Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Pohjoismaat etsivät uusia, tehokkaampia tapoja edistää kansanterveyttä

Social- och hälsovårdsministeriet
24.8.2011 9.30
Tiedote -

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tarjonnut pitkään hyvät puitteet kansanterveyden kehitykselle. Nykyinen taloustilanne pakottaa Pohjoismaat kuitenkin etsimään uusia terveyden edistämisen toimintamalleja, palvelujärjestelmän käytäntöjä ja rahoitusmalleja, jotta kansanterveyden hyvä kehitys jatkuisi edelleen.

Kansanterveyden tila ja väestön elinajan odote ovat Pohjoismaissa kansainvälistä kärkeä: Tanskassa odotettavissa oleva elinikä on 79 vuotta, Suomessa 80, Norjassa 81 ja Ruotsissa sekä Islannissa 82 vuotta. Monet yleiset kansantaudit ovat vähentyneet Pohjoismaissa jo pitkään. Vaikka Suomi oli sydäntautikuolleisuuden kärkimaita 40 vuotta sitten, on kuolleisuus laskenut lähes muiden Pohjoismaiden tasolle. Silti suomalaiset miehet kuolevat edelleen pohjoismaisia miehiä useammin sydäntautiin. Naisten sydäntautikuolleisuuden kärjessä on Tanska.

Eliniän kasvu ja kansantautien väheneminen on ollut pitkälti yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistoiminnan ja hyvän kansanterveystyön tulosta. Merkittävin yksittäinen elinikää pidentävä tekijä on ollut tupakoinnin väheneminen kaikissa Pohjoismaissa.

Kansanterveyden jatkuva koheneminen ei ole itsestään selvää. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa diabetes, ja siihen liittyvät ylipaino ja epäterveelliset elintavat yleistyvät. Alkoholia juodaan paljon ja mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisensyy. Ylipaino on yleisintä Islannissa, Suomessa ja Norjassa, joissa 20 prosenttia aikuisista on lihavia. Hoikimpia ovat tällä hetkellä tanskalaiset; miehistä 14 ja naisista 13 prosenttia on lihavia. Alkoholia kuluu asukasta kohden 10 litraa vuodessa Tanskassa ja Suomessa. Ruotsissa 9 litraa. Norjassa kulutus on alhaisinta: vain 6,5 litraa asukasta kohti.

Uusia terveyden edistämisen tapoja

Tehokas terveyden edistäminen ja kroonisten tautien ehkäisy eivät onnistu yksin terveysalan toimenpitein, vaan ne edellyttävät laajoja, kaikkien hallinnonalojen yhteisiä toimia. Siihen tarvitaan poliittisten päätöksentekijöiden, terveyspalveluiden tuottajien, kuntien, talouselämän, kansalaisjärjestöjen ja median toimenpiteitä.

Suomessa, esimerkiksi, on luotu sairaanhoitopiirien johdolla terveyden edistämisen verkostoja, jotka tukevat aluehallintoa ja perusterveydenhuoltoa terveyden edistämisessä. Lakisääteisten ennalta ehkäisevien palveluiden kuten neuvoloiden ja kouluterveyshuollon tehokas järjestäminen voi olla haaste. Suomessa myös kansanterveysjärjestöillä on merkittävä rooli, etenkin konkreettisten terveyttä edistävien toimenpiteiden ja hankkeiden käynnistämisessä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson pitää tärkeänä, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on vahva poliittinen tuki, ja sitä toteutetaan laajoin eri hallinnonalojen välisin toimenpitein. "Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puska pitää kansanterveyttä edistävien laitosten ja organisaatioiden roolia merkittävänä."Ne ovat erittäin arvokkaita, sillä ne tarjoavat ministeriöille vahvan ja vakaan asiantuntijatuen, kun nämä antavat paikalliselle terveydenhuollolle ja toimijoille tutkittuun tietoon perustuvaa informaatio-ohjausta. Tämä työ sekä kansallinen terveysseuranta, poliittisten toimenpiteiden ja politiikkaohjelmien vaikutusten arviointi ovat merkittävä terveyden edistämisen tuki."

Ruotsissa on harjoitettu kansallista kansanterveyspolitiikkaa vuodesta 2003 ja maa on yksi harvoista, jossa on tukijärjestelmä kaikille 0-18-vuotiaitten lasten vanhemmille. Epäterveellisten elintapojen aiheuttamien terveysmenojen arvioidaan olevan Ruotsissa 120 miljardia kruunua vuodessa. Sarah Wamala, Ruotsin kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, korostaa että menoja voidaan vähentää, jos terveellisten valintojen tekeminen on riittävän helppoa ja terveyttä edistävät interventiot ovat riittävän pitkäkestoisia. Huomiota tulisi kiinnittää terveyden edistämiseen eri ikävaiheissa: lasten, nuorten ja jopa ikääntyneiden terveyttä tulisi edistää useiden eri tasoilla toimivien tahojen yhteisin toimenpitein. Erityisten 'kansanterveysrahastojen' perustaminen mahdollistaisi kauskantoiset investoinnit kansanterveyteen, joista hyötyisivät sekä yhteiskunta että kansalaiset.

Tanskaa on innostanut toimimaan WHO:n raportti ja julkilausumat terveyden sosiaalisista taustatekijöistä. Maassa on tehty analyysi terveyden epätasa-arvon syistä ja siitä, millaisilla toimenpiteillä terveyseroja voitaisiin vähentää. Raportti "Health Inequality - Causes and Countermeasures" antaa perustan terveyseroja koskevalle uudelle poliittiselle strategialle. Tanskan terveyshallituksen pääjohtaja Else Smith on vakuuttunut, että sosio-ekonomiset terveyserot ja epätasa-arvo on yksi tärkeimmistä tulevien vuosien haasteista.

Norjassa meneillään olevassa terveysreformissa on keskeistä sairauksien ennalta ehkäisy ja terveyden edistäminen alueellisella ja paikallisella tasolla. Uudessa kansanterveyslaissa on viisi pääperiaatetta: tasa-arvo, terveys kaikissa politiikoissa, kestävä kehitys, terveysongelmien ennaltaehkäisy ja osallisuus. Vastuu kansanterveydestä nähdään kuuluvan koko hallitukselle ja toimenpiteet ovat sekä kansallisia että paikallisia. Uuden lain sisältöön on vaikuttanut merkittävästi muutamien edelläkävijäkuntien esimerkki, kuinka terveys voidaan huomioida kaikessa alueellisessa kehityksessä.

"Hyvä terveys voidaan taata kaikille vain jos hyvinvointia ja yhteiskuntaa kehitetään hallinnonalojen välisin yhteisin toimenpitein. Huomioon tulee ottaa, että terveyteen vaikuttavat kiinteästi sosiaaliset taustatekijät", sanoo terveystoimen johtaja Bjørn-Inge Larsen Norjan terveysvirastosta . "Pohjoismainen kansanterveyskonferenssi Turussa on hyvä tilaisuus vaihtaa kokemuksia siitä, kuinka Pohjoismaissa on ryhdytty konkreettisiin toimenpiteisiin."

Geir Gunnlaugssonin, Islannin terveysviraston lääketieteellisen johtajan, mukaan lasten hyvä terveys luo perustan terveelle vanhuudelle. "Lasten varhaiskehityksestä huolehtiminen on paras investointi, minkä maa voi tehdä tulevan talouskasvunsa ja hyvinvointinsa hyväksi." Islannin 6H-projekti on hyvä esimerkki kokonaisvaltaisesta lasten terveyden edistämisestä. Islannin kansanterveyslaitoksen ja perusterveydenhuollon yhteishankkeessa on tuotettu yhdenmukainen terveyskasvatusaineisto vastaamaan kouluterveydenhoitajien tarpeisiin. Aineisto on saatavissa myös internetissä.

Pohjoismainen kansanterveyskonferenssi Turussa

Hyvät käytännöt ja pohjoismaiset terveyden edistämisen mallit ovat esillä tänään alkavassa 10. Pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa Turussa. Kolmipäiväisen konferenssin teemana on Terveyden edistäminen palvelujärjestelmässä - kuinka pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli toimii tämän päivän haasteissa? Konferenssin 500 osallistujaa pohtivat, millaisin toimenpitein terveyttä voidaan edistää yhteiskunnan eri tasoilla, kuinka parantaa terveyden tasa-arvoa, kuinka rakenteellisilla uudistuksilla voidaan parantaa kansanterveyttä ja kuinka tieto voidaan muuttaa tehokkaaksi toiminnaksi.

Lisätietoja

pääjohtaja Else Smith, Sundhedsstyrelsen, Tanska, p. +45 2075 9640, [email protected]
ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Antti Uutela, THL, p. 020 610 6001, [email protected]
pääjohtaja Pekka Puska, THL, p. 020 610 6001, [email protected]
lääketieteellinen johtaja Geir Gunnlaugsson, Landlaeknisembaettid, Islanti, p. +354 510 1900, [email protected]
ylijohtaja Knut Inge Klepp, Helsedirektoratet, Norja, p. +47 9576 0716, [email protected]
pääjohtaja Sarah Wamala, Statens folkhälsoinstitut, Ruotsi, p. +46 063 199 701, [email protected]
johtaja Taru Koivisto, STM, p. 050 3278352, [email protected]



Muualla palvelussamme

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja 2011

Muualla verkossa

Konferenssin ohjelma ja esitysten abstraktit (THL)

Tillbaka till toppen