Täsmätukea työttömälle

Kun työttömien asioita ryhdytään hoitamaan tehokkaammalla tavalla, taakse jätetään päällekkäinen tekeminen ja tiedon hajanaisuus, tervetulleeksi toivotetaan aito asiakasnäkökulma. Ensimmäiset kokemukset uudesta toimintatavasta ovat myönteisiä.

"Todennäköisesti kaikki sosiaalialan ammattilaiset tuskailevat usein sen kanssa, että asiakkaasta ei löydy tarvittavia tietoja. Ilman asiakaskertomusta vastaanotolla joudutaan aina aloittamaan alusta", kertoo sosiaaliohjaaja Satu Weckström Porvoon työllisyyspalveluista.

Weckström on innolla mukana uudistamassa työttömille tarjottavia palveluita. Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -pilottiprojekteissa Porvoossa, Lahdessa ja Joensuussa on mietitty, kuinka asiakkaiden erilaiset avuntarpeet voitaisiin tunnistaa täsmällisesti, jotta heidät voitaisiin heti ohjata juuri sinne, mistä paras apu kulloinkin löytyy.

Hankaluuksia on aiheuttanut palveluiden moninaisuus, joka tekee kokonaisuudesta helposti hajanaisen. Työttömän asioita hoitavat lukuisat ammattilaiset, mutta tieto heidän ja eri tietojärjestelmien välillä ei liiku niin kuin suotavaa olisi. Asiakkaalle tilanne näyttäytyy asioiden junnaamisena ja jopa keskenään ristiriitaisina suunnitelmina. Ammattilaiset turhautuvat päällekkäiseen työhön ja ajan hukkaamiseen.

Ratkaisun merkittävänä osana nähtiin verkostotyön tiivistäminen. Kaupungeissa perustettiin muun muassa erityiset työkykytiimit, jotka kokoontuvat miettimään tilanteita, joissa asiakas käyttää paljon palveluita, mutta ei tunnu hyötyvän niistä optimaalisesti.

Porvoossa työkykytiimiin kuuluvat sosiaalityön, päihdepalvelujen, TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen edustajat sekä työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja ja terveyskeskuslääkäri. Tavoitteena on ottaa asiakas mukaan tapaamisiin, kun mallia saadaan kehitettyä valmiimmaksi.

"On ollut hienoa huomata, kuinka hyvin joka toinen viikko kokoontuvan tiimin jäsenet ovat sitoutuneet yhteistyöhön", Satu Weckström sanoo.

Asiat yksiin käsiin

Porvoon työkykytiimi on tähän mennessä selvittänyt noin sadan asiakkaan kokonaistilanteen. Kaikki ovat päässeet sen palvelun äärelle, mitä ensisijaisesti tarvitsevat. Weckströmin mukaan erityisen hyvää on se, että paljon palveluja tarvitsevan henkilön asiat kulkevat jatkossa yhden vastuutyöntekijän kautta.

"Vastuuvirkailja koordinoi ja katsoo, että asiat etenevät. Asiakas voi olla kaikissa asioissa yhteydessä häneen. Vastuutyöntekijä voi olla sosiaalipuolelta tai esimerkiksi päihdepalveluista, tilanteesta riippuen."

Porvoon lisäksi vastuutyöntekijämallia kehitetään Päijät-Hämeen ja Joensuun ODA-pilottiprojekteissa.

Projektipäällikkö Jaana Kurki Joensuusta uskoo, että yhteistyömallin lisäämisen myötä asiakkaan lähettäminen ovelta toiselle vähenee. Sähköisellä Omaolo-palvelulla on kokonaisuudessa tärkeä rooli. Erityisesti paljon apua tarvitsevien ihmisten tarpeet voidaan sen avulla hahmottaa selvemmin.

"Oleellista on, että jokaiselle ihmiselle löytyy nimenomaan hänen hyvinvointiaan tukeva ratkaisu. Kaikissa työttömien palveluihin liittyvissä piloteissa tavoitellaan sitä, että asiakas saa tarkoituksenmukaisen avun ajoissa, ennen työttömyyden pitkittymistä ja toimintakyvyn pidempiaikaista alenemista", Kurki toteaa.

Nettipalvelusta apua arkeen

Hyvinvoinnin tukemiseen kehitettävän sähköisen Omaolo-palvelun keskeinen osa on hyvinvointitarkastus, joka kartoittaa asiakkaan elämäntilannetta sekä hyvinvointia uhkaavia riskejä.

"Omaolo tulee kaikkien kansalaisten käytettäväksi koko Suomessa. Sote-palveluja käyttävät voivat tarkastaa, mikä asia olikaan omalla vastuulla ja mitä viranomaiset hoitavat", Satu Weckström kertoo.

Kasvokkain tapahtuvia tapaamisia tarvitaan kuitenkin jatkossakin. Weckströmin mielestä digipalveluiden rinnalla kannattaisi kehittää myös työvalmentajan roolia.

"Monella pitkäaikaistyöttömällä saattaa olla taklattavanaan päihdeongelmaa, mielenterveyshäiriötä tai fyysisen terveyden ongelmia tai kaikkia yhtä aikaa. Hän tarvitsee paljon henkistä tukea ja sparrausta osallistuessaan välityömarkkinoille. Kun siirrytään lähemmäksi avoimia työmarkkinoita, esimerkiksi työkokeiluun, tuki ei saa loppua, jotta onnistutaan."

"Hyvä muutos"

Porvoossa uskotaan, että digitaaliset palvelut lisäävät kuntalaisten mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointia ja työllistymistä. Kustannussäästöjä tulee, kun päällekkäinen työ vähenee.

Yli kymmenen vuoden kokemuksellaan sosiaaliohjaaja Satu Weckström arvioi, että pitkäaikaistyöttömät ovat hyötyneet pilottiprojektin annista jo nyt.

"Työkykytiimin myötä erilaiset verkostotapaamiset ja parityöskentely ovat lisääntyneet, ja näissä asiakas on aina mukana. Uskon, että yhdessä keskusteleminen ja ratkaisujen etsiminen tukee ja aktivoi jokaista ihmistä mielekkäällä tavalla."

Pilottikaupungit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä myös keskenään. Weckström kannustaa kollegoitaan ympäri Suomen tarttumaan uusiin toimintatapoihin rohkeasti.

"Omaolo-palvelusta saa kätevän työkalun jokapäiväiseen työhön jo siksikin, että asiakas voi ennen tapaamista kirjoittaa ylös, mistä haluaa tapaamisessa puhua. Uusi ohjelma voi aluksi tuntua vieraalta, mutta uskon, että lopputulos toimii kaikkien kannalta hyvin."

Teksti: Jaana Ahlblad
Kuvat: Kimmo Brandt / Compic

ODA ja Omaolo

Hyvinvoinnin kuva piirtyy ruudulle

Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeessa uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Hankkeen myötä rakennetaan sähköinen Omaolo-palvelu, joka yhdistää sote-järjestelmiin tallennettua tietoa ja käyttäjien itse syöttämää hyvinvointitietoa. Omaolo antaa käyttäjälle suosituksia ja ohjeita, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Sote-asiakkaan rooli oman hyvinvointinsa arvioinnissa ja seurannassa kasvaa.

Sote-alan ja työllisyyspalvelujen ammattilaisia Omaolo hyödyttää muun muassa niin, että asiakkaan tiedot ovat aina ajan tasalla ja vastanotolla voi keskittyä kohtaamiseen. Rutiinityön määrä vähenee.

Parhaillaan käynnissä olevissa ODA-pilottihankkeissa Omaoloa kehitetään ja testataan mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, yhteispäivystyksissä ja diabeteksen hoitopoluissa sekä erityisryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja vammaisten palveluissa.

Nettipohjainen Omaolo tulee valmistuttuaan saataville kaikissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Se tullaan tulevaisuudessa yhdistämään osaksi Kansallista terveysarkistoa eli Kantaa.

ODA on osa hallitusohjelman Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Siinä ovat mukana Espoo, Helsinki, Porvoo, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.

Organisaatioiden toimintatapojen uudistamisen ja digitalisoinnin myötä palvelujen saatavuuden, tuottavuuden ja laadun uskotaan paranevan kansallisella tasolla merkittävästi. Kolmevuotinen hanke päättyy syksyllä 2018.