Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ukrainasta tulleille henkilöille
Venäjä aloitti 24.2.2022 sotilaallisen hyökkäykseen Ukrainaan. Suomi on sitoutunut auttamaan Suomeen tulevia sotaa paenneita henkilöitä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Viranomaiset seuraavat aktiivisesti tilannetta ja auttamistoimia koordinoidaan hallitusti eri hallinnonalojen välillä.
Sisäministeriö, Maahanmuuttovirasto ja Rajavartiolaitos seuraavat tiiviisti Ukrainan muuttoliiketilannetta. Tilapäisen suojelun ja turvapaikan hakemisen prosessi alkaa poliisin tai rajaviranomaisen kautta, josta henkilö ohjataan Maahanmuuttoviraston palveluihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarjotaan maassaolostatuksen mukaisesti
Ukrainalaisia ja Ukrainasta sotatoimia paenneita henkilöitä voi saapua Suomeen erilaisilla maahantulostatuksilla. Oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin määräytyy sillä perusteella, millä statuksella henkilö oleskelee Suomessa.
1) Oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella 7.3.2022 alkaen
- Oikeus terveydenhuollon palveluihin saman laajuisesti kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa (Vastaanottolaki 26 § 2 mom.). Järjestämisvastuu on sillä vastaanottokeskuksella, johon henkilö on rekisteröitynyt . Vastaanottokeskukset antavat alueellisesti tarkempaa tietoa terveyspalveluista ja niihin pääsystä. Kaikille maahantulijoille suositellaan terveystarkastusta, jolloin myös tarvittavat rokotukset voidaan antaa. Kiireelliseen hoitoon henkilö voi hakeutua alueen päivystykseen suoraan.
- Oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin (ml. taloudellinen tuki eli vastaanottoraha) Järjestämisvastuu on sillä vastaanottokeskuksella, johon henkilö on rekisteröitynyt. Jos tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneella lapsella todetaan lastensuojelun tarve, lastensuojelun järjestämisestä vastaa oleskelukunta.
- Oikeus Kelan maksamiin asumisperusteisiin etuuksiin on henkilöllä, jonka arvioidaan asuvan Suomessa vakinaisesti tai joka työskentelee Suomessa ja saa työstä palkkaa vähintään 741,75 euroa kuukaudessa.
- Rekisteröityminen tilapäisen suojelun prosessiin on henkilöille vapaaehtoista, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia koskee neuvonta ja ohjausvastuu muiden viranomaisten palveluihin.
2) Matkailijana/Turistina Suomessa 90 vuorokauden maassaoleskelun perusteella (edellyttää biometristä matkustusasiakirjaa)
- Oikeus kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla.
- Oikeus välttämättömiin ja kiireellisiin sosiaalihuollon palveluihin.
3) Työntekijänä Suomessa
- Oikeus terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat hyvinvointialueen tai työterveyshuollon järjestämisvastuulla.
- Oikeus välttämättömiin ja kiireellisiin sosiaalihuollon palveluihin.
- Oikeus moniin Kelan maksamiin asumisperusteisiin etuuksiin syntyy, jos työstä saatava palkka on vähintään 741,75 euroa kuukaudessa.
4) Turvapaikanhakijana Suomessa
Henkilö ohjataan hakemaan Suomesta turvapaikkaa vain, jos siihen on ilmeinen ja perusteltu
syy.
- Oikeus välttämättömiin terveydenhuollon palveluihin, ovat vastaanottokeskusten järjestämisvastuulla. Vastaanottokeskukset antavat alueellisesti tarkempaa tietoa terveyspalveluista ja niihin pääsystä. Kaikille maahantulijoille suositellaan terveystarkastusta, jolloin myös tarvittavat rokotukset voidaan antaa. Kiireelliseen hoitoon henkilö voi hakeutua alueen päivystykseen suoraan.
- Oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin (ml. taloudellinen tuki eli vastaanottoraha), ovat vastaanottokeskusten järjestämisvastuulla. Jos turvapaikkaa hakevalla lapsella todetaan lastensuojelun tarve, lastensuojelun palveluntarpeen arvioimisesta ja palvelujen järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.
Lisää tietoa aiheesta STM:n kuntainfosta. Tästä infosta löytyy tarkempaa tietoa myös kustannusten kohdentumisesta.
Kuntia kannustetaan perusopetuksen järjestämiseen kaikille kunnassa oleskeleville ukrainalaisille lapsille riippumatta maahantulostatuksesta. Lapsen edun näkökulmasta on tärkeää, että lapset saavat käydä koulua.
Terveysturvallisuus rajoilla ja infektiotautien ehkäisy
THL on julkaissut suosituksen Ukrainasta saapuvien henkilöiden infektiotautien ehkäisystä ja rokotuksista. Ukrainasta saapuville voidaan tarjota mahdollisuutta alkuterveystarkastukseen, jossa selvitetään tulijan terveydentilaa ja ohjataan hänet tarpeen mukaan hoitoon tai jatko- ja seulontatutkimuksiin.
Tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut sivuilleen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä materiaaleja, jotka auttavat ammattilaisia kohtaamaan Suomeen saapuneita ihmisiä.
Tietoa eri hallinnonalojen viranomaisten verkkosivuilla
- Sisäasiainhallinnon toiminta Ukrainan kriisissä (sisäministeriö)
- Kotoutumistoimijoille tietoa Ukrainasta pakenevien palveluista ja työllistymisestä (työ- ja elinkeinoministeriö)
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan (valtioneuvosto)
- Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin (Kela)
Kysymyksiä ja vastauksia: Palvelujen järjestäminen kotikunnan saaville ukrainalaisille
Ukrainasta sotaa pakenevat henkilöt ovat oikeutettuja saamaan tilapäistä suojelua, joka perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin. Kun tilapäistä suojelua saaneet ukrainalaiset saavat kotikunnan, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vastaanottokeskuksilta hyvinvointialueille.
Olemme koonneet hallinnonalan toimijoiden tueksi vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Vastauksia lisätään ja päivitetään tarpeen mukaan.
-
Tilapäisen suojelun piirissä olevien henkilöiden osalta palvelujen järjestämisvastuu on sillä vastaanottokeskuksella, jossa henkilö on kirjoilla siihen saakka, kunnes henkilö saa kotikunnan Suomessa.
Kuitenkin esimerkiksi erikoissairaanhoito, kiireellinen ympärivuorokautinen terveydenhuollon päivystys sekä synnytyspalvelut tuotetaan käytännössä julkisen palvelujärjestelmän toimesta. Samoin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä ehkäisyneuvolan palvelut on tuotettu yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
On hyvä hahmottaa, että hyvinvointialueen on järjestettävä kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille alueellaan oleskeleville henkilöille, myös esimerkiksi siinä tapauksessa, että niiden tarpeessa oleva henkilö ei ole hakenut tilapäistä suojelua tai käynnistänyt turvapaikanhakuprosessia.
Tilapäisen suojelun piirissä olevalla lapsella on myös aina oikeus lastensuojelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, mikäli hänen palvelutarpeensa sitä edellyttää.
-
Kotikunnan saatuaan henkilöt siirtyvät vastaanottopalveluista kokonaan kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi ja kuntalaisiksi.
Terveydenhuollon palvelujen osalta oikeus palveluihin pysyy samana. Vain järjestämisvastuu vaihtuu. Hyvinvointialueet arvioivat palvelutarpeen.
Oikeus saada sosiaalihuollon palveluja laajenee välttämättömästä tarpeen mukaisiin palveluihin. Palvelutarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa.
Hyvinvointialue järjestää palvelut kuten muille alueensa kuntalaisille. Alueen asukkaat (ml. kotikunnan saaneet ukrainalaiset) ovat yhdenvertaisessa asemassa suhteessa palveluihin.
-
Palvelujen järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla siitä lähtien, kun henkilö on saanut kotikunnan.
Henkilöllä voi kuitenkin senkin jälkeen olla oikeus vastaanottopalveluihin esimerkiksi asunnon hankkimisen ajan.
-
Ilman huoltajaa Suomeen saapunut alaikäinen majoitetaan vastaanottolain mukaisesti vastaanottojärjestelmän alaiseen ryhmäkotiin, tukiasuntolaan tai muuhun lapselle tarkoitettuun majoituspaikkaan. Perustelluista syistä lapsi tai nuori voi majoittua myös sukulaisten tai muiden läheisten kanssa aikuisten ja perheiden vastaanottokeskukseen. Tietyin edellytyksin lapsi voi asua myös yksityismajoituksessa.
Ryhmäkoti tai vastaanottokeskus vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä.
Kotikunnan saaneen lapsen ja nuoren tarvitsemien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Asuminen siihen liittyvine tukipalveluineen järjestetään perheryhmäkodissa, tuetussa asumisessa, perhesijoituksessa tai muulla asianmukaisella tavalla.
Kuntalaisena ilman huoltajaa olevalla lapsella tai nuorella on oikeus saada kaikkia niitä palveluja, jotka ovat muidenkin kunnan asukkaiden käytettävissä. Oikeus tukipalveluihin arvioidaan yksilökohtaisesti.
Tilapäisen suojelun piirissä olevalla lapsella on myös aina oikeus lastensuojelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, mikäli hänen palvelutarpeensa sitä edellyttää.
-
Kotikunnan saaminen laajentaa merkittävästi tilapäistä suojelua saavien oikeutta sosiaalipalveluihin. Oikeus on sama kuin muillakin kuntalaisilla.
-
Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy vastaanottokeskuksilta hyvinvointialueille. Palvelujen laajuuteen siirtymällä ei ole vaikutusta.
-
Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt hyvinvointialueille 6.2.2023 päivätyn kirjeen ”Hyvinvointialueiden varautuminen tilapäistä suojelua saavien henkilöiden mahdollisuuteen hakea kotikuntaa” (VN/2194/2023).
Kirjeessä hyvinvointialueita ohjeistetaan valmistautumisessa uusien kotikuntalaisten määrän kasvuun ja sen mahdollisesti aiheuttamiin palvelutarpeisiin/palvelutarvemuutoksiin.
-
Hyvinvointialueelle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta tilapäistä suojelua saavan, kotikuntalaisen henkilön kotoutumista edistävien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä.
Hyvinvointialueelle korvataan tilapäistä suojelua saavalle henkilölle maksetusta toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta.
Lisäksi hyvinvointialueelle korvataan erityiskustannuksia kotoutumislain (laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386) 49 §:n mukaisesti mm. ilman huoltajaa olevien alaikäisten palveluista sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksista.
Lisätietoja
Kirsi Kaikko, johtaja
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Yhteiset palvelut -yksikkö / YPA Puhelin:0295163545 Sähköpostiosoite: [email protected]