Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä valmisteleva työryhmä
STM051:00/2007 Lagstiftningsprojekt
Työryhmän tehtävänä on selvittää malli, miten kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään uudeksi laiksi terveydenhuollosta niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee edellä esitettyjä ja hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita ja että se vahvistaa perusterveydenhuoltoa.
Järjestelmäkeskeisyyttä ja eri hallinnonalojen välisiä rajoja palvelujen järjestämiseksi tulee vähentää. Samalla on kuitenkin huolehdittava riittävän selvästä vastuunjaosta ja toimivaltasuhteista. Lainsäädäntöä uudistettaessa pitää arvioida myös alueellista yhteistyötä ja työnjakoa sekä yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa.
Työryhmän tulee käsitellä ainakin seuraavat kysymykset:
- Asiakaslähtöisyys
. yhdenvertaisuus turvataan vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia
. potilaan asemaa vahvistetaan myös valinnanvapautta lisäämällä ja helpottamalla asiointia yli kuntarajojen
- Palvelujen ohjaus ja valvonta
. puitelainsäädännöstä sisällölliseen ohjaukseen
. strategisten voimavarojen ...
Projektets basuppgifter Avslutat
Projektets nummer STM051:00/2007
Ärendenummer
Projektets arrangör social- och hälsovårdsministeriet
Mandattid 15.6.2007 – 31.5.2008
Datum för tillsättande 28.6.2007
Lagberedning
Regeringsproposition-
Antagen författning-
Mål och resultat
Työryhmän tavoitteena on selvittää se, miten on tarkoituksenmukaista yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki niin, että uusi laki tukee ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Lainsäädännön pitää vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on väestöryhmien välisten ja alueellisten terveyserojen kaventaminen.
Utgångspunkter
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta.
Vuonna 1972 säädetty kansanterveyslaki (66/1972) ja vuodelta 1989 oleva erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) ovat molemmat hyvin hallintokeskeisiä. Kansanterveyslaissa kuvataan hieman erikoissairaanhoitolakia yksityiskohtaisemmin järjestämisvastuun piiriin kuuluvia tehtäviä. Lainsäädäntöteknisesti molemmat lait ovat vanhakantaisia ja erityisesti kansanterveyslakia on muutettu useasti. Lainsäädäntö on muuttunut erillistarkistusten takia vaikeaselkoiseksi sekä asiakkaalle/potilaalle että lainsäädännön soveltajalle. Erillislakien keskinäinen suhde jää myös eräiltä osin epäselväksi. Erilliset lait eivät riittävästi tue perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.
Hallitusohjelmassa on todettu, että perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan sekä varmistetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa, sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Myös kansalaisten yhdenvertaisuus turvataan vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia. Lisäksi kansalaisten vapaata hakeutumisoikeutta palveluihin yli kuntarajojen edistetään. Myös sähköisten tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan. Toimintaa ja palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia sekä palvelujen valvontaa ja ohjausta on myös hallitusohjelman mukaan tehostettava. Hallitusohjelmassa on todettu myös, että arvioidaan hoitotakuun toimivuus ja tehdään tarpeelliset muutokset aikarajoihin ja toimintamalleihin. Palvelujen järjestämisvastuu säilyy edelleen kunnilla ja rahoituksen tulee pääosin perustua valtionosuuteen ja kuntien omiin verotuloihin.
Terveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa väestörakenteen muutoksen, teknologisen kehityksen ja vaatimustason myötä. Palveluketjujen uudistaminen, tiedonkulun varmistaminen ja potilaan hoitaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa on myös kansantaloudellisesti tärkeää. Terveyden edistäminen, palvelutarpeiden kasvu ja terveydenhuollon kustannusten hallinta edellyttävät toimivaa terveyspalvelujärjestelmää sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä tiiviimpää yhteistyötä. Myös terveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut pitää entistä paremmin integroida palvelukokonaisuuteen.
Myös terveyspalvelujen kansainvälistyminen, tulevaisuudessa mahdollisesti lisääntyvä ulkomaisten terveyspalvelujen tarjonta, hoitoon hakeutuminen ulkomaille ja näihin liittyvä EU-oikeus tulee ennakoida mahdollisimman hyvin kansallisen lainsäädännön rakenteiden uudistamisessa. Samoin perusoikeusuudistus ja perustuslain säätämisen yhteydessä lähtökohtana olleet periaatteet edellyttävät terveydenhuollon lainsäädännön kokonaistarkastelua ja uudistamista.
Lainsäädännön uudistamistarpeeseen vaikuttavat lisäksi kunta- ja palvelurakenneuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, alueellinen kehitys ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä hankintalainsäädäntö. Lainsäädännön pitää tukea palvelujen saatavuutta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Väestön yhdenvertaisuus peruspalvelujen saatavuudessa on varmistettava.
Lähtökohdat: Perustuslain 19 §:n 1 momentissa on turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Säännöksen tarkoittama huolenpito tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Perustuslain 19 §:n 3 momentissa on julkiselle vallalle säädetty velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan perusoikeuksien käytännön toteutumisen. Julkisen vallan tulee luoda tosiasialliset edellytykset perusoikeuksien toteuttamiseksi.
Kuntien terveyspalveluja koskeva järjestämisvastuu säilytetään eikä tältä osin pyritä merkittäviin muutoksiin. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Terveyspalvelujen kehittämisen lähtökohtana on asiakkaan tai potilaan palvelujen tarve. Uudistuksessa on tarkoitus kehittää nykyisiä palveluja ja vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa.
Työryhmän toimikautta jatkettu 31.5.2008 saakka.
Publikationer och rapporter
Den nya hälso- och sjukvårdslagen. Promemoria av arbetsgruppen för hälso- och sjukvårdslagen
Sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisunumero: 2008:28; Julkaisuvuosi: 2008; WWW-osoite: http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2008/06/pr1214211442205/passthru.pdf;
Remissbehandlingar och höranden
Lausunto
5.5.2008 Tehy
Lausunto/Esitys
29.4.2008 Suomen Reumaliitto ry
Lausunto
22.4.2008 Invalidiliitto ry
Lausunto / Esitys
18.3.2008 Sairaanhoitajaliitto
Lausunto
12.3.2008 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja Suomen ylioppilaskuntien liitto
Lausunto
5.3.2008 Lääkärikartelli
Lausunto
5.3.2008 Helsinkin kaupuki / terveyskeskus
Lausunto
7.2.2008 Suomen erkoislääkäriyhdistys SELY
Lausunto
7.2.2007 Suomen Erikoislääkäriyhdistys
Tillsättande och organisering
Jäsenmuutospäätös; Veli Laineen tilalle Rolf Myhrman
5.5.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jatkoaikapäätös
29.1.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jatkoaikaesitys; toimikauden pidentäminen 31.8.2008 saakka
18.1.2008 Työryhmä
-
11.7.2007 Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettamispäätös Länk till en annan webbplatsÖppnas i en ny flik RTF
28.6.2007 Sosiaali- ja terveysministeriö
Övriga dokument och promemorior
Jäsenesitys
12.9.2007 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY; Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry
Lagberedning och utveckling i statsrådet
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt Länk till en annan webbplatsÖppnas i en ny flik