Päihde- ja riippuvuushoito

Päihde- ja riippuvuustyön tavoitteena on vähentää ja poistaa päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.

Päihde- ja riippuvuustyöhön kuuluvat ehkäisevä päihdetyö, päihde- ja riippuvuushoito sekä sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyö. 

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päihde- ja riippuvuustyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. 

Päihde- ja riippuvuushoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa. Lisäksi tahdosta riippumattomasta päihdehoidosta säädetään päihdehuoltolaissa.

Hyvinvointialueet vastaavat päihde- ja riippuvuushoidon järjestämisestä 

Päihde- ja riippuvuushoitoon kuuluvat 

  • ohjaus ja neuvonta
  • päihdehäiriöiden ja muiden riippuvuushäiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja kuntoutus monimuotoisina palveluina
  • välittömän vieroitushoidon antaminen kiireellisenä hoitona.

Hoitoa on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä tuen, hoidon- ja kuntoutustarpeen perusteella. 

Päihde- ja riippuvuushoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi yleisterveyden ja mielenterveyden hoitoa.

Päihde- ja riippuvuushoitoa on toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Potilaan siirtyessä hoitoa antavasta yksiköstä toiseen tai sosiaalihuollon laitos- tai asumispalveluihin on turvattava tarpeenmukaisen hoidon jatkuvuus. 

Päihde- ja riippuvuushoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kanssa. 

Lisäksi päihde- ja riippuvuustyöhön kuuluu sosiaalihuoltolain mukainen päihde- ja riippuvuustyö. Vakavissa päihde- ja riippuvuushäiriöissä tarvitaan usein samanaikaisesti sosiaalihuollon palveluja, jolloin palveluja on tarkoituksenmukaista järjestää sovittamalla ne yhteen.

Lisätietoja:

Palveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti ottamalla yhteyttä paikalliseen sosiaali- ja terveyskeskukseen, päihdepalveluita tarjoavaan yksikköön tai sosiaalitoimistoon. Laitoshoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan useimmiten terveydenhuollon lähete. Sosiaalihuolto järjestää esimerkiksi perhekuntoutusta ja yhteisökuntoutusta.

Päihdekuntoutujat ja läheiset saavat vertaistukea järjestöiltä ja yhdistyksiltä

Monet järjestöt ja yhdistykset antavat tukea päihdekuntoutujille ja heidän läheisilleen.

Vertaistukea päihdekuntoutujille antavat muun muassa AA-ryhmät, A-killat ja NA-ryhmät. Läheisten alkoholinkäytöstä kärsiviä tukevat muun muassa Al-Anon ja Alateen.

Muut viranomaiset päihde- ja riippuvuustyössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja kehittää päihde- ja riippuvuustyötä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat palveluita.

Päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittäminen kokonaisuutena

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut mielenterveysstrategian alkuvuonna 2020. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Strategia ohjaa myös päihde- ja riippuvuuspalveluja. Vuonna 2021 julkaistu päihde- ja riippuvuusstrategia koskee palvelujen lisäksi päihde- ja riippuvuustyötä.

Lisätietoja

Helena Vorma, lääkintöneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL Puhelin:0295163388   Sähköpostiosoite:

Muualla palvelussamme