Harrastamisen Suomen mallin arviointiraportti: Vuorovaikutus ohjaajan kanssa saa lapset ja nuoret kiinnittymään harrastuksiin

Harrastamisen Suomen malli on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa merkityksellisenä toimintana lapsille ja nuorille sekä huoltajille, ohjaajille ja kuntien päättäjille. Lasten mielestä harrastukseen sitoutumisessa on erityisen tärkeää vuorovaikutus ja aito yhteys ohjaajan kanssa. Harrastuksen mieluisuutta lisäsivät myös mahdollisuudet vaikuttaa harrastuksen sisältöön, tekemisen laatu, paineettomuus ja yhteisöllisyys. Mieluisa ja maksuton harrastus vaikuttaa myönteisesti lasten yhdenvertaisuuteen ja koulujen arkeen. Harrastamisen Suomen mallia arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta Harrastamisen Suomen mallin toimivuutta, vaikutuksia ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Mallin onnistumista arvioitiin erityisesti lasten ja nuorten kokemusten näkökulmasta.

Harrastamisen Suomen mallin arvioinnin tiedonkeruu toteutettiin keräämällä haastatteluaineistoja kuudesta kunnasta, joissa malli on saatu toimimaan onnistuneesti. Näiden myönteisten esimerkkien avulla on päästy kiinni siihen, miten erilaisiin toimintaa koskeviin haasteisiin voidaan vastata.

Arvioinnin tarkoituksena on levittää tietoa mallin toiminnan hyvistä käytänteistä. Arvioinnin tiedonkeruussa kuultiin 88 peruskoulun oppilasta ja 67 paikallista toimijaa. Huoltajille suunnattuun kyselyyn vastasi 43 huoltajaa.

Oppiminen ja vuorovaikutus keskiössä

Arvioinnissa tunnistettiin asiat, jotka tekevät harrastamisesta lapsille ja nuorille mieluisaa. Keskiöön nousivat taitojen oppiminen sekä vuorovaikutus ohjaajan ja kavereiden kanssa. Muita tekijöitä olivat tekemisen laatu, paineettomuus ja yhteisöllisyys. Ohjaajan merkitys korostui vahvasti: mukava ja osaava ohjaaja, joka tulee lapsille tutuksi, saa lapset jatkamaan harrastamista ja luo turvallisen ilmapiirin. Luottamus ohjaajan lisää lapsen rohkeutta ja poistaa epäonnistumisen pelot.  

Lasten haastatteluissa korostui tärkeä yhteys lasten ja ohjaajan välillä, joka syntyy siten, että ohjaaja juttelee lasten kanssa, kysyy ja kuuntelee heidän kuulumisiaan ja jakaa omia kokemuksiaan. Jutella voidaan myös harjoittelun lomassa. Lasten ja nuorten näkökulmasta osallisuus muodostui erityisesti siitä, että harrastuksen sisältöä suunniteltiin yhdessä ja siihen oli mahdollista vaikuttaa.

Harrastaminen voi olla laadukasta, vaikka siinä olisi enemmän joustavuutta ja vähemmän sitovuutta. Arviointi antoi uutta tietoa siitä, miten harrastukset – mukaan lukien tavoitteellinen urheilu- ja taideharrastaminen - voitaisiin järjestää enemmän lasten toiveiden mukaisesti.

- Harrastaminen on lapsille ja nuorille vapaaehtoista toimintaa, mihin he haluavat kuluttaa omaa vapaa-aikaansa. Toimintaan osallistuvat tietävät itse parhaiten esimerkiksi mikä heitä kiinnostaa ja millä tavalla toteutettuna. Arjen toiminnassa jo pelkkä peukkuäänestys asioista lisää kuulluksi tulemisen kokemusta, havainnollistaa arviointiasiantuntija Aino Pusa. 

Lisää harrastuksia ja vahvempaa yhteistyötä koulujen kanssa

Harrastamisen Suomen mallin toiminnalle olisi paljon enemmän kysyntää kuin mitä tällä hetkellä pystytään tarjoamaan. Maksuttomuus mahdollistaa osallistumismahdollisuuden kaikille lapsille ja nuorille, taustasta riippumatta. Elämisen kustannusten noustessa maksuttoman harrastuksen merkitys kasvaa yhä suuremmaksi. Maksuttomuus antaa myös lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kokeilla eri harrastuksia. 

Koulut ovat avainasemassa siinä, kuinka hyvin Harrastamisen Suomen mallin toimintaa on mahdollista toteuttaa koulupäivän yhteydessä. Koulut antavat harrastuksiin tiloja ja niillä on merkittävä rooli harrastuksista tiedottamisessa oppilaille ja huoltajille. Toiminta vaatii kouluilta jonkin verran työtä, minkä takia sen hyödyistä täytyy viestiä selkeämmin. 

- Tiedämme, että koulut ovat jo nyt ylityöllistettyjä ja kaikkeen ei riitä aikaa. Harrastamisen Suomen mallin toiminta voi kuitenkin vaikuttaa myönteisesti koulujen arkeen. Arvioinnin aikana käydyissä keskusteluissa nousi esille esimerkkejä siitä, miten harrastukset ovat ehkäisseet levottomuutta koulussa ja parantaneet käyttäytymistä sekä lisänneet lasten ja nuorten itsevarmuutta. Harrastaminen tukee myös koulun arkea, pohtii arviointiasiantuntija Tanja Laimi. 

Raportissa ehdotetaan lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista, harrastusten kokeilumahdollisuuksien lisäämistä ja valtakunnallisen tason tilasto- ja seurantatiedon keruuseen panostamista.

- Lasten ja nuorten harrastustoimintaa kehitettäessä - ja myös toteutettaessa - lasten ja nuorten näkemykset ja ehdotukset ovat kaikkein arvokkaimpia. Nyt saimme uusia eväitä kehittää Harrastamisen Suomen mallia. Arvioinnin tulokset korostavat ohjaajan roolia, osaamista ja myös asennetta kuunnella ja keskustella nuorten harrastajien kanssa. Viemme tätä tärkeää viestiä eteenpäin, toteaa ylijohtaja Esko Ranto. 

Arviointiraportti ”Mielekästä vapaa-aikaa, kavereita ja koordinaatiota – Harrastamisen Suomen mallin arviointiLänk till en annan webbplatsÖppnas i en ny flik”.

Arviointi toteutettiin Karvin maksullisena palvelutoimintana opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle (perusopetuksen luokat 1–9) mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Malliin kuuluu lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen hyödyntäminen sekä kuntien, koulujen ja harrastustoimijoiden yhteistyö. Malli on käytössä 267 kunnassa kattaen 91 % Manner-Suomen kunnista. Malli kirjattiin nuorisolakiin vuonna 2023.

Lisätietoja:

Arviointiin ja sen toteuttamiseen liittyvät kysymykset: 

• arviointiasiantuntija Tanja Laimi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus,  p. 029 533 5567, tanja.laimi@karvi.fi 

Arviointitulosten hyödyntämiseen ja Harrastamisen Suomen malliin liittyvät kysymykset:

• johtaja Tiina Kivisaari, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue, puh. 0295 330 178; tiina.kivisaari@gov.fi
• johtaja Henni Axelin, opetus- ja kulttuuriministeriö, nuorisotyön ja -politiikan vastuualue, puh. 0295 330 205, henni.axelin@gov.fi
• neuvotteleva virkamies Iina Berden, opetus- ja kulttuuriministeriö, taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue, puh. 0295 330 069, iina.berden@gov.fi