Sähköiset palvelut tukevat lääkehoidon onnistumista
Lääkityslista terveydenhuollon ammattihenkilön työkaluna
Parhaillaan kehitettävän kansallisen, ajantasaisen, lääkityslistan höydyt perustuvat siihen, että kaikki keskeiset, rakenteiset lääkitystiedot päivittyvät yhteen paikkaan, johon on pääsy kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla toimijoilla. Lääkityslista näkyy samanlaisena kaikille osapuolille (paitsi kielloilla rajatut tiedot, jotka näkyvät vain lääkkeen määrääjälle) ja kaikki asianosaiset päivittävät tietoja lääkehoidon merkintöjä tekemällä. Lääkkeen käyttäjä näkee sähköiset lääkemääräykset ja toimitustiedot Omakannan kautta.
Lääkityslista ei vaadi erillistä ylläpitoa, vaan se päivittyy aina, kun rakenteiset lääkitystiedot tallennetaan valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin riippumatta siitä, missä organisaatiossa tiedot on alun perin tuotettu. Myös apteekkien on jatkossa mahdollista tarkastaa lääkityksen kokonaisuus, kun lääkityslistan käyttö etenee vaiheittain.
Lääkityslistan rakenteinen tietosisältö vahvistaisi lääkehoidosta kertyvän tiedon hyödyntämistä esim. kansallisessa ohjauksessa ja laaturekisterien sisällöissä.
Lääkityslista-näkymä ja toiminnallisuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut lääkehoidon tiedonhallinnan konseptin, jossa kuvataan lääkehoidon tietojen kirjaamisen ja käytön tavoitetila, kehittämispolku sekä edellytykset tavoitteiden toteuttamiseksi. Kansallinen lääkityslista on yksi lääkehoidon tiedonhallinnan keskeisiä kehittämiskohteita.
- Lääkehoidon tiedonhallinnan konsepti (THL)
- Lääkehoidon tiedonhallinnan konsepti julkaistu - kansallinen lääkityslista etenee (THL)
Sähköinen päätöksentuki ja uudet teknologiat
Kliiniseen päätöksentekoon on kehitetty erilaisia sähköisiä työvälineitä, jotka yhdistävät potilaan tilaa kuvaavat sähköiseen potilaskertomukseen tallennetut tiedot lääketieteelliseen tietoon tuottaen käyttäjälleen potilaskohtaisesti räätälöityjä toimintaohjeita. Päätöksentuenjärjestelmiä tarvitaan eri työvaiheiden tueksi, kuten lääkkeen määräämisessä ja toimittamisessa, lääkehoidon toteuttamisessa ja seurannassa.
Uusien teknologioiden käyttöönotolla voidaan lisätä lääkehoidon vaikuttavuutta ja saada kokonaiskustannuksia pienennettyä. Lääkkeiden annostelurobotiikan tuomia mahdollisuuksia hyödyntämällä lääkehoidosta voidaan saada vaikuttavampaa ja turvallisempaa. Robotiikan avulla lääkeisiin liittyvää logistiikkaa saadaan nopeammaksi, automaattisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tekoälystä lääkkeiden valmistajat voivat saada ennakoivaa tietoa esimerkiksi lääkkeiden kysynnän muutoksista.
Sähköiset palvelut omahoidon tukena
Sähköisillä ratkaisuilla pyritään turvaamaan palveluiden yhdenvertainen saatavuus. Kansalaisten itsenäistä asiointia ja tiedon hallintaa parantavia palveluja ovat mm. Omakanta ja siellä katseltavissa oleva reseptilista, lääkehoitoa tukevat hyvinvointisovellukset ja digitaaliset palvelut, Omaolo, Virtuaalisairaala ja apteekkien verkkopalvelut.
Lisätietoa sähköisistä hyvinvointipalveluista:
- Omakanta-palvelu Kanta-palvelujen verkkosivuilla
- Omatietovaranto-palvelu Kanta-palvelujen verkkosivuilla
- Virtuaalisairaala
- Omaolo-palvelu
Lisätietoja
Riikka Vuokko, erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikkö DITI Puhelin:0295163600 Sähköpostiosoite: [email protected]
Tuula Nousu, lakimies
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA Puhelin:0295163005 Sähköpostiosoite: [email protected]