Lääkärihelikopterien luotettavuus parantunut

Kansalaisaktiivien voimin käynnistyneestä lääkärihelikopteritoiminnasta tuli vuonna 2011 osa terveydenhuollon ensihoitoa. ”Vastuun vaihtuminen tukiyhdistyksiltä julkiselle sektorille on lisännyt palvelun luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta”, sanoo neuvotteleva virkamies Kirsi Talonen.

Lääkärihelikoptereita hallinnoi viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama yhtiö FinnHEMS Oy, joka vastaa ostopalveluna hankittavasta lentotoiminnasta, hälytysajoneuvoista, tukikohdista ja hallinnosta eli kaikesta siitä, mikä ei kuulu sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle. FinnHEMS kilpailuttaa helikopterilentoyhtiöt, solmii lentopalvelusopimukset ja valvoo toiminnan ehtojen täyttymistä.

 ”Lentoyhtiöt ovat sitoutuneet tiettyihin laatu- ja turvallisuuskriteereihin. Muun muassa lähtöluotettavuudelle on asetettu konkreettiset tavoitteet, joten kopterit ovat nyt käytössä ympäri vuorokauden muutaman minuutin varoitusajalla”, Talonen kertoo palvelun parannuksista.

Keskittäminen helpottaa myös ensihoidon kehittämistä. ”A ikaisemmin meillä ei ollut yhteismitallista tietoa lääkärihelikopteritoiminnasta ja niiden tuottamasta ensihoidosta. Nyt sitä kerätään systemaattisesti.”

Raha puhuttaaJulkisuudessa on näkynyt väitteitä, että nykymuotoinen toiminta on reilusti kalliimpaa kuin vanhassa mallissa. Talosen mukaan käsitys perustuu puutteellisiin tietoihin.

”Kustannuksia on verrattu vain RAY:n tukiyhdistyksille myöntämiin avustuksiin. Lentotoimintaa rahoitettiin kuitenkin myös keräys- ja myyntitoiminnalla, jolloin yhteissumma on voinut nousta vuositasolla yli 20 miljoonaan euroon. Luvut eivät myöskään ole yhteismitallisia erilaisen arvonlisäverokäytännön takia.”

Talonen korostaa, että muutosvaiheessa toiminta kilpailutettiin kokonaisedullisimman tarjouksen löytämiseksi.

”Yhtään lentosopimusta ei siirretty suoraan nykyiseen järjestelmään vaan palveluntuottajat valittiin tarjousten perusteella. Tarjouksia tuli paljon ja niistä valittiin kaksi; toinen yhtiö lentää eteläisessä Suomessa, toinen pohjoisessa. Sopimukset tehtiin kymmeneksi vuodeksi.”

Sodankylässä oleva Aslak-helikopteri jatkaa edelleen yhdistysvetoisena, mutta ei osana virallista ensihoitojärjestelmää. Lääkintähelikopterin sijoituspaikka Lapissa on sairaanhoitopiirin päätöksellä nyt Rovaniemi ja toiminnasta vastaa FinnHEMS. Aslakin pitkäaikainen yhteistyötaho HeliFlite Oy ei menestynyt julkisessa hankinnassa.

”Ehtona oli muun muassa se, että koneen on oltava aina saatavilla ja että vasteajoista on kyettävä pitämään kiinni. Lisäksi edellytettiin kokemusta vähintään vastaavanlaajuisesta toiminnasta”, Talonen kertoo.

Suora valtion rahoitus loppumassa vuonna 2017FinnHEMS Oy:n toiminta katetaan toistaiseksi valtion budjetista. Tämä vuonna STM on myöntänyt palveluun 33,8 miljoonaa euroa, josta vajaat neljä miljoonaa on investointeja tukikohtiin. Lentotoimintaan käytetty summa nousi edellisestä vuodesta 5 miljoonaa euroa.

”Lentotoimintavalmiuden ylläpito on kallista. Lisäksi polttoainekulujen pienikin nousu merkitsee nykyisellä toimintavolyymillä suuria kustannuksia. Myös arvonlisävero vaikuttaa paljon”, Talonen selvittää nousun syitä.

Vastuu lääkärihelikoptereista on nykyisen linjauksen mukaan siirtymässä viidelle sote-alueelle muun terveydenhuollon mukana. Suora valtion rahoitus on tarkoitus lopettaa vuonna 2017, jonka jälkeen tuki sisältyy valtionosuuksiin. Suunnitelmat ovat herättäneet huolta toiminnan tulevaisuudesta.

”Kuntien maksuhalukkuudesta ei ole oikein varmuutta, sillä laki ei suoraan velvoita niitä käyttämään lääkärihelikopteria ensihoidossa. Pohdimme parhaillaan, tarvitaanko säädöksiin tältä osin tarkennuksia”, Talonen sanoo.

Potilaskontaktin hinta erikoissairaanhoidon luokkaaLääkärihelikopterien tarkoitus on viedä tehohoidon tasoinen ensihoito nopeasti potilaan luo. Tällä hetkellä 70 prosenttia Suomesta kuuluu alueeseen, jolla se pystytään turvaamaan puolen tunnin sisällä hälytyksestä.  Kattavuuden parantaminen vaatisi uusia lääkärihelikopteriyksiköitä. Talosen mukaan vaihtoehto ei ole realistinen nykyisessä taloustilanteessa.

”Resursseihin nähden meillä on paras mahdollinen kattavuus, mutta katvealueita valitettavasti jää. Olisi tietenkin hienoa saada palvelu koko maahan, mutta yritetään nyt ensin turvata tämä taso.”

FinnHEMSillä on vuoden aikana yli 14 000 hälytystä ja lähes 5000 potilasta. Keskimäärin potilaat tavoitettiin 21 minuutissa. Ensihoitolääkärit arvioivat aina hoidon vaikutusta. Näiden arvioiden mukaan palvelu pelasti 169 ihmisen hengen ja hyödytti merkittävästi 1275 potilasta vuonna 2013.  Potilaskontaktin hinta on samaa tasoa kuin erikoissairaanhoidossa eli hieman yli 4100 euroa.


Teksti: Paula Mannonen