Usein kysyttyjä kysymyksiä työttömyysturvan suojaosan, omavastuuajan ja lapsikorotuksien muutoksista

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää ja uudistaa sitä työhön kannustavammaksi. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, että 

1. työttömyysetuuden sovittelua muutetaan poistamalla niin kutsuttu suojaosa, 
2. omavastuuaikaa pidennetään kahdella päivällä, 
3. kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden maksamisen laskennallisesti vuosilomaa vastaavalta ajalta ja 
4. työttömyysetuuksien lapsikorotukset poistetaan. 

Ehdotetut muutokset ovat osa rakenneuudistuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa valtion taloutta ja lisätä työllisyyttä. 

Työttömyysetuuden sovittelu tarkoittaa sitä, että osa-aikatyössä, keikkatyössä tai sivutoimisessa yritystoiminnassa työllistyvä voi saada työttömyysetuutta, joka täydentää osa-aikaisesta tai keikkaluonteisesta palkkatyöstä taikka sivutoimisesta yritystoiminnasta saatavaa toimeentuloa. 

Soviteltu työttömyysetuus puolestaan tarkoittaa sitä täyden työttömyysetuuden sijasta maksettavaa etuutta, jossa osa-aikatyön, keikkatyön tai sivutoimisen yritystoiminnan tulot on otettu huomioon täyttä työttömyysetuutta pienentävinä tuloina. 

Suojaosa tarkoittaa sitä osaa palkkatulosta tai yritystoiminnan ansiosta, jota ei lainkaan huomioida työttömyysetuutta maksettaessa. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa ja 275 euroa neljässä viikossa. Suojaosan ylittävästä tulosta puolet pienentää kuukaudelta tai neljältä viikolta maksettavaa täyttä työttömyysetuutta. 

Puolet työttömyysetuuden hakujakson aikana maksettavasta bruttotulosta pienentäisi kuukaudelta tai neljältä viikolta maksettavaa työttömyysetuutta. Jos palkka keikkatyöstä olisi esimerkiksi 500 euroa, siitä puolet, 250 euroa, pienentäisi koko kuukaudelta maksettavaa täyttä työttömyysetuutta.

Maksuperusteisessa sovittelussa osa-aikatyöstä tai keikkatyöstä maksettu palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta silloin, kun palkka maksetaan. 

Esimerkki: elokuussa tehdyn keikkatyön palkka maksetaan vasta syyskuun viimeinen päivä. Elokuun työttömyysetuus maksetaan täytenä. Palkka huomioidaan vasta siinä vaiheessa, kun työttömyysetuutta maksetaan syyskuulta. Palkka on toisin sanoen käytettävissä silloin, kun se vaikuttaa etuuteen.

Ennen vuotta 2019 sovittelu tehtiin ansaintaperusteisesti. Se tarkoitti, että elokuussa tehtyjen työtuntien palkkatieto tarvittiin, jotta elokuun työttömyysetuus voitiin maksaa. Tämä toimintatapa aiheutti viiveitä etuuden saamiseen. Lisäksi elokuun etuus maksettiin soviteltuna, vaikka palkka ei vielä elokuussa ollut keikkatyön tekijän käytössä.

Suojaosa parantaa työnteon kannusteita suojaosan alittavilla tuloilla. Suojaosa kuitenkin madaltaa rajaa, jossa soviteltu etuus leikkaantuu kokonaan pois. Näin tapahtuu ansiopäivärahassa, jos maksettu etuus ja palkkatulot yhdessä ylittäisivät työttömyyttä edeltäneen palkan, johon etuus perustuu.

Ansiopäivärahan saajien palkkajakauma muuttui, kun suojaosaa väliaikaisesti korotettiin 1.1.2021–30.11.2021 väliselle ajalle. Tämä näkyy siten että pienet palkkatulot yleistyivät suhteellisesti ja jakaumassa 300 euron suojaosan kohdalla ollut kasauma siirtyi 500 euron kohdalle. Muutokset jakaumassa viittaavat siihen, että pieni, mutta havaittavissa oleva osa etuudensaajista (n. 1 % kuvion tulojakaumassa) mitoittaa palkkatulojaan suojaosan rajan mukaisesti.

Suojaosan tarkoituksena ei ole kuitenkaan toimia kattona osa-aikaisille tuloille, vaan kannustaa pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen. Jakauman muutokset voivat viitata myös siihen, että osa henkilöistä on alentanut työntekoaan 1200 – 1600 euron palkkatuloilla, koska suojaosan korotus on alentanut rajaa, jossa palkkatulot ja soviteltu yhdessä ylittävät ansiopäivärahan perusteena olevan palkan, eikä etuutta sovitella tämän ylittävältä osalta.

Valtaosa osa-aikaisesti työskentelevistä saa suojaosan ylittäviä tuloja, joten työn vastaanottaminen on kannattavaa, vaikka suojaosa poistuu.

Suojaosasta luopuminen on yksi keinoista, joilla edistetään hallitusohjelman tavoitetta yksinkertaisemmasta ja työhön kannustavammasta sosiaaliturvasta. Suojaosan poistamisella tavoitellaan erityisesti sitä, että työttömyysturvajärjestelmä kannustaisi nykyistä paremmin työnhakijoita kokopäivätyöhön. Muutos on myös askel kohti hallitusohjelman mukaisen yleistuen valmistelua. 

Suojaosan poistaminen voi johtaa sovitellun etuuden menettämiseen vain harvinaisissa tilanteissa. Nykyisellään esimerkiksi soviteltua peruspäivärahaa voi saada vielä vajaan 1 900 euron kuukausituloilla. Suojaosan poistuttua soviteltua peruspäivärahaa voi saada vielä noin 1600 euron kuukausituloilla.

Jatkossa työttömyysetuuden sovittelu alkaisi ensimmäisestä ansaitusta eurosta siten, että ansaittu euro vähentää työttömyysetuutta 50 sentillä. Nykyisen lain mukaan työttömyysetuuden sovittelu alkaa suojaosan ylittävästä tulosta.

Esimerkki 1:

Nykytilanne: Henkilön palkkatulo kuukaudessa on 300 euroa bruttona. Suojaosa on 300 euroa, joten tulot eivät pienennä työttömyysetuutta.

1.4.2024 alkaen (ehdotus): Henkilön palkkatulo kuukaudessa on 300 euroa bruttona, josta puolet, eli 150 euroa, pienentää kokonaan työttömän etuutta kuukaudelta.

Esimerkki 2:

Nykytilanne: Henkilön palkkatulo kuukaudelta on 700 euroa bruttona, josta suojaosan mukainen300 euroa ei vaikuta työttömyysetuuteen. Työttömyysetuuteen vaikuttaa suojaosan ylittävä määrä palkasta eli 400 euroa. Kuukauden työttömyysetuus pienenee siis 400 euroa/2= 200 euroa.

1.4.2024 alkaen (ehdotus): Henkilön palkkatulo kuukaudelta on 700 euroa bruttona, josta puolet, eli 350, euroa pienentää kokonaan työttömän etuutta kuukaudelta. 

Osa-aikatyön ja keikkatyön vastaanottaminen ja tekeminen ovat edelleen hyvä vaihtoehto täydelle työttömyydelle, koska vain puolet tulosta pienentää etuutta. Lisäksi osa-aikaisesti työskentely hidastaa ansiopäivärahan enimmäisajan kulumista. Muutoksen tavoitteena on tukea lisätyön vastaanottamista ja siirtymiä osittaisesta työstä kokoaikatyöhön.

Kuva havainnollistaa suojaosan vaikutusta henkilön tuloihin. Suojaosan poistaminen tarkoittaa sitä, että työtön saa kuvioon merkityn suojaosan (oranssi) verran vähemmän etuutta.

Palkan taso työttömyysetuuden jälkeen on kuvattu kuvioon keltaisella. Jos palkan tasoa työttömyysetuuden jälkeen verrataan katkoviivaan, joka kuvaa pelkkää etuuden saamista ilman palkkatuloja, huomataan, että työnteko on edelleen kannattavaa.

Oranssilla on kuvattu työttömyysturvan sovittelua nykytilassa. Alle 300 euron tuloja ei sovitella, joten 0 – 300 palkkatulot eivät vaikuta työttömyyden ajalta maksettuun etuuteen. Vertaamalla oranssia keltaiseen tasoon, havaitaan että työnteon lisääminen olisi suojaosan poiston jälkeen vähemmän kannattavaa 0 – 300 euron tuloilla.

Kun palkka ja soviteltuetuus ovat yhteensä ansiopäivärahan perusteena olevan palkan verran, lisätulot alkavat vähentää etuutta täysimääräisesti. Suojaosan poisto siirtää tätä palkkatulorajaa korkeammaksi ja työnteon lisäämisen kannusteet vahvistuvat palkka- ja etuustulojen yhteismäärän lähestyessä päivärahan perusteena olevan palkan tasoa.

Osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekevän kannattaa ehdottomasti tarkistaa veroprosentti palkkatyötä ja työttömyysetuutta varten. Vero.fi:n mukaan ”Voit tarvita useita verokortteja, jos sinulla on erilaisia tuloja.” Työssäkäynnistä syntyvät kustannukset huomioidaan verotuksessa ja ne voi itse pyrkiä huomioimaan muutosverokorttia laskettaessa.

Lisätietoa verokorteista ja veroprosentin laskemisesta uudelleen löytyy täältä:

• Verokortti (Vero.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Omavastuuaika on nykyisin viittä kokonaan työtöntä päivää vastaava aika. Tätä aikaa esitetään pidennettäväksi kahdella päivällä. Katso alempaa, miten omavastuuaika asetetaan, jos työsuhteen päättymiseen liittyen maksetaan lomakorvausta.

Perus- ja ansiopäivärahassa omavastuuaika asetetaan, kun työnhakijalla alkaa oikeus uuteen päivärahan enimmäiskestoon 300, 400 tai 500 päivää. Työmarkkinatuen saajalla omavastuuaika asetetaan vain kerran, työmarkkinatukioikeuden alkaessa.

Lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä, jos kertynyttä vuosilomaa ei olla pidetty työsuhteen aikana. Lomakorvauksen jaksottaminen tarkoittaa sitä, että lomakorvaus kohdistetaan työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle jakamalla lomakorvauksen määrä työsuhteen päiväpalkalla. Siltä ajalta, joka näin katetaan, ei makseta työttömyysetuutta. 

Jaksottaminen koskisi lomakorvausta, joka on maksettu kokoaikaisen työn päättymiseen liittyen. Jaksotus alkaisi kulua työsuhteen päättymisestä lukien, riippumatta siitä, onko työnhaku käynnistetty työ- ja elinkeinotoimistossa.

Jos kokoaikatyön päättymiseen liittyen on maksettu lomakorvausta, omavastuuaika alkaisi kulua vasta sen jälkeen kun lomakorvauksen jaksotus on päättynyt.

Nykyisin työttömyysetuuksiin maksetaan lapsikorotusta. Nämä esitetään nyt poistettavaksi.

Lapsikorotus maksetaan yhdestä, kahdesta tai kolmesta taikka useammasta lapsesta. Korotus on päiväkohtainen.

1.1.2022 alkaen lapsikorotus oli yhdestä lapsesta 5,41 euroa päivässä, kahdesta lapsesta 7,95 euroa päivässä ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,25 euroa päivässä.

Vuonna 2023 voimassa on väliaikainen lapsikorotuksen korotus. Lapsikorotuksen määrä vuonna 2023 on yhden lapsen perheessä 7,01 euroa päivässä, kahden lapsen perheessä 10,29 euroa päivässä ja vähintään kolmen lapsen perheissä 13,26 euroa päivässä.

Osa lapsikorotusta nyt saavista työnhakijoista kuuluu perheeseen, joka saa asumistukea tai toimeentulotukea. Lapsikorotusten poistaminen voi tulla huomioitavaksi toimeentulotuessa tai asumistuessa. Osalle lapsikorotusta nyt saavista työnhakijoista lapsikorotuksen poistaminen voi merkitä uutta oikeutta toimeentulotukeen tai asumistukeen. 

Muutosehdotukset ovat nyt lausuntokierroksella yhdessä palkansaajan työssäoloehtoa koskevien ehdotusten kanssa

• Usein kysyttyä palkansaajan työssäoloehdosta

Omavastuuaikaa ja lomakorvauksen jaksottamista koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2024 ja niitä sovellettaisiin voimaantulosta alkaen. Lapsikorotuksen poistoa ja sovittelun suojaosan poistoa koskevat muutokset tulisivat niin ikään voimaan 1.1.2024, mutta niitä alettaisiin soveltaa vasta myöhemmin, 1.4.2024 alkaen.