vuosille 2012-2014. Opiskeluterveydenhuolto on erityisenä valvontakohteena vuonna 2014.

Ns. Sora-lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012 ja lait koskevat muun muassa opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, opiskelijaoikeuden peruuttamista ja huumausainetestausta. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa. Lainsäädäntö edellyttää terveydenhuollolta opiskelijoiden terveyden ja toimintakyvyn selvitystä tietyissä tilanteissa sekä lausuntojen ja todistusten antamista.

Consultation rounds and hearings

Lausuntopyyntö; (Maire Kolimaa STO/TEPA)

21.10.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö

Setting-up and organisation

Jäsenmuutospäätös: Antti Seitamaa Jussi-Pekka Roden tilalle

18.10.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutospäätös: Merituuli Mähkä Anne Koskelan tilalle

18.10.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutospäätös (Jouni Niskasen tilalle Päivi Vehmasvaara)

8.8.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutosesitys; Jouni Niskasen tilalle Päivi Vehmasvaara

28.5.2013 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Jäsenmuutospäätös: Marjut Frantsi-Lankian tilalle Anna-Katriina Himanen

6.5.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutospäätös; Nelli Karkkusen tilalle 12.6.2013 saakka Silva Loikkanen

6.5.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenmuutosesitys: Marjut Frantsi-Lankian tilalle Anna-Katriina Himanen

13.4.2013 Valvira
Jäsenmuutosesitys; jäseniksi myös Hanna Ollila ja Leena Nuorteva

1.8.2012 THL

Developing and statute drafting in the Government

The ministries implement the Government Programme, draft acts and other statutes, and promote reforms through different kinds of projects, working groups and bodies. Information on all this is available on the Government website.

All ministries' projects are available on the Government website valtioneuvosto.fi/en/projects

Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen

Basic information Completed

Project status

Preliminary drafting

Regulatory drafting

Consultation procedure

Continued drafting

Government decision-making process

Consideration by Parliament

Bill approval

Suspended

Completed

Goals and results

Starting points

Documents

Developing and statute drafting in the Government