Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta tulee voimaan 1.1.2006

Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005 ) tulee voimaan vuoden 2006 alussa.

Rikosasioiden sovittelu laajenee lain myötä koko maahan ja samalla kaikki sovittelua haluavat tulevat yhdenvertaiseen asemaan. Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksen osapuolet voivat käsitellä rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelussa voidaan käsitellä myös pienehköjä riita-asioita. Sovittelu on aina vapaaehtoista. Kummallakin osapuolella on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Sovittelupalvelut järjestetään uuden lain mukaisesti 1.kesäkuuta 2006 lukien.

Rikosasioita on soviteltu Suomessa jo pitkään, mutta palvelua on ollut saatavissa vain noin puolessa maamme kunnista, koska palvelu on perustunut kuntien vapaaehtoiseen toimintaan. Tästä syystä ihmiset ovat olleet eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakunnastaan riippuen. Sovittelu on osoittautunut hyväksi keinoksi puuttua etenkin nuorten tekemiin rikoksiin ja vahingontekoihin ja rikoskierteen katkaisemiseen. Vähitellen sovittelu on laajentunut myös aikuisten tekemiin rikoksiin ja pieniin riitoihin.

Uuden lain mukaan lääninhallitukset vastaavat jatkossa sovittelupalvelujen järjestämisestä siten, että niitä on saatavissa asianmukaisesti toteutettuina kaikkialla maassa. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti toimeksiantosopimusten perusteella. Lääninhallitus tekee sopimuksen kunnan taikka muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan kanssa. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli myös toiminnan kehittämisessä.

Palvelujen tuottaja ylläpitää sovittelutoimistoa. Sovittelutoimistoihin palkataan toimialueen kokoon nähden tarpeellinen määrä koulutettua henkilökuntaa, jotta toimisto voi asianmukaisesti huolehtia tehtävistään. Sovittelutoimiston tehtävänä on lähinnä luoda edellytykset sovittelun toteuttamiselle. Varsinaisia sovittelutehtäviä hoitavat nykyiseen tapaan pääasiassa vapaaehtoistyöntekijät sovittelutoimiston ohjauksen ja valvonnan alaisina. Uusia vapaaehtoisia sovittelijoita tullaan siis tarvitsemaan myös jatkossa.

Palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtion korvauksen yhteismäärä vahvistetaan vuosittain sellaiseksi, että se vastaa niitä kustannuksia, joiden arvioidaan keskimäärin aiheutuvan sovittelutoimistojen ylläpitämisestä, palvelujen asianmukaisesta tuottamisesta sekä sovittelutoimintaan osallistuville henkilöille järjestettävästä koulutuksesta. Palveluntuottajalla on oikeus saada palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten korvaukseksi laskennallisin perustein maksettava valtion korvaus, jonka suuruutta mitoitettaessa otetaan huomioon sopimuksessa määritellyn toimialueen asukasluku, pinta-ala sekä rikollisuustilanne.

Suuri osa kunnista on jo pitkään nähnyt sovittelun järjestämisen mielekkääksi, vaikka ne ovat rahoittaneet sen kokonaan itse. Uusi laki avaa aivan uudet mahdollisuudet kaikille kunnille sovittelun järjestämiseen, kun valtio vastaa toiminnan kustannuksista. Uudistuksen toteuttamista varten sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut erillisen "rikosten sovittelun lakisääteistämisen ja valtakunnallistamisen toimeenpanotyöryhmän", jonka tehtävänä on huolehtia uudistuksen joustavasta ja koko maan kattavasta toimeenpanosta. Työryhmän keskeinen tehtävä on luoda yksinkertainen ja toimiva hallinnollinen järjestelmä sovittelutoiminnan pysyvää järjestämistä varten. Työryhmässä on mukana edustaja kaikista lääneistä.

Hallituksen esitys (HE 93/2005 vp), lakivaliokunnan mietintö (LaVM 13/2005) sekä eduskunnan vastaus (EV 133/2005 vp) ovat saatavissa internetistä Eduskunnan kotisivuilta osoitteesta www.eduskunta.fiLänk till en annan webbplats -> asiat ja asiakirjat -> asioiden käsittelyvaiheet. Laki on julkaistu säädöskokoelmassa ja se on saatavissa sähköisessä muodossa internet-osoitteesta: http://www.finlex.fiLänk till en annan webbplats

Lisätietoja antavat tarvittaessa:

Lääninneuvos Markku Jokela, Länsi-Suomen lääninhallitus, p. 020 5173641,

markku.jokela@lslh.intermin.fi

Lääninsosiaalitarkastaja Marja Kaasalainen, Etelä-Suomen lääninhallitus, p. 020 5164029,

marja.kaasalainen@eslh.intermin.fi

Lääninsosiaalitarkastaja Eine Heikkinen, Lapin lääninhallitus, p. 020 5177724,

eine.heikkinen@llh.intermin.fi

Erikoissuunnittelija Urpo Mönkkönen, Itä-Suomen lääninhallitus, p. 020 5167052,

urpo.monkkonen@islh.intermin.fi

Sosiaalitarkastaja Timo Mäkelä, Oulun lääninhallitus, p. 020 5178708,

timo.makela@olh.intermin.fi

Hallitusneuvos Riitta Kuusisto STM, p. (09) 160 74360, riitta.kuusisto@stm.fi

Sosiaalineuvos Martti Lähteinen STM, p. (09) 160 74351, martti.lahteinen@stm.fi

Lakimies Outi Luoma-aho STM, p. (09) 160 74352, outi.luoma-aho@stm.fi