Tiedonhallinta rationaalisen lääkehoidon tukena

Tiedonhallinnan ratkaisuilla ja digitaalisilla palveluilla voidaan tukea lääkehoidon turvallisuutta, laatua, taloudellisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä pitkällä aikavälillä lääkehoidon vaikuttavuutta.

Toiminnallisen uudistuksen saavuttamiseksi on tällä hetkellä käynnissä lukuisia kehityshankkeita. Lääkehoidon osalta tässä on huomattava erityisesti Kanta-palveluiden kehittämiseen liittyvä työ kansallisesta lääkityslistasta sekä Reseptikeskuksen tietosisällön laajentaminen ja rakenteistaminen paremmin yhteiskäyttöiseen muotoon.

Alueilla on lisäksi käynnissä monenlaista kehittämistä lääkehoidon arvioinnin, omalääkityksen seurannan ja esimerkiksi lääkitystietoihin liittyvän päätöksentuen osalta.

Kansallisella tasolla on huomioitava myös lääkevalmisteeseen ja -hoitoon liittyvien tietojen paremman saavutettavuuden varmistaminen, mitä kehitetään esimerkiksi parantamalla keskitettyjen tietovarantojen tilannetta. Tämä parantaa myös lääkehoidon ja -huollon seurannassa tarvittavaa tietopohjaa, jota käytetään erityisesti ohjaukseen, tiedolla johtamiseen ja valvontaan.

Alueilla tapahtuvaa lääkehoidon ja lääkehuollon kehittämistyötä tehdään mm. Apotti- ja UNA -potilastietojärjestelmähankkeissa.

Tiedolla johtaminen lääkitystiedon näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja voidaan niin sanotun toisiolain (Laki sosiaali- ja terveystiedon toissijaisesta käytöstä) perusteella käyttää myös muun muassa palvelujen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen.

Lääkitykseen liittyvien tietojen kattavuus ja laatu edellyttävät vielä kehittämistä, jotta tieto olisi yhtenäisemmin hyödynnettävissä myös toisiokäyttötarkoituksiin. Tällä hetkellä lääkityksestä tallentuu paljon tietoa, mutta se on hajallaan eri tietovarannoissa ja sitä tuotetaan erilaisin toimintamallein ja rakentein.

Rationaalisen lääkehoidon mukaisesti seurattavia lääkehoidosta kertyviä tietoja olisivat mm. kustannustiedot, laatutiedot, vaikuttavuustiedot, turvallisuustiedot ja yhdenvertaisuustiedot.

Lääkehuollon indikaattorit

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, laatua ja kustannuksia on tarkoitus arvioida ja ohjata kustannusvaikuttavuusmittariston tietoon pohjautuen.

Lääkehuollon osalta mittaristo on vielä puutteellinen ja lääkehoidon palveluita olisi jatkossa tarve pystyä arvioimaan ja ohjaamaan osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Lisätietoja

Riikka Vuokko, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä DITI 0295163600  


Heidi Tahvanainen, johtaja 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Palvelujen ohjausyksikkö / OHJA