Sosiaali- ja terveydenhuollon valmius ja varautuminen turvaavat palvelut häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa  

Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumistoimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi valmiussuunnitteluja siihen liittyvät koulutukset ja harjoittelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee toimia myös yhteiskunnan erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.  

Varautumista sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriössä valmiusasioista vastaa valmiusyksikkö, joka kuuluu turvallisuus ja terveys -osastoon. 

• Turvallisuus ja terveys -osasto ja valmiusyksikkö

Hyvinvointialueet, HUS-yhtymä ja Helsingin kaupunki vastaavat oman toimintansa varautumisesta ja valmiussuunniteluista. Kukin hyvinvointialue kuuluu yhteen viidestä yhteistyöalueesta.  

Valmiuskeskukset

Viidellä yhteistyöalueella toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskukset, joiden toiminnan järjestävät yliopistollista sairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä. Valmiuskeskukset ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua yhteistyöalueella. 

Sosiaali- ja terveysministeriö muodostaa yhdessä valmiuskeskusten kanssa valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ajantasaisen tilannekuvan. Tilannekuva kattaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ensihoitopalvelun ja sosiaalihuollon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskukset toimivat valtakunnallisessa verkostossa ja tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.  

Missä valmiudesta säädetään? 

Valmiuslain mukaan viranomaisten on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. 

• Valmiuslaki 1552/2011

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista säännellään lisäksi seuraavissa laissa ja asetuksissa: 

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 7
• Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 50 §:n 4 momentin nojalla annettu asetus hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin 308/2023
• Laki hyvinvointialueesta 611/2021

Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta (PONK)

Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan tehtävänä on suunnitella ja valmistella sosiaali- ja terveydenhuollon hoitamista poikkeusoloissa sekä niitä normaaliolojen valmiuteen liittyviä asioita ja tukitoimia, joiden järjestäminen normaalioloissa muodostaa perustan poikkeusoloihin varautumiselle. Valtioneuvosto voi sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä asettaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta voi tehdä varautumiseen liittyviä lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia esityksiä ministeriölle.  

• Laki poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä tukee ministeriötä normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen kohdentamiseen liittyvissä päätöksissä. 

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 50c §

Kansainvälinen valmiusyhteistyö

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on tiiviisti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Sitä toteutetaan esimerkiksi EU:n ja Naton verkostoissa. Myös Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tiiviistä ja konkreettista. 

EU-yhteistyöstä esimerkkinä, että Suomeen on perustettu vuodesta 2023 lähtien EU:n yhteisiä valmiusvarastoja, jotka sisältävät muun muassa lääkevalmisteita, hoitotarvikkeita, henkilösuojaimia ja mittauslaitteita. Suomi on saanut Euroopan komissiolta kokonaisuudessaan 305 miljoonaa euroa valmiusvarastojen perustamiseen. Valmiusvarastoja löytyy myös muista EU-maista, ja ne ovat osa EU:n pelastuspalvelumekanismin strategisia kapasiteetteja. 

• Lisätietoja Suomen varastointihankkeista