Lastensuojelu

Uudistuksen taustalla on Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaus lastensuojelulainsäädännön uudistamisesta. Tavoitteena on turvata lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Palvelujen kokonaisuudesta halutaan nykyistä selkeämpi ja vaikuttavampi. 

Ensimmäisen vaiheen uudistaminen toteuttaa erityisesti hallitusohjelman tavoitteita, joilla varmistetaan riittävät keinot lapsen erityisen suojelun turvaamiseksi kodin ulkopuolisen sijoituksen aikana.  Uudistuksella mahdollistettaisiin lastensuojeluviranomaisille ja sijaishuoltopaikoille nykyistä riittävämmät toimivaltuudet tehdä työtään. Sääntelyllä pyritään vastaamaan vaikuttavammin esimerkiksi niiden lasten tilanteisiin, jotka omalla käyttäytymisellään vaarantavat omaa tai muiden hyvinvointia ja turvallisuutta. 

Toisen vaiheen hallituksen esitys on valmisteilla ja se on tarkoitus antaa vuonna 2026. Siinä selkiytettäisiin ja uudistettaisiin lastensuojelulain rakenne ja sisältö kokonaisuutena, ensimmäisen vaiheen muutokset huomioon ottaen.  Toisen vaiheen uudistus kytkeytyy myös käynnissä olevaan sosiaalihuoltolain uudistamiseen ja painopiste toisen vaiheen uudistamisessa on vahvemmin varhaisessa tuessa ja avopalveluissa.  

Nykyinen lastensuojelulaki on tullut voimaan 2008. Lakia on sen voimaantulon jälkeen uudistettu lukuisia kertoja ja näiden osittaisten muutosten myötä laista on muodostunut pirstaleinen kokonaisuus. Toisen vaiheen uudistuksen tavoitteena onkin selkiyttää ja uudistaa lastensuojelulain rakenne ja sisältö kokonaisuutena, ensimmäisen vaiheen muutokset huomioon ottaen.

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään muutoksia, joiden tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun sekä turvata lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen. 

Lastensuojeluviranomaisille ja sijaishuoltopaikoille mahdollistettaisiin riittävät toimivaltuudet tehdä työtään. Tavoitteena on selkiyttää lapsen kasvatukseen kuuluvien käytäntöjen ja lastensuojelulain mukaisten rajoitusten käyttöä perhehoidossa ja lastensuojelulaitoksissa.   

Sijaishuoltopaikastaan luvatta poissaolevat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja alttiita hyväksikäytölle. He saattavat tehdä myös itse rikoksia. Jotta nämä lapset saataisiin nykyistä joutuisammin palautettua sijaishuoltopaikkaansa, kynnystä saada lapsen käyttämän liittymän tai päätelaitteen sijaintitiedot ja tiedot liittymän tunnisteesta madallettaisiin. Lastensuojelulaitosten hoito- ja kasvatushenkilöstölle säädettäisiin uusia toimivaltuuksia lapsen luvattoman poistumisen estämiseksi jo laitosalueella sekä lapsen palauttamiseen liittyen myös laitosalueen ulkopuolella.   

Uudella kuntouttavalla suljetulla laitospalvelulla puolestaan mahdollistettaisiin lisäkeinoja lasten rikoskierteiden katkaisuun, myös alle rikosvastuuiän olevien lasten osalta.  

Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset, jotka liittyvät lastensuojelun ja psykiatrian osaamisen yhteensovittavien lastensuojelun palveluyksiköiden toteuttamiseen. Tämä mahdollistaisi lastensuojelun ja psykiatrian entistä tiiviimmän yhteistyön.   

Esityksellä selkiytetään sitä, milloin lapselle voidaan asettaa rajoja osana sijaishuoltopaikassa tapahtuvaa kasvatusta ja milloin puolestaan on kysymys lastensuojelulain mukaisista rajoitustoimista.  

Lapsen tarvitsemien rajojen turvaamiseksi lapsen fyysiseen koskemattomuuteen voitaisiin puuttua, jos se on välttämätöntä. Hoito, kasvatus, valvonta ja huolenpito eivät saisi koskaan kuitenkaan olla lasta alistavia tai muulla tavoin hänen ihmisarvoaan loukkaavia. Tärkeää on, että lapsen kanssa keskustellaan ja yritetään löytää ratkaisuja lapsen kanssa yhteisymmärryksessä. Tällöin lapsella olisi oikeus ilmaista mielipiteensä ja mahdollisuus tulla kuulluksi. 

Ehdotusten myötä kaikilta kodin ulkopuolella sijoitettuna olevilta lapsilta olisi otettava pois muun muassa aineet ja esineet, joita alaikäinen ei muun lainsäädännön nojalla edes saisi pitää halussaan taikka, jotka väärinkäytettyinä vaarantavat lapsen oman tai muun henkilön turvallisuutta. Lisäksi lapselta olisi jatkossa otettava pois viestinnän mahdollistavat laitteet tai muut välineet, jos on kysymys esimerkiksi älylaitteiden liiallisesta tai lapsen edun vastaisesta käytöstä.  

Uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu mahdollistaa uusia keinoja lasten rikoskierteen katkaisuun silloin, kun muut palvelut ja keinot ovat riittämättömiä tai soveltumattomia vastamaan lapsen tarpeisiin. Palvelu olisi luonteeltaan viimesijainen ja sen sisältö vahvasti lasta kuntouttava. 

Suljettuun laitospalveluun voitaisiin sijoittaa pääsääntöisesti 12 vuotta täyttänyt lapsi, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa omalle tai muiden turvallisuudelle käyttämällä väkivaltaa tai tekemällä muita rikollisia tekoja. Sijoituksen olisi oltava välttämätöntä lapsen suojelemiseksi hänen omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavalta käyttäytymiseltä. Alle 12- vuotias lapsi voitaisiin sijoittaa palveluun vain erityisistä syistä.  

Uutta palvelua toteutettaisiin lastensuojelun ympärivuorokautisena sijaishuoltona lastensuojelulaitoksessa, johon sijoitettujen lasten liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa rajattaisiin sijoituksen ajaksi. Lapselle tehtäisiin myös suunnitelmallisia henkilönkatsastuksia lapsen päihteettömyyden varmistamiseksi.   

Lapsen sijoitus kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun kestäisi niin kauan, kun perusteet sijoittamiselle kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun olisivat olemassa.  Päätökset sijoituksen ajalle tehtävistä rajoituksista olisivat voimassa enintään vuoden. Palvelun luonteesta johtuen lapsen kuntoutumista ja sijoituksen edellytyksiä olisi seurattava tiiviisti, 4 kuukauden välein. Mikäli perusteita sijoitukselle ei enää olisi, sijoitus ja sen aikaiset rajoitukset tulisi lopettaa. 

Viranomaiset (lastensuojelu, poliisi, hätäkeskus) velvoitettaisiin aktiiviseen yhteistyöhön ja ehdotuksilla varmistettaisiin riittävä toimivalta ja keinovalikoima, jotta sijaishuoltopaikastaan luvatta poissa oleva lapsi löydettäisiin nopeasti ja saataisiin palautettua sijaishuoltopaikkaansa. 

Kynnystä saada luvattomasti sijaishuoltopaikastaan poissaolevan lapsen käyttämän liittymän tai päätelaitteen sijaintitiedot ja tiedot liittymän tunnisteesta madallettaisiin. Sijoittajahyvinvointialue voisi jatkossa pyytää Hätäkeskuslaitosta paikantamaan lapsen, jos sillä on perusteltu huoli, että lapsen päihteiden käyttö, muu kuin vähäisenä pidettävä rikollinen teko tai muu niihin rinnastettava käyttäytyminen taikka riski joutua rikoksen kohteeksi uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. 

Jatkossa lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voisi pitää lapsesta kiinni laitosalueella lapsen luvattoman poistumisen estämiseksi. 

Laitosalueen ulkopuolella laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä ja sosiaalihuollon toimivaltaisella viranhaltijalla olisi oikeus lapsen kiinniottamiseksi pitää lapsesta kiinni, jotta lapsi voidaan siirtää kuljetukseen käytettävään kulkuvälineeseen. Kiinnioton turvallisuuden varmistamiseksi lapselle voitaisiin tehdä henkilöntarkastus ja häneltä voitaisiin ottaa pois ne aineet ja esineet, jotka muutoinkin lapselta olisi jatkossa otettava pois. Samat toimivaltuudet toimijoilla olisi lasta kuljetettaessa. Toimivaltuuksien yhteydessä sallittaisiin välttämätön voimankäyttö, mutta voimankäytön olisi aina oltava puolustettavaa lapsen ikä ja käyttäytyminen sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Voimankäyttövälineiden käyttö ei ole sallittua. Ehdotettu sääntely koskisi myös perhekodista luvatta poissa olevia lapsia, mutta toimivaltuudet olisivat vain sosiaalihuollon toimivaltaisella viranhaltijalla. 

Jos laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön tai toimivaltaisen sosiaalihuollon viranhaltijan perustellun käsityksen mukaan lapsi on asunnossa tai muussa olinpaikassa ja hänen terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa on vakavasti vaarassa, laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä ja toimivaltaisella sosiaalihuollon viranhaltijalla olisi oikeus päästä asuntoon tai muuhun olinpaikkaan, jos sinne pääsy on välttämätöntä lapsen terveyden tai kehityksen suojelemiseksi taikka turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi.   

Luvun otsikkoa muutettaisiin siten, että jatkossa se olisi nimeltään “Lapsen erityistä suojelua turvaavat rajoitukset sijaishuollon aikana”.  

Lapsen yhteydenpitoa sijaishuollon ulkopuolisiin voitaisiin jatkossa tietyin edellytyksin rajoittaa vaikka kyseisiä henkilöitä ei kyetä yksilöimään. Tavoitteena on katkaista lapsen vakavasti itseään vahingoittava käyttäytyminen taikka päihde- tai rikoskierre.   

Kiinnipitämistä lastensuojelulaitoksessa koskeva 68 §:n säännös uudistettaisiin.  Siihen viitattaisiin myöhemmissä säännöksissä, joissa säädettäisiin kiinnipitämisestä luvattomiin poissaolotilanteisiin liittyen.  

Kuntouttavan suljetun laitospalvelun ja erityisen huolenpidon aikaisista erityisistä rajoituksista säädettäisiin erikseen. 

Kuntouttavan suljetun laitospalvelun ajaksi lapsen liikkumisvapautta rajoitettaisiin.  Lisäksi lapsen yhteydenpitoa rajoitettaisiin. Lapselta otettaisiin myös pois viestinnän mahdollistavat laitteet sijoituksen ajaksi. Tällöin lapsen yhteydenpito tulisi turvata muilla keinoin. Kuntouttavan suljetun laitospalvelun aikana lapselle tehtäisiin myös säännöllisesti henkilönkatsastuksia eli huumeseuloja. Säännöllisten henkilönkatsastusten tarkoituksena on turvata lapsen päihteettömyys palvelun kestäessä. Rajoituksista tehtäisiin päätökset samalla, kun päätettäisiin lapsen sijoittamisesta kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun. Päätökset erityisistä rajoituksista olisivat voimassa korkeintaan yhden vuoden.

Myös erityisen huolenpidon jakson osalta lapsen liikkumisvapautta rajoitettaisiin jakson ajaksi. Lisäksi lapselle olisi tehtävä suunnitelmallisesti henkilönkatsastuksia lapsen päihteettömyyden varmistamiseksi. Erityisen huolenpidon jakson aikaiset rajoitukset sisältyisivät erityisen huolenpidon jaksoa koskevaan päätökseen.  

Tarkoituksena on perustaa lastensuojelun ja psykiatrian osaamista yhteensovittavia lastensuojeluyksiköitä eri puolille Suomea.  

Lastensuojelulakiin ja terveydenhuoltolakiin ehdotetaan lisättäväksi informatiivisluonteiset viittaukset järjestämislain ja sen nojalla annetun niin sanotun YTA-asetuksen yhteistyövelvoitteisiin vaativien lastensuojelupalveluiden turvaamisessa. YTA-alueita ohjeistetaan erikseen laaditulla ohjausasiakirjalla sopimaan lastensuojelun ja psykiatrian yhteensovitetuista yksiköistä niin, että kaikilla YTA-alueilla olisi vähintään yksi lastensuojelun yksikkö, jonne yliopistosairaalan erikoissairaanhoito tarjoaa psykiatrian avopalveluja ja tukea.  

Yhteensovitettujen yksiköiden kohderyhmästä ja siten toiminnan sisällöstä ei vielä ole vakiintunutta näkemystä, joten niistä on aluksi kerättävä käytännön kokemusta. 

• Valtionavustusta haettavissa lastensuojelun ja psykiatrian yhteensovitettujen lastensuojeluyksiköiden perustamiseen (Tiedote 1.10.2025)

Välittömät vaikutukset kohdistuisivat lähtökohtaisesti kaikkiin kodin ulkopuolella sijoitettuina oleviin lapsiin, joita oli vuonna 2024 yhteensä 17 100. Vaikutukset kohdistuisivat yksittäisiin lapsiin kuitenkin eri tavoin erilaisista sijoituspäätöksistä ja sijaishuoltopaikoista johtuen. 

Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kaikkien sijoitettujen lasten hengen, terveyden ja kehityksen turvaaminen.  

Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on vahvistaa muun muassa sitä, että sijoitettujen lasten huolenpidosta vastaavilla aikuisilla olisi tosiasiallisesti keinoja puuttua esimerkiksi lapsen itsetuhoiseen sekä myös toisten henkilöiden turvallisuutta vaarantavaan käytökseen. Tavoitteena on, että aikuiset toimisivat johdonmukaisesti ja myös lapsen näkökulmasta ennakoitavalla tavalla.  

Lapselle voitaisiin asettaa kasvatukseen kuuluvia rajoja myös silloin, kun lapsi itse on asiasta eri mieltä. On tärkeää, että lapsen kanssa keskusteltaisiin ja yritettäisiin löytää ratkaisuja lapsen kanssa yhteisymmärryksessä. Tällöin lapsella olisi oikeus ilmaista mielipiteensä ja mahdollisuus tulla kuulluksi. 

Esityksellä vahvistettaisiin lastensuojelun laitoshoidossa asuvien lasten oikeutta erityiseen suojeluun tarkentamalla sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden ja erityisen huolenpidon jakson sääntelyä. 

Sijaishuollossa olevia lapsia kuultiin STM:n 6.3.2024 asettaman valmisteluryhmän tekemistä ehdotuksista.  

• Vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttäviä sekä rikoksia tekeviä alaikäisiä nuoria koskevan lastensuojelulainsäädännön uudistaminen : Valmisteluryhmän loppuraportti 

Lasten kuulemiset toteutettiin kolmessa eri lastensuojelun sijaishuollon yksikössä eri puolilla Suomea marras-joulukuussa 2024, ja ne sisälsivät yhteensä seitsemän pienryhmäkeskustelua, joissa kuultiin kaiken kaikkiaan 26 lasta. 

Kuulemisen yhteydessä selvitettiin lasten käsityksiä vakavan väkivallan, rikollisuuden ja päihteiden käytön ilmiöistä ja niiden taustalla vaikuttavista syistä sekä tekijöistä, joilla lapsen tilanteeseen olisi mahdollista vaikuttaa. Samalla lapsilla oli mahdollisuus esittää näkemyksensä valmisteilla olevaan uudenlaiseen suljettuun laitospalveluun liittyvistä ehdotuksista. Lisäksi lapsia kuultiin keinoista, joiden avulla sijaishuoltopaikasta luvatta poistuneiden lasten tilannetta voitaisiin parantaa. 

Kuuleminen toteutettiin yhdessä kansallisen lapsistrategian kanssa. 

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Kuntouttavaa suljettua laitospalvelua ja erityisen huolenpidon jaksoa koskevat muutokset tulisivat voimaan kuitenkin vasta 1.8.2026. 

Seuraavaksi on tarkoitus selkiyttää ja uudistaa lastensuojelulain rakenne ja sisältö kokonaisuutena, ensimmäisen vaiheen muutokset huomioon ottaen. 

Toisen vaiheen hallituksen esitys annettaisiin vuonna 2026.