Usein kysyttyä ansiopäivärahan ja työssäoloehdon kertymisen muutoksista

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää ja uudistaa sitä työhön kannustavammaksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitus esittää, että

1. ansiopäiväraha porrastetaan työttömyyden pitkittyessä, 
2. palkkatuettu työ ei alentuneesti työkykyisen tai 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän työllistämisen tilanteita lukuun ottamatta kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa, 
3. kuntien velvoitetyötä koskevat säännökset kumottaisiin ja 
4. eräistä ikäsidonnaisista poikkeuksista luovuttaisiin. 

Ehdotetut muutokset ovat osa niin kutsuttuja rakenneuudistuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa valtion taloutta ja lisätä työllisyyttä.

Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoite on vahvistaa julkista taloutta vuoden 2027 tasossa nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana. Neljä miljardia tästä on tarkoitus toteuttaa menosopeutuksilla ja kaksi miljardia työllisyyttä parantavilla toimenpiteillä. Osana tätä tavoitetta hallitusohjelmassa on linjattu, että hallitus uudistaa työttömyysturvaa työhön kannustavammaksi. 

Työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä. Työllisyyspäätöksillä tavoitellaan myös julkisen talouden vahvistumista noin kahdella miljardilla eurolla. Pidemmällä aikavälillä hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Vuoden 2023 työllisyysasteen kuukausikeskiarvo oli 73,5 prosenttia.

Tämän esityksen toimenpiteet ovat osa kannustinloukkujen purkamisen kokonaisuutta.

Kysytyt asiat on kuvattu esityksessä kohdassa Taloudelliset vaikutukset.

Ansiopäivärahan tasolla ja päivärahakauden enimmäisajalla on suoria vaikutuksia työttömän kannusteisiin työllistyä. 

Ehdotetut muutokset vaikuttavat päivärahan tasoon joko suorasti päivärahan tasoa muuttaen (ansioturvan porrastus, päivärahan tarkistamista koskeva suoja-sääntö) tai epäsuorasti ansioturvaoikeuden kautta, jolloin päivärahan tason muutokseen liittyy siirtyminen tasoltaan matalammalle etuudelle (työssäoloehdon karttuminen palkkatuella tai työllistymistä edistävässä palvelussa). Päivärahan tason alentuessa kannusteet työllistyä kasvavat.

Kokonaisuudessaan ehdotettujen muutosten arvioidaan tuottavan noin 276 miljoonan euron menosopeutuksen, minkä lisäksi työllisyys kohenisi valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 18 700 henkilöllä. Työllisyyden vahvistumisen myötä julkinen talous kohenisi arviolta noin 458 miljoonalla eurolla, jolloin muutosten julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi kokonaisuudessaan noin 734 miljoonaa euroa.

Esityksen lausuntopalautetta käsittelevään osaan on koostettu keskeinen lausunnoista saatu palaute sekä todettu, miltä osin esitystä on täydennetty tai muutettu palautteen perusteella.

Lausuntokierroksen perusteella esityksen perusteluita on täydennetty ja tarkennettu. Lisäksi esitykseen on lausuntopalautteen johdosta lisätty poikkeus työssäoloehdon kertymiseen, joka koskee palkkatuella tuettua työtä, johon tuki on myönnetty 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen palkkaamiseen.

Ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan tai korotetun ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden pitkittyessä. Enimmäismaksuajan 300, 400 tai 500 päivää alkaessa ansiopäiväraha olisi täysimääräinen. Kun ansiopäivärahaa olisi maksettu 40 työttömyyspäivältä, ansiopäivärahaa pienennettäisiin 20 prosentilla (1. porras), ja kun sitä olisi maksettu 170 päivältä, ansiopäivärahaa pienennettäisiin 25 prosentilla (2. porras). 

Ansiopäivärahan alentaminen tehtäisiin täysimääräisestä ansiopäivärahasta myös 2. portaan kohdalla, ei alennetusta ansiopäivärahasta. 

Myös soviteltua ansiopäivärahaa voitaisiin alentaa. 

Ansiopäivärahan alentaminen tehtäisiin vähentämällä ansiopäivärahan ansio-osaa niin paljon, että perus- ja ansio-osan yhteismäärä vähenee 20 tai 25 prosentilla. 

Ansiopäiväraha ei voisi alentua pienemmäksi kuin peruspäiväraha tai jos ansiopäivärahaa maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta, pienemmäksi kuin peruspäiväraha ja sen korotusosa.

Jos kokonaan työttömälle maksettava ansiopäiväraha maksetaan alennettuna, alennettu päiväraha huomioitaisiin enimmäisajassa ja ansiopäivärahan alentamisen laskurissa täytenä päivärahana. 

Jos alennettu ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, työttömyyspäivien määrä sekä enimmäisajassa 300, 400 tai 500 päivää että porrastuksen päivälaskuri kertyisi hitaammin kuin jos etuus maksettaisiin kokonaan työttömän ansiopäivärahana. Alennettu soviteltu päiväraha muunnettaisiin määrän perusteella täysiksi alennetuiksi päivärahapäiviksi, jotka kerryttäisivät enimmäisaikaa ja alentamisessa käytettävää laskuria.

Esimerkki: 

Ansiopäiväraha kokonaan työttömänä on 50 euroa/pvä ja soviteltuna 25 euroa pvä. Soviteltu päiväraha kerryttää 300, 400 ja 500 päivän enimmäisajan ja 40 ja 170 porrastuspäivän työttömyyspäiviä niin, että yhteen työttömyyspäivään tarvitaan kaksi sovitellun etuuden päivää. 

Jos 50 euron ansiopäivärahaa alennetaan 20 prosentilla, sen määrä on 40 euroa päivältä. Tällaiset päivät kerryttäisivät 300, 400 ja 500 päivän enimmäisaikaa ja 170 porrastuspäivän työttömyyspäiviä yhden työttömyyspäivän verran. Jos soviteltu ansiopäiväraha olisi tästä puolet eli 20 euroa, se kerryttää 300, 400 ja 500 päivän enimmäisajan ja 170 porrastuspäivän työttömyyspäiviä niin, että yhteen työttömyyspäivään tarvitaan kaksi sovitellun etuuden päivää. 

Ansiopäiväraha lasketaan uudelleen, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen. Tässä yhteydessä myös ansiopäivärahan porrastus alkaa alusta. 

Muutoksen esitetään tulevan voimaan 2.9.2024. 

Porrastus koskee

• palkansaajia, jotka täyttävät työssäoloehdon 2.9.2024 jälkeen ja joilla työssäoloehtoedellytys on 12 kuukautta,
• yrittäjiä, joiden yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen,
• kokonaan työttömiä,
• kokonaan lomautettuja,
• osittain työllistyviä, joille maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa,
• sekä lyhennetylle työajalle ja työpäivälle lomautettuja. 

Jos ansiopäivärahaoikeus enimmäisajan (500 päivää) päättyessä muuttuu lisäpäivien ajalta maksettavaksi ansiopäivärahaksi, ansiopäivärahaa alennettaisiin myös lisäpäivien ajalta.

Porrastus ei koske henkilöitä, joiden enimmäismaksuaika 300, 400 tai 500 päivää on alkanut ennen 2.9.2024. Porrastusta aletaan soveltaa, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen 2.9.2024 jälkeen ja työssäoloehtoedellytys on 12 kuukautta.

Nykyisin ikääntyvällä työttömällä työnhakijalla on eräissä tilanteissa oikeus palkkatuettuun työhön, jolla hän voi täyttää palkansaajan työssäoloehdon. Hallitus esittää, että nämä TE-toimiston ja kunnan velvoitteet kumottaisiin. Samalla kumottaisiin ansiopäivärahan tasoa suojaava säännös, jonka mukaan, jos työssäoloehto täyttyy tällaisen oikeuden perusteella, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan uudelleen vain, jos uusien tulotietojen perusteella laskettu palkka on aiemmin määrättyä palkkaa suurempi.

Samoin kumottaisiin osaa 60 -vuotiaista koskeva oikeus työllistymistä edistävään palveluun, jolla voi täyttää työssäoloehdon. Nykyisin tällaisen palvelun ajalta voi saada ansiopäivärahaa, vaikka ansiopäivärahan enimmäisaika olisi jo ehtinyt täyttyä. Tämä oikeus saada ansiopäivärahaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen palvelun ajalta kumottaisiin samalla kun kumottaisiin myös oikeus työssäoloehtoa kerryttävään palveluun. Näissäkin tilanteissa ansiopäivärahan tasoa suojataan nykyisin, ja tämä säännös kumottaisiin. 

Lisäksi kumottaisiin säännös, jonka mukaan jos henkilö täyttää työssäoloehdon sen jälkeen kun hän on täyttänyt 58 vuotta, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan uudelleen vain, jos uusien tulotietojen perusteella laskettu palkka on aiemmin määrättyä palkkaa suurempi.

Oikeus kunnan järjestämään työhön (työllistämisvelvoite) koskisi 57 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joiden palkansaajan työttömyyspäivärahan enimmäisaika täyttyy viimeistään 1.9.2024. Tämän jälkeen oikeutta kunnan järjestämään velvoitetyöhön ei enää voisi syntyä. Ennen edellä mainittua päivämäärää syntyneen velvoitteen perusteella järjestettävä työ voisi kuitenkin alkaa 1.9.2024 jälkeisenä aikana. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty työ kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa täysimääräisesti ja työssäoloehdon sekä velvoitteen kestoon sovellettaisiin ennen lain voimaan tuloa voimassa olleita säännöksiä. 

Palkkatukea koskevat säännökset eivät muuttuisi tämän esityksen johdosta. Sen sijaan hallitus esittää, että palkkatuettu työ ei pääsääntöisesti kerryttäisi työssäoloehtoa, kun nykyisin siitä huomioidaan työssäoloehdossa 75 prosenttia. 

Työssäoloehdon kertymisen sijasta palkkatuettu työ pidentäisi kestollaan työssäoloehdon niin kutsuttua tarkastelujaksoa, joka normaalisti on 28 kuukautta. Lisäksi palkkatuettu työ huomioitaisiin täysimääräisesti eräissä työttömyysturvan seuraamuksissa ja työmarkkinatuen odotusajassa. 

Jos palkkatuki on myönnetty alentuneen työkyvyn perusteella, siitä voitaisiin kuitenkin huomioida osa palkansaajan työssäoloehdossa. Tuen ensimmäiset 10 kuukautta eivät kerryttäisi työssäoloehtoa, mutta sen jatkosta voitaisiin nykytilaa vastaavasti huomioida 75 prosenttia. Samoin meneteltäisiin, jos palkkatuki on myönnetty 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen.

Palkkatuki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi sillä perusteella, että tuen myöntäjä arvioi työttömän työnhakijan mahdollisuudet sopivan työn saamiseen olennaisesti vähentyneeksi vamman tai sairauden vuoksi. Vammasta tai sairaudesta osoituksena tarvitaan soveltuva lääketieteellinen arvio. Tältä ajalta työssäoloehto ei kertyisi. 

Työnantajalla on mahdollisuus hakea jatkoa palkkatuelle samaan työsuhteeseen edellä mainitun 10 kuukauden palkkatukijakson jälkeen. Myönteisen jatkopäätöksen edellytyksenä on, että tuella palkatun työ- ja toimintakyvystä toimitetaan työ- ja elinkeinotoimistolle palkkatukijakson aikana laadittu lääkärintodistus, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on toteuttanut työpaikalla kohtuulliset mukautustoimet ja että tuen myöntäjän arvion mukaan tuella palkatun tuottavuus työtehtävässä on tehdyistä mukautuksista huolimatta alentunut vamman tai sairauden johdosta olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti.

Mikäli tällä perusteella palkkatuelle myönnettäisiin jatkoa samaan työsuhteeseen, kerryttäisi 75 prosenttia työssäoloehtoon luettavista työssäolokuukausista palkkatuetussa työssä työssäoloehtoa. Palkkatukea voidaan jatkaa tällä perusteella enintään 24 kuukautta kerrallaan, jonka jälkeen työnantaja voi hakea uudelleen jatkoa palkkatuelle, jolloin sovelletaan samoja edellytyksiä kuin ensimmäistä kertaa jatkosta päätettäessä. 

Työssäoloehto ei kertyisi sellaisesta palkkatuetusta työsuhteesta, joka on alkanut lain voimaantulon jälkeen. Sellainen palkkatuettu työ, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa, luettaisiin nykyistä vastaavasti työssäoloehtoon, vaikka työ jatkuisi voimaantulon jälkeiseen aikaan. Mikäli palkkatukea jatketaan voimaantulon jälkeisenä aikana, työssäoloehto kertyisi kuitenkin jatkojakson osalta ehdotettujen säännösten mukaisesti. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 2.9.2024.