Kysymyksiä ja vastauksia sukupuolen vahvistamista koskevasta lakiluonnoksesta 

Sukupuolen vahvistamisella tarkoitetaan sitä, että henkilön oikeudellinen sukupuoli, eli väestötietojärjestelmään merkitty sukupuoli korjataan vastaamaan hänen sukupuoli-identiteettiään.

Sukupuolen vahvistamista koskeva lainsäädäntö liittyy siis henkilön oikeudellisen sukupuolen muuttamiseen. Lainsäädäntö ei koske sukupuolen korjaamiseen liittyviä lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Edellytyksenä olisi lisäksi, että henkilö on täysi-ikäinen ja Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Laista poistuisi siten voimassa oleva edellytys siitä, että henkilön on esitettävä lääketieteellinen selvitys sukupuolen kokemuksestaan, eli käytännössä lääkärilausunto transsukupuolisuudesta. Laista poistuisi myös siinä nyt oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä.

Laissa sukupuolen vahvistamiselle ei asetettaisi edellytykseksi sukupuoleen korjaamiseen liittyvien lääketieteellisten toimenpiteiden tekoa.

Sukupuolen vahvistamista koskeva hakemus olisi pantava vireille kirjallisesti. Asioinnin muotoa ei muutoin rajattaisi, ja se mahdollistaisi siten sekä sähköisen, postitse tapahtuvan että henkilökohtaisen asioinnin. Hakijan henkilöllisyydestä olisi kuitenkin varmistuttava asianmukaisesti. 

Hakemuksen tultua vireille Digi- ja väestötietovirasto antaisi tietoa hakemuksen käsittelystä ja sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Hakija voisi vahvistaa hakemuksensa saatuaan Digi- ja väestötietovirastolta mainitut tiedot. Hakija voisi vahvistaa hakemuksensa kuitenkin aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille. Menettelyn tavoitteena on varmistaa, että hakemus on tehty tietoon perustuen, eikä sitä ole tehty impulsiivisesti tai harkitsemattomasti. 

Tilanteissa, joissa hakija ei olisi vahvistanut hakemusta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille, hakemus raukeaisi. Jos hakemus raukeaisi, sen voisi tehdä uudestaan.

Selvityksessä olisi kyse henkilön omasta selvityksestä kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa. 

Sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus, joka ei aina vastaa stereotyyppistä tai binääristä käsitystä sukupuolesta. Siten selvityksen sisällölle ei voida asettaa tarkempia vaatimuksia.

Selvityksestä tulisi kuitenkin ilmetä, että henkilö kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja että kyse on pysyväisluonteisesta kokemuksesta. Edellytyksenä ei olisi, että henkilö selvityksessään ilmaisee kokevansa olevansa juuri esimerkiksi transsukupuolinen, vaan henkilöllä voi olla muunkinlainen identiteettikokemus. 

Ei, sukupuolen voi vahvistaa vain naiseksi tai mieheksi. Tämä johtuu siitä, että väestötietojärjestelmään sukupuoleksi voi merkitä ainoastaan nainen tai mies.

Viranomaisen tehtävänä olisi varmistua erityisesti siitä, ettei hakemusta ole tehty ilmeisen perusteettomasti.

Hakemus voitaisiin katsoa ilmeisen perusteettomaksi, jos siitä selvästi ilmenee, ettei sitä ei ole tehty ehdotetun lain mukaisessa tarkoituksessa eli että se ei perustu henkilön sukupuolen kokemukseen, tai että sen ilmeisenä tarkoituksena on saavuttaa sellainen oikeusvaikutus, joka ei ole lain tarkoituksen mukainen. Jos hakijan tahtotila ja perustelut olisivat epäselvät tai puutteelliset, olisi viranomaisen pyydettävä hakijaa täydentämään hakemustaan tai huolehdittava siitä, että sillä on käytettävissään riittävä selvitys asian ratkaisemisen kannalta olennaisista seikoista.

Ehdotetun lain mukaan vahvistettua sukupuolta olisi pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä, jollei toisin säädetä. Vahvistettua sukupuolta olisi pidettävä henkilön sukupuolena esimerkiksi sovellettaessa asevelvollisuuslakia. Henkilön asevelvollisuus määräytyisi lain mukaan vahvistetun sukupuolen mukaan. Säännöksen tarkoituksena on turvata se, että henkilö tulee kohdelluksi sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollosta on kuitenkin lainsäädäntöä, jossa viitataan henkilön sukupuoleen, ja jota lakihankkeen yhteydessä ei voida muuttaa sukupuolineutraaliin muotoon, koska se vaatisi laajempaa sisällöllistä arviointia. Sääntely liittyy erityisesti lisääntymisterveyteen liittyviin kysymyksiin, eli raskauteen, sterilointiin, hedelmöityshoitoihin sekä raskauteen liittyviin terveyspalveluihin. Niitä sovellettaessa henkilön sukupuolena pidettäisiin hänen lisääntymisbiologista sukupuolta. Tämän tavoitteena on varmistaa, ettei kyseessä olevan lainsäädännön soveltaminen vahvistetun sukupuolen mukaisesti johtaisi siihen, että henkilö ei saisi kyseisen lainsäädännön mukaan määräytyvää palvelua. 

Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on kuitenkin sukupuolineutraalia eikä säännös vaikuta sen soveltamiseen. Kun henkilö hakeutuu terveydenhuoltoon, tulee hänet kohdata hänen sukupuoli-identiteettiään kunnioittavalla tavalla. Ehdotetulla säännöksellä ei oteta kantaa henkilön hoitoon tai sen tarpeen arviointiin yleisesti.

Voimassa olevassa lainsäädännössä on vain yksittäisiä säädöksiä, joissa säädetään erillisten tilojen kuten pukeutumistilojen tarjoamisesta naisille ja miehille. Pääsyä kyseisiin tiloihin ei kuitenkaan säännellä, eikä yksittäisen henkilön oikeudellinen sukupuoli yksin vaikuta siten tiloihin pääsyyn. 

Pääsy sukupuolitettuihin tiloihin arvioidaan tarvittaessa tapauskohtaisesti syrjintäkiellon näkökulmasta. Esimerkiksi tasa-arvolaissa syrjintää on sellainen palvelun tarjoajan menettely, jossa henkilö asetetaan yleisesti saatavilla olevien palvelujen tarjonnassa epäedullisempaan asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Lain mukaan on kuitenkin sallittua tarjota palvelua yksinomaan tai pääasiallisesti vain toisen sukupuolen edustajille, jos se on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin.

Kun henkilö hakee sukupuolen vahvistamista, hän voi samalla hakea Digi- ja väestötietovirastolta vanhemmuuttaan kuvaavan nimikkeen (isä tai äiti) muuttamista vastaamaan hänen oikeudellista sukupuoltaan. Nimikkeen muutos vaikuttaisi yhdenvertaisesti kaikkiin hänen olemassa oleviin lapsiinsa. Hakemusta ei näin ollen olisi mahdollista hyväksyä siten, että nimikkeen muutos kohdistuisi vain yhteen tai osaan lapsista. Jos sukupuolensa toiseksi vahvistanut henkilö saa nimikkeen muuttamisen jälkeen uusia lapsia, hänen olisi haettava näiden osalta nimikkeen muuttamista erikseen. 

Digi- ja väestötietoviraston tulee ilmoittaa hakijan alaikäisen lapsen huoltajalle vanhemmuutta koskevan nimikkeen muuttamisesta. Näin varmistetaan, että vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muutos tulee alaikäisen lapsen tietoon siinäkin tapauksessa, että sukupuoltaan vahvistava vanhempi ei ole itse lapsen huoltaja.

Vanhemmuutta koskevan nimikkeen muuttamista voi hakea vastaamaan henkilön oikeudellista sukupuolta myös sukupuolen vahvistamisen jälkeen. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa asiaan liittyvä harkinta ja luoda mahdollisuus perheenjäsenten välisiin keskusteluihin ennen vanhemmuutta koskevan nimikkeen muuttamista.

Voimassaolevan lain mukaan sukupuolta vahvistavan henkilön on esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Lisäksi henkilön tulee osoittaa olevansa lisääntymiskyvytön.

Jos henkilö on rekisteröidyssä parisuhteessa, vahvistamisen edellytyksenä on lisäksi se, että parisuhteen toinen osapuoli on ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle suostuvansa rekisteröidyn parisuhteen muuttumiseen avioliitoksi.

Jatkossa sukupuolen vahvistamista koskeva hakemus perustuisi henkilön omaan selvitykseen siitä, kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa, eikä lisääntymiskyvyttömyyttä vaadittaisi. Sukupuolen vahvistaminen ei myöskään johtaisi rekisteröiden parisuhteen muuttumiseksi avioliitoksi, vaan parisuhdemuoto voisi osapuolten niin halutessa pysyä ennallaan. Laissa ei myöskään näin ollen edellytettäisi parisuhteen toisen osapuolen suostumusta parisuhteen muuttumiselle.

Vaatimus täysi-ikäisyydestä perustuu hallitusohjelmaan.

Täysi-ikäisyyttä koskeva edellytys ei muuta nykyistä oikeustilaa, sillä alaikäisillä henkilöillä ei voimassaolevan lain mukaan ole mahdollisuutta vahvistaa oikeudellisesti sukupuoltaan. 

Osana hallituksen esityksen valmistelua kuitenkin selvitettiin sitä, mitä konkreettisia vaikutuksia voimassa olevan lain ikärajalla on alaikäisten henkilöiden asemaan ja heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, sekä minkälaisia malleja olisi olemassa sukupuolen vahvistamisen sääntelemiseksi alaikäisten osalta. Selvitys on luettavissa julkisessa palvelussa osoitteessa https://stm.fi/hankkeet tunnuksella STM009:00/2021. 

Esitystä uudeksi lainsäädännöksi on valmisteltu loppuvuodesta 2021-alkuvuodesta 2022 työryhmäkokoonpanossa, johon kuuluu seurantaryhmä ja virkamiestyöryhmä. (Translainsäädännön uudistamisen työryhmä) Virkamiesryhmä on valmistellut ehdotuksia ja vienyt niitä seuranta- ja arviointiryhmälle arvioitavaksi.

Esitysluonnos on lausunnolla 18.2.-3.4.2022. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle keväistuntokaudella 2022.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muuttamista koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.10.2023. Tämä johtuu siitä, että vanhemmuutta kuvaavia tietoja käsittelevien viranomaisten tulee muuttaa tietojärjestelmiään, jotta kyseisiä tietoja voidaan muuttaa ja vastaanottaa.