Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustus
Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosittain valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet laaditaan yhteistyössä arviointiryhmän kanssa ja määritellään vuosittain STM:n asetuksella.
- Sosiaalihuoltolaki (60 c §) (Finlex)
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta (605/2020)
Avustusta myönnetään tutkimushankkeille, jotka tutkivat painoalueiden mukaisia asioita. Avustus myönnetään hakemusten perusteella. Kaikki hakemukset vertaisarvioidaan.
Tavoitteena on rahoittaa laajoja, usean eri toimijan yhteistyöhankkeita. Tällaisilla hankkeilla voidaan luoda parhaat edellytykset sosiaalityön tutkimusperusteisen työkulttuurin vahvistamiselle ja tutkimuksen kytkeytymiselle palvelujärjestelmään.
Sosiaalityön tutkimusohjelma valmisteilla
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tutkimusohjelmaa, jossa linjataan sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen painopisteet lähivuosille.
Vuoden 2022 yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimukseen tarkoitettu rahoitus on haettavissa 16.5.2022 asti. Jaettavana on 4 miljoonaa euroa.
Rahoitusta voi hakea yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten, kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen hankkeisiin.
Tarkoituksena on rahoittaa erityisesti sellaista sosiaalityön tutkimusta, joka vahvistaa sosiaalityön tutkimusperustaista työkulttuuria. Tutkimusten painoalueista säädetään tarkemmin STM:n asetuksella.
Hakuaineistot:
- Hakuilmoitus: Vuoden 2022 yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen hankehaku
- Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen käyttöehdot
- Hakulomake
- Talousarviolaskelma
- Hakemusten arviointikriteerit
STM järjestää rahoituksesta infotilaisuuden Teams-yhteyksin maanantaina 4.4.2022 klo 12-13. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen ja tilaisuudessa esitetyt materiaalit julkaistaan jälkikäteen tällä sivustolla.
Lisätietoja
sosiaalineuvos Juha Luomala, p. 0295 163 492, [email protected]
erityisasiantuntija Tia-Maria Kirkonpelto, p. 0295 163 264, [email protected]
Rahoitusta saivat seuraavat tutkimushankkeet (tutkimushanke, hakijataho, vastuututkija, avustusmäärä):
- Segregaation ja asunnottomuuden vastainen asumissosiaalinen työ haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumis- ja palvelupoluilla (SEGRA), Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Kirsi Juhila, 478 558 euroa
- Taloussosiaalityö lapsiperheissä. Lapsiperheiden talousosaamisen ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen, Turun yliopisto, Mia Hakovirta, 512 280 euroa
- Monikielisyys ja kielellinen haavoittuvuus sosiaalityön digitalisoituvilla kentillä (SOSKIELI), Åbo Akademi, Camilla Nordberg, 413 940 euroa
- Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi (Sostyö-TerVa), Itä-Suomen yliopisto, Janet Anand, 392 438 euroa
- Hyvää jälkeä - Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä ”Hyvää jälkeä” –hanke, Tampereen yliopisto, Riikka Korkiamäki, 487 147 euroa
- Asiakassegmentointi ja päihteitä ongelmallisesti käyttävien palvelut - paraneeko vaikuttavuus? Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Katja Kuusisto, 447 791 euroa
- Kunnallinen toimeentulotuki ennaltaehkäisevän lastensuojelun välineenä, Itä-Suomen yliopisto, Timo Toikko, 406 222 euroa
- Lastensuojelun asiantuntijuus maahanmuuttajalasten ja -perheiden sosiaalityössä – LAMPE, Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus, Kati Turtiainen, 420 554 euroa
- Harkittua vammaissosiaalityötä (HaraVa), Lapin yliopisto, Minna Zechner, 441 070 euroa
Vuoden 2021 yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimukseen tarkoitettu rahoitushaku oli auki 17.3.–17.5.2021.
Tutkimuksen painoalueet on määritelty asetuksessa.
Painoalueet ovat vuonna 2021:
- sosiaalityötä sosiaali- ja terveydenhuollon etuuksien ja palveluiden järjestelmässä koskeva tutkimus;
- sosiaalityön työmenetelmien tutkimus;
- sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimus;
- erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin kohdistuva tutkimus;
- ennakoivan, ehkäisevän ja rakenteellisen sosiaalityön tutkimus sekä innovaatiot sosiaalityössä;
- asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalityössä koskeva tutkimus.
Hakuaineistot:
- Hakuilmoitus: Vuoden 2021 yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen hankehaku
- Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen käyttöehdot
- Hakulomake
- Talousarviolaskelma
- Hakemusten arviointikriteerit
STM järjesti rahoituksesta infotilaisuuden Teams-yhteyksin keskiviikkona 14.4.2021 klo 15–16.
- Infotilaisuudessa esitetyt diat
- Kysymyksiä ja vastauksia sosiaalityön yliopistotasoisesta tutkimusrahoituksesta
Lisätietoja
sosiaalineuvos Juha Luomala, p. 0295 163 492, [email protected]
Rahoitusta saivat seuraavat tutkimushankkeet (tutkimushanke, vastuututkija, hakijataho):
- Koronaviruspandemia ja sosiaalityö – glokaalit haasteet ja ratkaisut, Timo Harrikari, Lapin yliopisto
- Monitoimijainen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto
- Lasten tukena – tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta lapsi- ja perhesosiaalityössä, Johanna Kiili, Jyväskylän yliopisto
- Integroitu työote uusiutuvassa sote-keskuksessa: Kohti dialogisuutta, osallisuutta ja tilallisuutta (INSOTE), Aino Ritala-Koskinen, Tampereen korkeakoulusäätiö
- Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa, Helsingin yliopisto, Marjaana Seppänen
- Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus, Merja Anis, Turun yliopisto
- Lastensuojelu lapsen etuna? – Lapsen hyvinvoinnin arviointi lastensuojelussa ja sen rajapinnoilla, Tarja Pösö, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca
- Aikuissosiaalityön menetelmien vaikuttavuus (AIKUMETOD), Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Rahoitusta myönnettiin vuoden 2020 haussa yhteensä 4 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö nimittää sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän aina neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Arviointiryhmän tehtävänä on
- tehdä ministeriölle vuosittain ehdotus tutkimustoiminnan painoalueista ja tavoitteista seuraavalle vuodelle,
- seurata ja arvioida rahoitusta saaneiden hankkeiden toteutumista,
- seurata sosiaalityön tutkimuksen tarpeita ja tilaa sekä
- tehdä ehdotuksia tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi.
Arviointiryhmä ei tee hankehakemusten vertaisarviointia. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin kuulee arviointiryhmää ennen päätöksentekoa.
Kysymyksiä ja vastauksia valtionavustuksesta
-
Avustusta on jaossa vuosittain 4 miljoonaa euroa. Avustuksen saaminen ei edellytä omarahoitusosuutta. Myönnetty avustus on tutkimushankkeen käytettävissä noin kaksi vuotta.
Myönnetty avustus maksetaan avustuksen saajalle kahdessa tasasuuruisessa erässä (ensimmäinen erä ensimmäisenä avustusvuonna ja toinen vastaava erä toisena avustusvuonna).
-
Avustusta voi hakea sosiaali- ja terveysministeriön erikseen ilmoittamana ajankohtana. Hakuilmoitus julkaistaan ministeriön verkkosivuilla. Hakuilmoituksen yhteydessä julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain antama asetus tutkimushankkeiden painopisteistä. Hakuilmoituksessa kerrotaan hakuaikataulu ja hakuasiakirjat.
-
Rahoitusta voidaan myöntää esim. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten, kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen hankkeille. Rahoitus myönnetään hakijaorganisaatiolle, joka toimii tutkimushankkeen hallinnoijana.
Rahoitusta ei myönnetä yksityisille henkilöille.
Määräraha on valtionavustusta ja rahoituksen saavan organisaation budjettimäärärahaa, johon hankkeen tutkimusryhmälle myönnetään käyttöoikeus. Määrärahaan ei synny apurahan kaltaista subjektiivista oikeutta.
-
Tutkimuksen yliopistotasoisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea tutkimuksen korkeaa tieteellistä laatua riippumatta siitä, onko tutkimushankkeessa mukana yliopistoa vai ei.
Tutkimuksen vastuulliselta tutkijalta/johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto sekä professorin tai dosentin arvoon vaadittava tieteellinen näyttö tai muu vastaava näyttö vaativien tieteellisten tutkimushankkeiden johtamisesta.
Hakemukseen tulee liittää tutkimushankkeen vastuullisen tutkijan/johtajan ansioluettelo (CV). Muiden tutkijoiden ansioluetteloita ei vaadita.
-
Rahoitushakemusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuksen tieteelliseen tasoon sekä tutkimuksen ja sen tulosten hyödynnettävyyteen palvelujärjestelmän käytännön ja kehittämisen kannalta.
Tieteellinen relevanssi:
- Tutkimuksen tieteellinen taso ja kunnianhimo
- Tavoitteiden, metodien ja resurssien yhteensopivuus.
Käytäntörelevanssi:
- Hankkeen sidos- ja kohderyhmien huomioiminen hankkeen aikana ja valmistelussa?
- Tutkimustulosten hyödynnettävyys sosiaalihuollon käytännöissä.
- Hankkeessa tuotetun tiedon hyödynnettävyys päätöksenteon tukena.
-
Hakemukset tehdään sosiaali- ja terveysministeriön hakulomakkeella. Hakemuksen liitteeksi laaditaan tutkimussuunnitelma, jossa noudatetaan Suomen Akatemian ohjeita suunnitelman rakenteesta ja pituudesta.
-
Sosiaali- ja terveysministeriö toimii rahoituksen valtionapuviranomaisena, vastaa avustusten päätöksenteosta ja rahoituksen käytön valvonnasta.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto toimii valtionapuviranomaisena rahoituksen maksatuksessa.
Lisätietoja
Juha Luomala, sosiaalineuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163492 [email protected]
Tia-Maria Kirkonpelto, erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163264 [email protected]