Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valtakunnallisesta ohjauksesta ja henkilöstövoimavarojen kehittämisestä.
Ohjauskeinoja ovat lainsäädäntö, suositukset, kehittämisohjelmat sekä valtionavustukset hankkeisiin.
Ministeriön tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja hyvä ammatillinen osaaminen. Henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä turvaamaan on käynnistetty Hyvän työn ohjelma, joka ulottuu vuoteen 2027.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Henkilöstön pätevyydestä säädetään laeissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisesta koulutuksesta ja pätevyydestä säädetään laeissa ja asetuksissa.
- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994
- Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994
- Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015
- Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 153/2016
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen
Henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen voimavara ja toiminnan keskeinen menestystekijä.
Henkilöstövoimavarojen ja ammatillisen osaamisen kehittämisellä vaikutetaan palvelujen asiakas- ja potilasturvallisuuteen laatuun ja tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin.
Neuvottelukunnat ja työryhmät tukevat kehittämistä
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnat arvioivat alan koulutuksen kehittämistarpeita ja tekevät aloitteita koulutuksen uudistamiseksi sekä ammattitoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi.
- Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta
- Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta
Neuvottelukuntien julkaisuja osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeista:
- Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen – Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle
- Kliinisen hoitotyön erikoisalat : Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi
Hyvinvointialueella on velvoite arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon osaamis- ja työvoimatarvetta ja kehittää ammatillista osaamista alueellaan. Tätä se tekee yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä muiden koulutusviranomaisten, työhallinnon ja maakuntien liittojen kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö tekee yhteistyötä alan osaamis- ja henkilöstötarpeiden ennakoinnissa eri ministeriöiden, hyvinvointialueiden sekä työnantajajärjestöjen kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin Opetushallituksen koulutustoimikunnissa.
- Opetushallituksen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi
- Koulutus- ja työvoiman kysyntä 2035 (Opetushallitus)
Sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus
Hyvinvointialueella on velvoite seurata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillista kehittymistä ja huolehtia henkilöstön osallistumisesta riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen. Velvoite koskee myös sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevaa henkilöstöä, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja.
Täydennyskoulutuksessa on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö.
Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntö ja ammattihenkilölainsäädäntö ohjaavat ammattihenkilöiden jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi antanut suosituksia ammatillisesta kehittymisestä ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä.
Valtio korvaa koulutuskustannuksia
Valtio korvaa lääkäri-, hammaslääkäri-, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta, sosiaalityöntekijöiden yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta, sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutuksesta sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvästä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta koituvia kustannuksia.
Korvauksista säädetään terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa sekä STM:n asetuksissa. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion yhteydessä koulutuskorvausten rahoitustasosta.
- Terveydenhuoltolaki 1326/2010
- Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksen perusteista vuonna 2023
- STM:n asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksiin ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen oikeutetuista palvelujen tuottajista 1125/2013
- STM:n asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistollisen erikoistumiskoulutuksen korvauksen perusteista vuonna 2023
- STM:n asetus sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellytyksenä olevan koulutuksen korvauksen suuruudesta vuonna 2023
- STM:n asetus sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvästä ammatti-taitoa edistävästä harjoittelusta suoritettavasta korvauksesta
Koulutuskorvausta haetaan Lounais-Suomen aluehallintovirastolta ja Ahvenanmaan valtionvirastolta.