Tiedonhallinta rationaalisen lääkehoidon tukena

Tiedonhallinnan ratkaisuilla ja digitaalisilla palveluilla voidaan tukea lääkehoidon turvallisuutta, laatua, taloudellisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä pitkällä aikavälillä lääkehoidon vaikuttavuutta.

Toiminnallisen uudistuksen saavuttamiseksi on tällä hetkellä käynnissä lukuisia kehityshankkeita. Lääkehoidon osalta erityisesti Kanta-palveluiden kehittämiseen liittyvä työ järjestelmäriippumattomasta ja ajantasaisesta Kanta-lääkityslistasta on huomattava. Samalla laajennetaan Reseptikeskuksen tietosisältöä sekä kehitetään sen toiminnallisuutta ja käytettävyyttä. Lääkemääräys olisi jatkossa potilasasiakirja, joten lääkkeen määrääjän tarvitsisi jatkossa kirjata lääkitykseen liittyvät tiedot pääsääntöisesti vain kerran.

Alueilla on lisäksi käynnissä monenlaista kehittämistä liittyen lääkehoidon arviointiin, omalääkityksen seurantaan ja esimerkiksi lääkitystietoihin liittyvään päätöksentekoon.

Myös yksilön osallisuutta ja sitoutumista oman lääkehoitonsa toteuttamiseen sekä seurantaan halutaan parantaa. Tämä lisäisi onnistuneen ja turvallisen lääkehoidon toteutumista. 

Kansallisella tasolla on huomioitava myös lääkevalmisteeseen ja -hoitoon liittyvien tietojen paremman saavutettavuuden varmistaminen, mitä kehitetään esimerkiksi parantamalla keskitettyjen tietovarantojen tilannetta. Keskeisenä ratkaisuna on tunnistettu lääketietovaranto. Lääketietovaranto parantaisi myös lääkehoidon ja -huollon seurannassa tarvittavaa tietopohjaa, jota käytetään erityisesti ohjaukseen, tiedolla johtamiseen ja valvontaan.

Alueilla tapahtuvaa lääkehoidon ja lääkehuollon kehittämistyötä tehdään mm. Apotti- ja UNA -potilastietojärjestelmähankkeissa.

Tiedolla johtaminen lääkitystiedon näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja voidaan niin sanotun toisiolain (Laki sosiaali- ja terveystiedon toissijaisesta käytöstä) perusteella käyttää myös muun muassa palvelujen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen.

Lääkitykseen liittyvien tietojen kattavuus ja laatu edellyttävät vielä kehittämistä, jotta tieto olisi yhtenäisemmin hyödynnettävissä myös toisiokäyttötarkoituksiin. Tällä hetkellä lääkityksestä tallentuu paljon tietoa, mutta se on hajallaan eri tietovarannoissa ja sitä tuotetaan erilaisin toimintamallein ja rakentein.

Rationaalisen lääkehoidon mukaisesti seurattavia lääkehoidosta kertyviä tietoja olisivat mm. kustannustiedot, laatutiedot, vaikuttavuustiedot, turvallisuustiedot ja yhdenvertaisuustiedot.

Lääkehuollon indikaattorit

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, laatua ja kustannuksia on tarkoitus arvioida ja ohjata kustannusvaikuttavuusmittariston tietoon pohjautuen.

Lääkehuollon osalta mittaristo on vielä puutteellinen ja lääkehoidon palveluita olisi jatkossa tarve pystyä arvioimaan ja ohjaamaan osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Lisätietoja

Riikka Vuokko, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikkö DITI Puhelin:0295163600   Sähköpostiosoite: