Adoptiolaki ja tarjolla olevat palvelut luovat adoptiolle raamit
Adoptiossa lapsen ja adoptiovanhemman välille syntyy pysyvä perhesuhde, jossa lapsi saa saman aseman kuin perheen biologinen lapsi. Samalla lapsen oikeudellinen suhde biologisiin vanhempiin päättyy.
Adoptiota säätelee adoptiolaki (22/2012), joka velvoittaa muun muassa adoptioneuvontaan.
Adoptioneuvonta on sosiaalihuoltolain lakisääteinen palvelu (SHL 14.2 §).
Adoptiolain 85 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluu adoptioneuvonnan ja kansainvälisen adoptiopalvelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta.
Mitä on adoptioneuvonta?
Adoptio käynnistyy aina adoptioneuvonnan hakemisella. Adoptioneuvonta on pakollista, kun on kysymys alaikäisen adoptiosta. Adoptioneuvonnan tehtävänä on muun muassa antaa adoptionhakijoille tietoa adoptiosta, auttaa heitä valmistautumaan adoptiovanhemmuuteen sekä arvioida heidän valmiuksiaan adoptioon.
Adoptioneuvonnalla pyritään varmistamaan adoptiolapsen turvallisuus ja etu.
Henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, tulee pyytää lakisääteistä, kansainvälistä adoptiopalvelua. Palvelua saa adoptiopalvelun antajilta, jotka hoitavat myös varsinaisen adoptiolapsien välittämisen. Kansainvälistä adoptiopalvelua saavat antaa ne hyvinvointialueet ja muut yhteisöt, jotka ovat saaneet adoptiolautakunnan luvan tähän toimintaan.
Adoptioon tarvitaan lupa, jonka myöntää adoptiolautakunta. Adoptiolautakunnassa asiat käsitellään eri jaostossa riippuen siitä, onko kyse kotimaan vai ulkomaan adoptiosta. Adoptiolautakunta toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira).
Valviran toiminta lakkaa 1.1.2026. Adoptiolautakunta siirtyy uuteen Lupa- ja valvontavirastoon.
Adoptiolaki edistää lapsen edun toteutumista
Adoptiolain tavoitteena on vahvistaa lapsinäkökulmaa ja edistää lapsen edun toteutumista adoptiossa. Laki tuli voimaan 1.7.2012.
Adoptiolaki muutti muun muassa adoption edellytyksiä ja adoptiomenettelyä. Lupamenettely laajeni koskemaan kotimaisia adoptioita. Lisäksi voimassa oleva adoptiolaki mahdollisti avoimen adoption, jota voidaan harkita esimerkiksi lastensuojelun perhesijoituksen vaihtoehtona.
Adoptiolaki kuuluu oikeusministeriön hallinnan alle.
Kenelle adoptioneuvonta on tarkoitettu?
Adoptioneuvontaan ovat velvoitettuja kaikki ne, jotka toivovat adoptiolasta Suomesta tai ulkomailta. Prosessi on käynnistettävä neuvontaan osallistumisella.
Neuvontaaan on velvoitettu myös vanhemmat, jotka suunnittelevat alaikäisen lapsensa luovuttamista adoptoitavaksi.
Kansainvälistä adoptiopalvelua saavat ne, jotka haluavat adoptoida lapsen ulkomailta.
Mistä adoptioneuvontaa saa?
Adoptioneuvonta on sosiaalihuollon lakisääteinen palvelu. Sen järjestäminen on hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestämisvastuulla.
Kansainvälistä adoptiopalvelua antavat Suomessa Helsingin kaupunki, Interpedia ry ja Pelastakaa lapset ry.
Helsingin kansainvälinen adoptiopalvelu ei kuitenkaan ole ottanut uusia adoptiohakijoita vuoden 2015 ja Pelastakaa lapset ry 31.12.2024 jälkeen. Molemmat hoitavat loppuun kaikki käynnissä olevat adoptioprosessit ja jälkipalvelun.
Vuodesta 2025 alkaen ainoa uusia asiakkaita vastaanottava kansainvälinen palvelunantaja on Interpedia ry.
Maksaako adoptioneuvonta?
Adoptioneuvonta on asiakkaalle maksutonta.
Kansainvälisen adoption kustannuksiin on saatavissa tukea. Se kattaa osan niistä kustannuksista, joita aiheutuu asiakirjojen kääntämisestä, palvelujen antajalle maksettavista palkkioista, matkakuluista ja erilaisista hallintokuluista.
Lisätietoja
Tiina Muinonen, neuvotteleva virkamies
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Lapset ja nuoret -yksikkö / LANU Puhelin:0295163185 Sähköpostiosoite: [email protected]
Susanna Hoikkala, neuvotteleva virkamies
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Lapset ja nuoret -yksikkö / LANU Puhelin:0295163482 Sähköpostiosoite: [email protected]