Lausuntoyhteenveto sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä annetuista lausunnoista.pdf
Sosiaaliturvakomitean välimietintö oli lausuntokierroksella 24.3.–23.5.2023. Lausunnot evästävät sosiaaliturvakomitean toisen kauden työtä sekä välimietinnössä ehdotettuja lainvalmistelu-, selvitys- ja kehittämishankkeita. Yhteensä lausuntoja annettiin 115 kappaletta. Lausuntoyhteenvedossa on koottuna yhteen eri lausuntojen keskeiset huomiot.
Työmarkkinatuen historia- Työmarkkinatukea koskevan lainsäädännön kehitys ja tavoitteet.pdf
Selvityksessä luodaan katsaus työmarkkinatukijärjestelmän noin 30 vuoden elinkaaren aikana toteutettuihin työmarkkinatukea ja työvoimapolitiikkaa koskeviin muutoksiin, joilla on haluttu vaikuttaa työmarkkinatuen saannin alkamiseen tai työmarkkinatuen saannin pitkittymiseen.
Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmän loppuraportti.pdf
Lasten ja perheiden etuusjärjestelmässä on tunnistettu kehittämistarpeita, joiden käsittelyn on katsottu soveltuvan osaksi käynnissä olevaa sosiaaliturvauudistusta. Parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean (2020–2027) valmistelutyön tueksi komitean alaisuuteen perustettiin lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmä (1.2.2022–1.3.2023) vahvistamaan asiantuntemusta lasten ja perheiden etuuksista ja palvelujärjestelmästä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää lasten ja perheiden etuusjärjestelmän kokonaisuutta ja tuottaa sosiaaliturvakomitealle tietoa sen uudistustarpeista sekä mahdollisista ratkaisuista keskeisiin ongelmiin.
Sosiaaliturvakomitean välimietintö
Valtioneuvosto asetti 19.3.2020 parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta kahden eduskuntakauden kestävälle toimikaudelle. Komiteatyön tavoitteena on sosiaaliturvan rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen pitkällä aikavälillä. Komitea käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea, niiden välistä yhteyttä, rahoitusta ja palvelujen nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Sosiaaliturvakomitean ensimmäisen kauden työn kokoava välimietintö hyväksyttiin 30.1.2023.
Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet sosiaaliturvauudistuksessa
Raportti sisältää kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on kuvattu perustuslain 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia koskevaa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Raportin toisessa osassa on vertailtu kuuden eurooppalaisen valtion – Alankomaiden, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Tanskan, ja Yhdistyneen kuningaskunnan – sosiaalisia perusoikeuksia ja vähimmäisturvajärjestelmiä keskenään ja suhteessa Suomen vastaaviin. Raportin kolmannessa osassa on arvioitu Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -raportissa hahmoteltuja järjestämismalleja (yksi perusturvaetuus, perustulo ja sosiaalitili) perustuslain 19 §:n ja muiden yksittäisten perusoikeuksien näkökulmasta.
Selvitys sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista
Selvityksessä arvioidaan sosiaaliturvan vaihtoehtoisten järjestämistapojen, ennen kaikkea perustulon, sosiaalitilin ja yhden perusturvaetuuden, sopivuutta Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Alkuun luodaan katsaus järjestämistavoista käytyyn keskusteluun, aiempiin kokeiluihin ja vaikutusarvioihin sekä vertaillaan eri järjestämistapojen perusperiaatteita nykyjärjestelmän periaatteisiin. Järjestämistavat voitaisiin toteuttaa hyvin monella tapaa, ja niiden vaikutukset vaihtelevat toteutustavasta riippuen. Siksi järjestämistavoista muodostettiin esimerkkimallit, joiden vaikutuksia selvityksessä arvioidaan. Vaikutuksia peilataan myös sosiaaliturvauudistuksessa nostettuihin ongelmiin, joita ovat monimutkaisuus, yhteensovitus ansiotyöhön, viimesijaisen turvan rooli sekä kytkös palveluihin. Kaikki mallit tarjoavat ratkaisuja joihinkin ongelmiin, mutta voivat samalla pahentaa toisia. Isojen muutosten vaikutusten ennakoimiseen liittyy myös huomattavaa epävarmuutta ja tutkimustieto erityisesti käyttäytymisvaikutuksista on ohutta. Keskeinen ero eri järjestämistavoissa on niiden periaatteissa: maksetaanko sosiaaliturvaa työttömyyden ja sairauden kaltaisissa riskitilanteissa vai myös ilman erikseen selvitettävää syytä? Toimiiko sosiaaliturva yksilöllisenä tukena yhden elämänkaaren aikana vai kollektiivisena turvana ihmiseltä toiselle? Mikä rooli palveluilla ja niihin osallistumisella on?
Työelämän ja työmarkkinoiden muutos
Selvitys tarkastelee työelämän ja työmarkkinoiden 2000-luvun muutosten synnyttämiä haasteita ja kehittämistarpeita sosiaaliturvan uudistamiselle. Muutokset ovat kokonaisuutena olleet pikemminkin vähittäisiä kuin radikaaleja. Työllisyysaste on ollut nousussa myös hitaan talouskasvun aikana, ja yli 55-vuotiaiden keskuudessa työllisyysasteen nousu on ollut jopa merkittävää. Ikääntyneiden työllisyysasteen nousu on seurausta yhdistelmästä erilaisia tekijöitä. Suomen työllisyysaste on positiivisesta kehityksestään huolimatta edelleen jäljessä muita Pohjoismaita. Tämä on ilmeinen kilpailukykyhaitta Suomelle ottaen huomioon maan muita Pohjoismaita epäedullisemmaksi ennakoidun väestökehityksen.
Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden rajat sosiaalipolitiikan uudessa paradigmassa
Ekologisiin rajoihin sopeutuminen ja hyvinvointivaltion kehittyminen sosiaalisten investointien toteuttajaksi muuttaa todennäköisesti oikeuksien, tasa-arvon ja yhteisvastuun tasapainoa suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Uusi sosiaalipolitiikan paradigma korostaa yksilöä moraalisena valintoja tekevänä subjektina, ja samalla yhteiskunnan velvollisuutta mahdollistaa ja ohjata yksilöitä tekemään eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja. Lisäksi se korostaa pyrkimystä rakentaa vastavuoroisuuteen perustuvaa luottamusta sosiaalisten ja ekologisten riskien varalta myös globaalisti. Sosiaalipolitiikka on aina oikeuksien, tasa-arvon ja yhteisvastuun tavoitteiden yhteensovittamista. Niihin liittyvien näkemyserojen yhteensovittaminen on hyvinvointipolitiikan tehtävä. Suomalaista sosiaalipolitiikkaa on leimannut oikeuksien korostaminen yhteisvastuun kustannuksella ja utilitaristinen seurausetiikka velvollisuus- ja sopimusetiikan kustannuksella. Arvokeskustelu oikeuksien, tasa-arvon ja yhteisvastuun yhteensovittamisesta sosiaaliturvassa on ollut vähäistä. Työpaperi tarkastelee vapausoikeuksien, tasa-arvon ja solidaarisuuden historiaa ja osin ristiriitaisia tavoitteita sosiaalipolitiikassa sekä sitä, miten niitä on yhteensovitettu suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa. Lopuksi pohditaan, mikä niiden painotus ehkä on tulevaisuuden suomalaisessa sosiaaliturvassa ja -politiikassa.
Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet raportti
Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet -raportti tarjoaa tiiviin kokonaiskuvauksen suomalaisen sosiaaliturvan keskeisistä valinnoista sekä niiden kytköksistä valintojen taustalla oleviin, toisinaan ristiriitaisiinkin, perusperiaatteisiin ja tavoitteisiin. Tämän lisäksi raportissa luodaan katsaus sosiaaliturvan ihmis- ja perusoikeusperustaan valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta.
Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen ongelmaraportti
Raporttiin on koostettu tietoa palvelujen ja etuuksien yhteiskäytöstä tilastojen valossa. Keskeiset raportissa tarkasteltavat palvelut ja etuudet liittyvät työllisyyteen ja työkykyyn.
Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen ongelmaraportti
Asumisen jaosto kuvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä tunnistettuja ongelmia erityisesti viimesijaisen turvan, perustusturvan ja asumisen tukemisen näkökulmasta. Tämän raportin taustalla on komitean jaostojen jäsenten ongelmiksi kuvaamat tilanteet ja niitä jäsentämään tuotettua lainsäädännön kuvausta, tutkimuksellista aineistoa sekä tilasto- ja elämäntilannekuvausmateriaalia.
Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen ongelmaraportti
Tässä raportissa on ensin määritelty keskeisiä sosiaaliturvajärjestelmän taustalla olevia lähtökohtia ja periaatteita, joita ovat etuuksien syyperustaisuus ja etuuksien velvoittavuus. Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteet liittyvät läheisesti työnteon kannustimiin ja kannustinloukkuihin sekä oikeuksien ja velvollisuuksien väliseen tasapainoon.
Sosiaaliturvan monimutkaisuus ongelmaraportti
Hallintojaoston selvitys Suomen sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuden vähentämisestä on laadittu osana parlamentaarisen Sosiaaliturvakomitean työtä.
Sosiaaliturvakomitean kannanotot ongelmalähtöisiin tilannekuvaraportteihin
Sosiaaliturvakomitea määritteli nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät ongelmakokonaisuudet. Tämä julkaisu sisältää sosiaaliturvakomitean 18 kannanottoa sosiaaliturvan nykyjärjestelmän uudistamiseksi.
Sosiaaliturvan menojen ja rahoituksen kuvaus sosiaaliturvakomitealle.
Nuoret ja osaamisen kehittäminen muistio
Muistiossa kuvataan sosiaaliturvakomiteassa esille nostettuja ongelmia nuorten kannalta sekä nykyinen järjestelmä: koulutusjärjestelmä sekä sosiaaliturvaan liittyvät nuorille tarkoitetut palvelut ja eräät keskeiset etuudet. Lisäksi järjestelmän toimivuutta kuvataan esimerkkitapausten avulla.
Omaishoito ja perhehoito muistio
Omaishoidon tukea ja perhehoitoa käsitellään muistiossa sekä hoidettavien että hoitajien näkökulmasta.
Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen
Jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä koskevassa ilmiöpohjaisessa ongelmaraportissa on huomioitu jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen ryhmän linjaukset, jotka valmistuivat joulukuussa 2020. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen ryhmän etuuksia koskevat linjaukset ovat: 1. Kehitetään työttömien opiskelumahdollisuuksia. 2. Opintotuen kehittämisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia kehittää sitä tukemaan nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista. 3. Etuusjärjestelmää tarkastellaan aliedustettujen ryhmien näkökulmasta.
Sosiaaliturvajärjestelmän menojen ja rahoituksen kuvaus
Sosiaaliturvakomiteaa varten on valmisteltu kuvaus nykyisen sosiaaliturvan rahoituksesta ja menoista. Siinä esitellään myös sosiaaliturvan tasoa kuvaavia teorioita.
Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen
Sosiaaliturvan monimutkaisuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi ongelmakokonaisuudeksi sosiaaliturvauudistuksessa. Tässä työpaperissa tehdään ensimmäinen katsaus suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuteen tutkimuskirjallisuuden kautta. Monimutkaisuutta tarkastellaan lainsäädännön, toimeenpanon ja asiakkaiden kokemusten tasoilla. Lisäksi Suomen järjestelmän monimutkaisuutta vertaillaan lyhyesti muihin maihin.
Työpaperi Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia
Sosiaaliturvakomitean julkaisusarjan ensimmäinen työpaperi on ”Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia” ja sen on laatinut Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Tasa-arvoinen yhteiskunta -hankkeen ohjelmajohtaja ja työelämäprofessori Olli Kangas.