Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät julkisia palveluja. Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä palvelujaan julkisille palvelun järjestäjille (esim. hyvinvointialueet, valtio), työnantajille tai suoraan asiakkaille.

Hyvinvointialueelle tuotettavia palveluita voivat olla kaikki palvelut, joiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty (mm. sosiaalipäivystys, ympärivuorokautinen päivystys).  

Hyvinvointialueen palveluissa voidaan käyttää myös yksityiseltä palveluntuottajalta hankittua työvoimaa tai vuokratyövoimaa ostopalvelujen hankkimista vastaavin edellytyksin.  Ostopalveluita sääntelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021).

Palvelujen tuottamisen edellytykset

Yksityisten palveluntuottajien on täytettävä samat perusedellytykset kuin julkisten palveluiden, ja palveluiden antamisen edellytyksenä on rekisteröinti (Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen rekisteri Soteri).

Palvelutuotannon edellytyksiä ja valvontaa sääntelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023). 

Palvelujen maksut ja korvaukset

Hyvinvointialue voi lainsäädännön reunaehdot huomioiden ostaa yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja osoittamalleen asiakkaalle. Tällöin asiakas maksaa palvelusta hyvinvointialueelle asiakasmaksulain mukaisesti. 

Hyvinvointialueen ostamien yksityisten palveluiden maksamiseen voi käyttää myös palveluseteliä. Hyvinvointialue päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. 

Sairausvakuutus korvaa potilaalle osan yksityisten lääkärien ja hammaslääkärien palkkioista. Korvaukset haetaan Kelasta.