Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023.

Hyvinvointialueita on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Uudenmaan maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan.

• Hyvinvointialueet ja niihin kuuluvat kunnat kartalla

Hyvinvointialueet muodostettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa, joka oli yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Uudistusta tarvittiin yhdenvertaisten palvelujen varmistamiseksi, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitsemään kustannusten kasvua.

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen, eikä alueilla ole toistaiseksi verotusoikeutta. Rahoituksessa otetaan huomioon alueiden väliset erot palvelutarpeissa.

Hyvinvointialueen tehtävät

Hyvinvointialueen vastuulla olevia tehtäviä ovat muun muassa:

• Perusterveydenhuolto
• Erikoissairaanhoito
• Sosiaalihuolto
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Työikäisten palvelut
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Vammaispalvelut
• Oppilashuolto
• Pelastustoimi
• Ensihoito

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tällä voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi yksityiset toimijat sekä järjestöt ja yhdistykset täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

Aluevaalit ja päätöksenteko

Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa alueen toiminnasta ja taloudesta. Valtuutetut valitaan hyvinvointialueen aluevaaleissa. Seuraavat aluevaalit käydään vuonna 2029.

Hyvinvointialueella on myös kolme vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Lisäksi alueen asukkaat voivat vaikuttaa tekemällä aloitteita.

• Oikeusministeriön vaalit.fi -verkkosivu
• Aluevaltuutetun opas

Hyvinvointialueiden velvoitteiden keventäminen

Hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden velvoitteita sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla kevennetään pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on hillitä hyvinvointialueiden kustannusten kasvua. 

Hyvinvointialueiden ja sidosryhmien tekemien ehdotusten pohjalta valtiosihteereistä koostuva työryhmä on tehnyt työtä velvoitteiden ja normien keventämiseksi. Osa velvoitteiden kevennyksistä on jo toteutettu. Osa ehdotuksista on sellaisia, että niiden toimeenpano on hyvinvointialueiden toimintavallassa. Valtiosihteereiden ryhmä suosittaa, että hyvinvointialueet ottavat käyttöönsä aiempaa joustavampia toimintamalleja. 

• Hyvinvointialueiden velvoitteet kevenevät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla (tiedote 3.4.2025)
• Sosiaali- ja terveydenhuollon normien keventämisen valtiosihteerityöryhmän asettamispäätös

Esimerkkejä hyvinvointialueiden toimivallassa olevista toimintamalleista:

• sote-ammattihenkilöiden työnjakoon liittyvät kevennykset
• todistusten ja lausuntojen kirjoittamiseen liittyvät kevennykset 
• tiedonhallintaan liittyvät ohjeet ja toimintatavat (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla thl.fi)

Hyvinvointialueiden sanastot

• Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen sanasto fi-sv-en
• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet fi-sv-en-ru Valterissa
• Tepa-termipankissa
• Sote-sanastot -palvelussa

Lisätietoa hyvinvointialueiden palveluista löydät oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta.

Hyvinvointialueiden tilannekuva  

Tilannekuva on julkisesti saatavilla olevasta materiaalista koottu yhteenveto, jota hyödynnetään hyvinvointialueiden ohjauksessa. 

• Hyvinvointialueiden tilannekuva 4/2025
• Hyvinvointialueiden tilannekuva 3/2025
• Hyvinvointialueiden tilannekuva 2/2025
• Hyvinvointialueiden tilannekuva 1/2025
• Hyvinvointialueiden tilannekuva 4/2024
• Hyvinvointialueiden tilannekuva 3/2024
• Hyvinvointialueiden tilannekuva 2/2024
• Hyvinvointialueiden tilannekuva 1/2024

Johdon strateginen tilannekuva -työkalu (JST) tarjoaa ajantasaista tietoa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen tilanteesta. Raportointinäkymä on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön sekä hyvinvointialueiden strategisen ohjauksen ja johtamisen tarpeisiin.

• Johdon strateginen tilannekuva (THL) 

Seurannan, arvioinnin ja ohjauksen ydintiedot -raportointipalveluun eli ns. SAO-palveluun on koottu hyvinvointialueiden ohjauksen näkökulmasta olennaisia tietosisältöjä, kuten väestön perustiedot sekä palvelujärjestelmän eri palvelukokonaisuuksia koskevaa tilannekuvaa. Palvelu sisältää myös hyvinvointialueiden taloutta koskevaa ajankohtaista tietoa. 

• Seurannan, arvioinnin ja ohjauksen ydintiedot -raportointi (ns. SAO-palvelu) (THL)

SAO-palvelu ja Johdon strateginen tilannekuva (JST) muodostavat hyvinvointialueiden strategisen ohjauksen keskeisen tietopohjan valtioneuvostossa ja hyvinvointialueilla. Palvelut ovat avoinna kaikille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää palveluja yhtenä kokonaisuutena.