Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2023 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.
Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 lähtien
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueita on 21 ja Helsingin kaupungilla säilyy vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan. Hyvinvointialueet on muodostettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa, joka on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista.
Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten muutokset voimaan 1.1.2023
Kela-korvausten säästöt kohdentuvat yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen tutkimusten ja hoidon korvauksiin ja lääkärinpalkkioiden korvauksiin. Jatkossa kaikki yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynnit korvataan tasasuuruisesti (n. 8 €) lukuun ottamatta psykiatrin ja erikoishammaslääkärin vastaanottokäyntejä, jotka korvataan jatkossakin erikoistaksan perusteella.
Lapsiperheiden ostovoimaa tuetaan vuonna 2023
Lapsiperheiden tukemiseksi korotetaan työttömyysturvan lapsikorotusta 20%, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 5 eurolla, opintorahan huoltajakorotusta 10 eurolla sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa 10% vuoden 2023 ajaksi. Yksityisen hoidon tuen hoitolisän enimmäismäärää korotetaan pysyvästi. Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu jäädytetään vuonna 2023 vuoden 2022 tasoon.
Kotitalouksille sähkötuki tammi-huhtikuulle 2023
Tuen hakija voi saada 400 euroa ylittävästä kuukauden sähköenergialaskusta tukea 60 %. Sähköenergialaskusta huomioidaan enintään 1500 euroa kuukaudessa.
Yleiseen ja eläkkeensaajan asumistukiin korotuksia lämmityskustannusten osalta vuodelle 2023
Voimakkaasti kohonnutta lämmitysenergian hintaa kompensoidaan pienituloisille korottamalla yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 57 %:lla vuodelle 2023. Eläkkeensaajan asumistukeen tehdään vastaava korotus.
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot nousevat
Yleisen asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot nousevat elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti 8,3 % vuodelle 2023.
Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan
Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 7,8 prosenttia vuodelle 2023.
Työeläkeindeksiin historiallisen suuri korotus vuodelle 2023
Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2874. Työeläkeindeksi nousee noin 6,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.
Omaishoidon tuen hoitopalkkiot nousevat
Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 439,70 euroon kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkio vähintään 879,40 euroon kuukaudessa. Myös muut voimassaolevaan sopimukseen perustuvat omaishoidon hoitopalkkiot ja omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkiot korottuvat noin 3,8 prosenttia. Omaishoidon tuen järjestämisvastuu siirtyy samaan aikaan kunnilta hyvinvointialueille.
Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat
Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 879,44 euroon kuukaudessa. Myös muita perhehoidon palkkioita ja korvauksia korotetaan indeksitarkistuksen johdosta. Perhehoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta.
Yrittäjän eläkelain muutokset voimaan 1.1.2023
Lakimuutoksilla halutaan parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaa jatkossa paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.
Lainsäädäntöön muutoksia 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamiseksi
Olemassa olevaa muutosturvaa täydennetään uudella muutosturvakokonaisuudella, joka koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Lisäksi muun muassa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nousee vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä ja lisäpäiväoikeus poistuu vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.
Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään ja Kelan kuntoutusrahaetuuden myöntämisedellytyksiä selkeytetään
Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksiä muutetaan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään nykyisestä 120 arkipäivästä 150 arkipäivään.
Kelan kuntoutusrahaetuuden myöntämisedellytyksiä on selkeytetty muun muassa työstä estymisen ja odotus- ja väliajan kuntoutusrahan osalta sekä työkokeilun ajalta maksettavan kuntoutusrahan osalta. Tavoitteena on asiakkaiden yhdenvertaisuuden lisääminen sekä myös lisätä asiakkaan sitoutumista kuntoutukseen turvaamalla asiakkaan toimeentulo kuntoutuksen ajaksi.
Lakimuutoksilla huolehditaan kehitysvammapalveluiden jatkuvuudesta hyvinvointialueilla
Kehitysvammalaki mahdollistaa jatkossa erityishuollon tuottamisen kehitysvammapsykiatrian osastoilla sekä välttämättömien rajoitustoimenpiteiden käyttämisen näillä osastoilla. Lisäksi lakimuutokset turvaavat vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä loma-aikaisen toiminnan järjestämisen ja tuottamisen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä. Asiakkaiden asema pysyy näissä muutoksissa nykyisellään.
Kolmas muutos koskee kahta erillistä, hyvinvointialueella toimivaa moniammatillista asiantuntija-ryhmää, jotka aloittavat työnsä nykyisten erityishuollon johtoryhmien tilalla. Toinen asiantuntija-ryhmä tekee erityishuoltoa koskevia päätöksiä, ja toinen asiantuntijaryhmä tekee tutkimuksia ja antaa lausuntoja sekä on asiakkaan tukena käytännön työskentelyssä.
Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistuksen toinen vaihe parantaa erityisesti kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja
Sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja koskevien säännösten uudistami-nen sekä vanhuspalvelulain, asiakasmaksulain ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muu-tokset tulevat pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023.
Opiskeluhuollon järjestäminen muuttuu hyvinvointialueiden aloittaessa
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö opiskeluhuollossa varmistetaan säännöksin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia, terveydenhuoltolakia, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollos-ta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia on täsmennetty vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Toimeentulotukilain muutokset voimaan vuoden 2023 alusta
Toimeentulotukilain muutosten tavoitteena on parantaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden asemaa sekä tarkentaa palvelua, asiointia ja asiakaskohtaista harkintaa koskevia säädöksiä. Laissa tarkennetaan asiakkaan oikeutta saada henkilökohtaista ja monialaista palvelua. Lisäksi säädetään Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä.
- Tiedote: Toimeentulotukilain muutokset voimaan vuoden 2023 alusta
- Tiedote: Toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnat aloittavat vuonna 2023
Paperittomille henkilöille oikeus saada välttämättömiä terveydenhuollon palveluja
Hyvinvointialueiden on järjestettävä välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville henkilöille 1.1.2023 lähtien. Välttämättömäksi hoidoksi voidaan katsoa esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut, tietyt pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyvät palvelut sekä tietyt tartuntatautien takia tarvittavat terveystarkastukset, rokotukset ja hoito.
Valtio korvaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen harjoittelukustannukset
Valtio korvaa jatkossa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvän harjoittelun kustannuksia. Korvaukseen ovat oikeutettuja hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin lisäksi kunnat, kuntayhtymät, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, kirkon seurakunnat ja seurankuntayhtymät, yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen palveluja tuottavat yksiköt sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Yliopistollisen sairaalan tehtäviä täsmennetty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin on lisätty säännökset, joilla täsmennetään ja vahvistetaan yliopistollisen sairaalan nykyisiä tehtäviä ja vastuuta erikoissairaanhoidon palveluissa sekä koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvissä tehtävissä. Jatkossa yliopistollista sairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä hoitavat vastaavia tehtäviä kuin nykyisin yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit.
Useita asetuksia päivitetään uuden sote-järjestämisvastuun mukaiseksi
Useita valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksia päivitetään, jotta ne vastaavat uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjärakennetta ja järjestämisvastuuta 1.1.2023. Samalla joihinkin asetuksiin tehdään myös sisällöllisiä muutoksia. Seulonnoista annetusta asetuksesta poistetaan velvoite tietyn seulontamenetelmän käyttämiseen raskauden aikaisten kromosominpoikkeavuuksien seulonnassa.
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistuu
Jatkossa hoidosta ja sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Mielenterveyslakiin ja päihdehuoltolakiin jää kuitenkin edelleen tahdosta riippumattoman hoidon sääntely. Samalla selkeytetään sosiaali- ja terveydenhuollon vastuita, työnjakoa ja yhteistyötä. Hoitoa tulisi järjestää monimuotoisesti, hoidon kokonaisuutta ja jatkuvuutta korostaen. Sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyö määriteltäisiin aikaisempaa täsmällisemmin. Lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa viikolla 52.