Lapsistrategia
Suomeen on valmisteltu kansallinen lapsistrategia. Tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta. Lapsistrategian pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.
Lapsistrategia perustuu tietoon ja tutkimukseen sekä edistää lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanoa.
Lapsistrategiaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi.
- Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8)
- Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma: Valtioneuvoston periaatepäätös
- Lapsistrategian verkkosivusto
Lapsen oikeuksien sopimus on lapsistrategian pohjana
Lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Se on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991.
Sopimus velvoittaa noudattamaan lapsen oikeuksia. Suomen lainsäädännön on vastattava sopimuksessa vahvistettuja oikeuksia.
YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa. Se on suositellut, että Suomi kehittää kattavan toimintapolitiikan ja -suunnitelman lapsen oikeuksien sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon.
Valmistelun eteneminen 2019-2023
Parlamentaarinen komitea valmisteli varsinaisen lapsistrategian vuoden 2020 loppuun mennessä. Siihen on kirjattu pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet, joita edistetään eri hallinnonalat ja hallituskaudet ylittäen.
Toisena vaiheena tehtiin lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma. Lapsistrategia toteutti 30 toimenpidettä osana toimeenpanosuunnitelmaa.
Strategian tavoitteisiin sitoutetaan valtion ohella myös muut julkiset toimijat, etenkin kunnat ja kuntayhtymät, korkeakoulut ja opetuksen järjestäjät, järjestöt, seurakunnat sekä elinkeinoelämä.
Lapsistrategiaan liittyvät työryhmät
Lapsistrategiatyön tueksi asetettiin seurantatyöryhmä ajalle 15.6.2020–31.12.2021.
- Kansallisen lapsistrategian seurantatyöryhmän asettamispäätös
- Seurantaryhmän evästyksiä lapsistrategiakomitealle
STM asetti keväällä 2020 työryhmän, jonka tehtävänä on vahvistaa lapsen oikeuksia ja lasten sekä perheiden hyvinvointia koronaepidemian jälkihoidossa. Ryhmän työssä koottua tietoa hyödynnettiin kansallisen lapsistrategian valmistelussa, kun arvioitiin lapsen oikeuksien toteutumista poikkeustilan aikana.
Lapsistrategian yhteyteen asetettiin lapsibudjetointia koskeva työryhmä. Sen tehtävänä oli selvittää, miten lapsibudjetointia koskevia menettelyjä ja osaamista kehitetään yli hallituskausien laajasti lapsistrategian toimeenpanovaiheessa. Työryhmän toimikausi oli 28.12.2020-31.5.2021.
- Lapsibudjetointia koskeva työryhmä
- Lapsibudjetoinnin pilotointi ja vakiinnuttaminen : Työryhmän mietintö lapsibudjetoinnin kehittämismahdollisuuksista valtion talousarviossa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla
Parlamentaarinen komitea valmisteli lapsistrategian.
Lapsia, nuoria ja aikuisia kutsuttiin mukaan kansallisen lapsistrategian valmisteluun.
Pohjustava työ ja taustamateriaalit
Kansallisen lapsistrategian pohjatyö julkaistiin 20.5.2020. Tieto lapsen oikeuksista tulee strategian pohjaksi.
HT Elina Stenvallin selvitys arvioi lasten ja nuorten osallisuutta koskevaa tutkimustietoa ja kokoaa siitä olennaiset havainnot kansallisen lapsistrategian valmistelua varten.
Lapsistrategian koronatyöryhmä antoi 24.6.2020 ensimmäisen raporttinsa lasten ja nuorten hyvinvoinnista koronakriisin jälkihoidosta.
Koronatyöryhmän toinen raportti julkaistiin 18.1.2021.
Kati Saastamoinen on selvittänyt lapsen oikeuksien toteutumista ja niiden valvontaa lastensuojelussa.
Lapsistrategian valmistelussa hyödynnettiin myös aiemmin tehtyä pohjustavaa työtä, jonka tuloksena syntyi visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta.