Kysymyksiä ja vastauksia sukupuolen vahvistamista koskevasta hallituksen esityksestä 

Sukupuolen vahvistamisella tarkoitetaan sitä, että henkilön oikeudellinen sukupuoli, eli väestötietojärjestelmään merkitty sukupuoli korjataan vastaamaan hänen sukupuoli-identiteettiään.

Sukupuolen vahvistamista koskeva laki liittyy siis henkilön oikeudellisen sukupuolen muuttamiseen. Laki ei koske sukupuolen korjaamiseen liittyviä lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Kyseessä olisi henkilön oma selvitys sukupuolen kokemuksestaan. Edellytyksenä olisi lisäksi, että henkilö on täysi-ikäinen ja Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Laista poistuisi siten voimassa oleva edellytys siitä, että henkilön on esitettävä lääketieteellinen selvitys sukupuolen kokemuksestaan, eli käytännössä lääkärilausunto transsukupuolisuudesta. Laista poistuisi myös siinä nyt oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä.

Laissa sukupuolen vahvistamiselle ei asetettaisi edellytykseksi sukupuoleen korjaamiseen liittyvien lääketieteellisten toimenpiteiden tekoa.

Sukupuolen vahvistamista koskeva hakemus olisi tehtävä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle. Asioinnin muotoa ei muutoin rajattaisi, ja se mahdollistaisi siten sekä sähköisen, postitse tapahtuvan että henkilökohtaisen asioinnin. Hakijan henkilöllisyydestä olisi kuitenkin varmistuttava asianmukaisesti. 

Hakemuksen tultua vireille Digi- ja väestötietovirasto antaisi tietoa hakemuksen käsittelystä ja sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Digi- ja väestötietoviraston tulisi antaa tiedot viipymättä. Hakija voisi vahvistaa hakemuksensa saatuaan Digi- ja väestötietovirastolta mainitut tiedot. Hakija voisi vahvistaa hakemuksensa kuitenkin aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille. Menettelyn tavoitteena on varmistaa, että hakemus on tehty tietoon perustuen, eikä sitä ole tehty impulsiivisesti tai harkitsemattomasti. 

Tilanteissa, joissa hakija ei olisi vahvistanut hakemusta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille, hakemus raukeaisi. Jos hakemus raukeaisi, sen voisi tehdä uudestaan.

Selvityksessä olisi kyse henkilön omasta selvityksestä kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa. 

Sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus, joka ei aina vastaa stereotyyppistä tai binääristä käsitystä sukupuolesta. Siten selvityksen sisällölle ei voida asettaa tarkempia vaatimuksia.

Selvityksestä tulisi kuitenkin ilmetä, että henkilö kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja että kyse on hakijan näkemyksen mukaan pysyväisluonteisesta kokemuksesta. Edellytyksenä ei olisi, että henkilö selvityksessään ilmaisee kokevansa olevansa juuri esimerkiksi transsukupuolinen, vaan henkilöllä voi olla muunkinlainen identiteettikokemus. 

Ei, sukupuolen voi vahvistaa vain naiseksi tai mieheksi. Tämä johtuu siitä, että väestötietojärjestelmään sukupuoleksi voi merkitä ainoastaan nainen tai mies.

Viranomaisen tehtävänä olisi varmistua siitä, että sukupuolen vahvistamiselle laissa säädetyt edellytykset täyttyvät:

• henkilö on esittänyt selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen; 
• hän on täysi-ikäinen; ja 
• hän on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Mikäli hakemus tai siinä esitetty selvitys olisi puutteellinen taikka hakijan tahtotila epäselvä, olisi viranomaisen pyydettävä hakijaa täydentämään hakemustaan. Viranomaisen tehtävänä ei kuitenkaan olisi arvioida hakijan sukupuolen kokemusta tai esimerkiksi sen pysyvyyttä.

Ehdotetun lain mukaan vahvistettua sukupuolta olisi pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä, jollei toisin säädetä. Vahvistettua sukupuolta olisi pidettävä henkilön sukupuolena esimerkiksi sovellettaessa asevelvollisuuslakia. Henkilön asevelvollisuus määräytyisi lain mukaan vahvistetun sukupuolen mukaan. Säännöksen tarkoituksena on turvata se, että henkilö tulee kohdelluksi sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollosta on lainsäädäntöä, jossa viitataan henkilön sukupuoleen. Sääntely liittyy erityisesti lisääntymisterveyteen liittyviin kysymyksiin, eli raskauteen, sterilointiin, hedelmöityshoitoihin sekä raskauteen liittyviin terveyspalveluihin. Lainsäädäntömuutoksilla turvattaisiin se, että henkilö saa lääketieteellisesti perustellut palvelut sukupuolen vahvistamisesta riippumatta.

Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on kuitenkin sukupuolineutraalia eikä säännös vaikuta sen soveltamiseen. Kun henkilö hakeutuu terveydenhuoltoon, tulee hänet kohdata hänen sukupuoli-identiteettiään kunnioittavalla tavalla. Ehdotetulla säännöksellä ei oteta kantaa henkilön hoitoon tai sen tarpeen arviointiin yleisesti.

Voimassa olevassa lainsäädännössä on vain yksittäisiä säädöksiä, joissa säädetään erillisten tilojen kuten pukeutumistilojen tarjoamisesta naisille ja miehille. Pääsyä kyseisiin tiloihin ei kuitenkaan säännellä, eikä yksittäisen henkilön oikeudellinen sukupuoli yksin vaikuta siten tiloihin pääsyyn. 

Pääsy sukupuolitettuihin tiloihin arvioidaan tarvittaessa tapauskohtaisesti syrjintäkiellon näkökulmasta. Esimerkiksi tasa-arvolaissa syrjintää on sellainen palvelun tarjoajan menettely, jossa henkilö asetetaan yleisesti saatavilla olevien palvelujen tarjonnassa epäedullisempaan asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Lain mukaan on kuitenkin sallittua tarjota palvelua yksinomaan tai pääasiallisesti vain toisen sukupuolen edustajille, jos se on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin.

Laissa olisi säännökset sukupuolen vahvistamisen vaikutuksista vanhemmuuden toteamiseen ja vahvistamiseen.

Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Niin sanotun isyysolettaman mukainen isyys voidaan todeta vain lapsen syntymän hetkellä väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen perusteella. Toisin sanoen, jos lapsen synnyttäneen äidin aviopuoliso on lapsen syntymän hetkellä oikeudelliselta sukupuoleltaan mies, hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi. Isyysolettama ei tulisi sovellettavaksi tilanteessa, jossa synnyttäneen äidin aviopuoliso on lapsen syntymän hetkellä oikeudelliselta sukupuoleltaan nainen, mutta vahvistaa sukupuolensa mieheksi lapsen syntymän jälkeen.

Lapsen synnyttänyt henkilö olisi lapsen äiti, ja lapsen siittänyt henkilö tai henkilö, jonka siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen muulla tavoin kuin siittämällä (esimerkiksi niin sanotulla koti-inseminaatiolla) olisi lapsen isä, riippumatta henkilön oikeudellisesta sukupuolesta. 

Laissa säädettäisiin erikseen mahdollisuudesta muuttaa vanhemmuutta kuvaava nimike (isä tai äiti) vastaamaan henkilön oikeudellista, vahvistettua sukupuolta. 

Hedelmöityshoitosuostumukseen perustuva vanhemmuus vahvistettaisiin isyytenä tai äitiytenä sen sukupuolen mukaan, joka oli merkitty väestötietojärjestelmään suostumusta annettaessa. Olennaista olisi suostumuksen antajan oikeudellinen sukupuoli suostumuksen antamisen hetkellä. Jos henkilö on suostumuksen antamisen aikaan oikeudelliselta sukupuoleltaan mies, hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi, ja jos hän on oikeudelliselta sukupuoleltaan nainen, hänet voidaan vahvistaa synnyttäneen ohella lapsen äidiksi. Poikkeuksena tästä olisi tilanne, jossa hoitoa on annettu naisparille tai lapsen synnyttäneelle äidille yksin. Tällöin lapsen isä on se, jonka siittiöitä on käytetty hoidossa, jos hän on ennen hoidon antamista suostunut isyyden vahvistamiseen. Hänet vahvistettaisiin isäksi riippumatta siitä, mikä hänen oikeudellinen sukupuoli on ollut suostumuksen antamisen hetkellä. Hän voisi kuitenkin hakea vanhemmuusnimikkeen muuttamista vastaamaan hänen oikeudellista sukupuoltaan.

Kyllä, laissa säädettäisiin mahdollisuudesta muuttaa vanhemmuusnimike vastaamaan vahvistettua sukupuolta. Vanhemmuusnimikkeen muuttamista voisi hakea sukupuolen vahvistamisen yhteydessä tai sen jälkeen. Muutosta voisi hakea myös ennen lain voimaantuloa syntyneiden lasten osalta.

Henkilöllä olisi aina yksi vanhemmuusnimike kutakin hänen lastaan kohden. Mikäli henkilöllä olisi useampi lapsi, hänen tulisi valita mihin perhesuhteeseen vanhemmuusnimike muutettaisiin. Henkilöllä voisi siten olla eri nimike suhteessa eri lapsiin. Tämä voi olla tärkeää henkilölle ja hänen perheelleen esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on saanut lapsensa eri elämänvaiheissa.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. Digi- ja väestötietoviraston tulisi ilmoittaa hakijan alaikäisten lasten huoltajille vanhemmuutta koskevan nimikkeen muuttamisesta. Näin varmistetaan, että vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muutos tulee alaikäisen lapsen tietoon siinäkin tapauksessa, että sukupuoltaan vahvistava vanhempi ei ole itse lapsen huoltaja. 

Voimassaolevan lain mukaan sukupuolta vahvistavan henkilön on esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Lisäksi henkilön tulee osoittaa olevansa lisääntymiskyvytön.

Jos henkilö on rekisteröidyssä parisuhteessa, vahvistamisen edellytyksenä on lisäksi se, että parisuhteen toinen osapuoli on ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle suostuvansa rekisteröidyn parisuhteen muuttumiseen avioliitoksi.

Jatkossa sukupuolen vahvistamista koskeva hakemus perustuisi henkilön omaan selvitykseen siitä, kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa, eikä lisääntymiskyvyttömyyttä vaadittaisi. Sukupuolen vahvistaminen ei myöskään johtaisi rekisteröiden parisuhteen muuttumiseksi avioliitoksi, vaan parisuhdemuoto voisi osapuolten niin halutessa pysyä ennallaan. Laissa ei myöskään näin ollen edellytettäisi parisuhteen toisen osapuolen suostumusta parisuhteen muuttumiselle.

Vaatimus täysi-ikäisyydestä perustuu hallitusohjelmaan.

Täysi-ikäisyyttä koskeva edellytys ei muuta nykyistä oikeustilaa, sillä alaikäisillä henkilöillä ei voimassaolevan lain mukaan ole mahdollisuutta vahvistaa oikeudellisesti sukupuoltaan. 

Osana hallituksen esityksen valmistelua kuitenkin selvitettiin sitä, mitä konkreettisia vaikutuksia voimassa olevan lain ikärajalla on alaikäisten henkilöiden asemaan ja heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, sekä minkälaisia malleja olisi olemassa sukupuolen vahvistamisen sääntelemiseksi alaikäisten osalta. Selvitys on luettavissa julkisessa palvelussa osoitteessa https://stm.fi/hankkeet tunnuksella STM009:00/2021. 

• Selvitys sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevan sääntelyn vaikutuksista lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen 11.2.2022 

Hallituksen esityksessä esitetään muutoksia kaiken kaikkiaan kahteentoista eri lakiin. Muuhun lainsäädäntöön esitetään esimerkiksi muutoksia, joiden tarkoitus on turvata lapsen oikeudellinen asema siitä huolimatta, että hänen vanhempansa muuttaisi vanhemmuusnimikettään.

Esityksellä muutettaisiin äitiysavustuslakia, jotta raskaana olevalla henkilöllä olisi oikeus etuuteen oikeudellisesta sukupuolestaan riippumatta. Tällä hetkellä äitiysavustuslain mukaan avustukseen on oikeus ainoastaan naisella.

Steriloimislakiin tehtäisiin lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamisen aiheuttama muutos. Muutoksen jälkeen transsukupuolinen henkilö ei voisi saada sterilointia pelkästään transsukupuolisuuden perusteella, sillä lisääntymiskyvyttömyys ei olisi enää vaatimus sukupuolen vahvistamiselle. Jos transsukupuolinen henkilö haluaisi sterilisaation, tilanteessa sovellettaisiin yleisiä steriloimisen perusteita. Muutos ei kuitenkaan olisi esteenä sellaiselle steriloimiselle, joka on seurausta sukupuolenkorjausleikkauksesta tai joka muuten liittyy sukupuolidysforian hoitoon.

Rikoslain eräitä sukupuoleen sidottuja säännöksiä muutettaisiin niin, että niitä voidaan soveltaa henkilöön tämän oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta, jos rikoksen tunnusmerkit muuten täyttyvät. Näitä ovat lapsensurmaa, laitonta raskauden keskeytystä, törkeää laitonta raskauden keskeyttämistä sekä laitonta alkioon puuttumista koskevat säännökset, joissa kaikissa viitataan naiseen. Myös tutkimuslakia ja raskauden keskeyttämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavan, jotta ei ole oikeudellista epäselvyyttä siitä, että ne soveltuvat raskaana olevaan henkilöön tämän oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta.

Vankeuslakia ja tutkintavankeuslakia muutettaisiin niin, että sukupuolen mukaisesta asunto-osastolle sijoittamisesta voitaisiin poiketa sellaisen vangin tai tutkintavangin osalta, jonka sukupuoli on vahvistettu, jos se on välttämätöntä hänen itsensä tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. 

Lakeihin tehtäisiin myös uudistuksesta johtuvia teknisluonteisia muutoksia.

Esitystä uudeksi lainsäädännöksi on valmisteltu loppuvuodesta 2021-alkuvuodesta 2022 työryhmäkokoonpanossa, johon kuuluu seurantaryhmä ja virkamiestyöryhmä. (Translainsäädännön uudistamisen työryhmä) Virkamiesryhmä on valmistellut ehdotuksia ja vienyt niitä seuranta- ja arviointiryhmälle arvioitavaksi.

Esitysluonnos oli lausunnolla 18.2.-3.4.2022. Lausunnot ovat luettavissa osoitteessa: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM009:00/2021 

Lausuntokierroksen aikana kuultiin myös lapsia ja nuoria hallituksen esitysluonnoksen vaikutusarvioinnin tueksi. Toisella kyselyllä kuultiin lapsia ja nuoria siitä, millä tavalla voimassa olevan translain sekä hallitusohjelman mukainen vaatimus täysi-ikäisyydestä vaikuttaa heidän elämäänsä. Kuuleminen järjestettiin verkkokyselynä 13-18 -vuotiaille ja sitä nuoremmille Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen vapaaehtoisten kanssa suunnitellussa ja ohjatussa työpajassa. Toinen kuuleminen, joka toteutettiin myös verkkokyselynä, koski ehdotettua mahdollisuutta muuttaa vanhemmuusnimikkeitä. Verkkokyselyä jaettiin Sateenkaariperheet ry:n sekä muiden sateenkaarijärjestöjen kautta heidän jäsenilleen. Molempien kuulemisten tuloksia on kuvattu hallituksen esityksen jaksossa 4.2. Pääasialliset vaikutukset.

Hallituksen esitysluonnoksen jatkovalmistelun aikana järjestettiin myös kuulemistilaisuus vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin ja rikoslakiin ehdotettavista muutoksista sekä vanhemmuusnimikkeen muuttamista koskevista ehdotuksista. Jatkovalmistelun aikana osallistettiin myös vammaisia henkilöitä Vammaisfoorumi ry:n kautta. Näitä on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksen jaksossa 6 Lausuntopalaute.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Vanhemmuusnimikkeen muuttamista koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.1.2024. Vanhemmuusnimikkeen muuttaminen edellyttää, että Digi- ja väestötietovirasto muuttaa omia väestörekisteritietoja tallentavia sovelluksiaan sekä tietojen ilmoittamisrajapintoja. Digi- ja väestötietoviraston on arvioitu tarvitsevan yhden vuoden järjestelmämuutoksien tekemiseen.