Lastensuojelu
Lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lastensuojelun lainsäädännön valmistelusta sekä yleisestä ohjauksesta.
Hyvinvointialueet vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä. Palvelut voivat olla itse tuotettuja tai ostettuja. Jos hyvinvointialue ostaa palvelut muualta, sen on valvottava palveluntuottajien toimintaa.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla.
Lastensuojelulaki turvaa lapsen oikeudet
Lastensuojelusta on säädetty lastensuojelulaissa.
Lapsen oikeuksista on säädetty Suomen perustuslaissa. Suomea sitovat Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Niissä velvoitetaan lapsen edun asettamiseen etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa.
- YK:n Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimusLinkki toiselle sivustolle
- Euroopan ihmisoikeussopimusLinkki toiselle sivustolle
Lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistus
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on turvata lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Palvelujen kokonaisuudesta halutaan nykyistä selkeämpi ja vaikuttavampi.
Lainsäädäntöä uudistetaan kahdessa vaiheessa. Vuonna 2025 on tarkoitus tehdä muutoksia lasten paremmaksi suojelemiseksi sijaishuollossa. Toisen vaiheen hallituksen esitys annettaisiin vuonna 2026. Siinä selkiytetään ja uudistetaan lastensuojelulain rakenne ja sisältö kokonaisuutena, ensimmäisen vaiheen ehdotukset huomioon ottaen.
Lastensuojelun visio ja suuntaviivoja uudistukselle valmistui vuonna 2023.
Lisätietoa uudistuksesta:
- Hanke: Hallituksen esitys lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi
- Vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttäviä sekä rikoksia tekeviä alaikäisiä nuoria koskevan lastensuojelulainsäädännön uudistaminen : Valmisteluryhmän loppuraporttiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Lapsen huostaanottoa ja kiireellistä sijoitusta koskeva päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmä: Oikeudellinen arviointiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Lastensuojelun kokonaisuudistuksen valmistelu - visiovaiheen raporttiLinkki toiselle sivustolle
- Loppuraportti: Asiakkaiden ääni lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksessaTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 1MB
Lastensuojelua koskevia ohjeita ja julkaisuja
Sijaishuoltopaikasta luvatta poissa olevat lapset (hatkalaiset)
Sosiaali- ja terveysministeriö, Poliisihallitus ja Hätäkeskuslaitos ovat koonneet eri toimijoille taulukkomuotoisen ohjeen sijaishuoltopaikasta luvatta poissa olevan lapsen palauttamiseksi. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut mukana työskentelyssä.
Lastensuojelun laatusuositus
Lastensuojelun laatusuositus tukee lastensuojelupalvelujen toteuttamista, arviointia, kehittämistä ja johtamista.
Lastensuojelun vaiheet
Ehkäisevä lastensuojelu
Ehkäisevää lastensuojelutyötä on kunnan ja hyvinvointialueen peruspalveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, perhekeskuksissa, opetuksessa ja nuorisotyössä, annettava erityinen tuki. Lapsilta ja perheiltä ei tällöin edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja.
Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys
Lastensuojeluasia tulee vireille sosiaalitoimessa esimerkiksi hakemuksella tai ilmoituksella. Kiireellinen lastensuojelun tarve arvioidaan heti. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys.
Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun sosiaalitoimessa on ryhdytty kiireellisiin lastensuojelutoimenpiteisiin tai lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä on tehty päätös.
Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi saa oman sosiaalityöntekijän. Hyvinvointialue on velvollinen järjestämään lapselle ja hänen perheelleen ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi asiakassuunnitelmassa välttämättömiksi lapsen terveyden ja kehityksen kannalta.
- Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojeluasian vireilletuloLinkki toiselle sivustolle
- Lastensuojelutarpeen selvitysLinkki toiselle sivustolle
Avohuolto
Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä, on aloitettava viipymättä avohuollon tukitoimet. Avohuollon tukena voidaan järjestää esim. terapiaa, tukihenkilö, perhetyötä, vertaisryhmätoimintaa tai virkistystoimintaa.
Kiireellinen sijoitus
Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti.
Huostaanotto
Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon tukitoimet ole sopivia, mahdollisia tai riittäviä, lapsi on otettava huostaan. Huostaanotto voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen.
Sijaishuolto
Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.
Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona sijaisperheessä tai laitoshuoltona lastenkodissa, koulukodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa.
Jälkihuolto
Sijaishuollon tai puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen jälkeen lapsi tai nuori on oikeutettu jälkihuollon tukitoimiin. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille. Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja on 23 vuotta.
Jälkihuollon tukitoimia ovat esimerkiksi asumisen järjestäminen opintoja varten tai sosiaaliohjaajan antama tuki.