Kuntoutus

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää yksilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia, työ- ja opiskelukykyä, työllistymistä ja työssä jatkamista. 

Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista. Kuntoutus on suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Keskeistä on kuntoutujan oman aktiivisuuden ja osallisuuden tukeminen sekä hänen toimintaympäristöjensä muokkaaminen kuntoutumista tukevaksi. Kuntoutus on osa monialaista palvelujärjestelmää, jossa tuetaan myös kuntoutujan lähipiiriä. 

Suurin osa kuntoutuspalveluista on kuntoutujalle maksuttomia. Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista, voidaan kuntoutujalta periä asiakasmaksu tai omavastuuosuus. 

Kuntoutuksesta säädetään useissa eri laeissa. 

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällisellä kuntoutuksella parannetaan ja ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan elämäntilanteen hallintaa sekä selviytymistä jokapäiväisistä askareista.

Terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus on osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa. Lääkinnällisellä kuntoutuksella vahvistetaan toimintakykyä tai ehkäistään toimintakyvyn heikkenemistä.

Lääkinnällisen kuntoutuksen osana ovat myös apuvälinepalvelut. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta säädetään terveydenhuoltolaissa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta.

Kelan lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan ja edistetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista sekä työ- ja opiskelukykyä. Kelan lääkinnällisestä kuntoutuksesta säädetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa.  

Työtapaturma- ja ammattitautivahinkojen sekä liikennevahinkojen osalta vakuutuslaitokset vastaavat omalta osaltaan lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinepalveluiden kustannuksista. Potilasvahinkojen osalta korvauksen maksaa Potilasvakuutuskeskus.
 

Ammatillinen kuntoutus

Työeläkelaitokset ja Kela järjestävät ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden estämiseksi ja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi, jos henkilön sairaus tai vamma aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta myös työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen perusteella ja nuoren ammatillista kuntoutusta ilman diagnoosiperustetta toimintakyvyn olennaisen heikentymisen perusteella. 

Ammatillisesta kuntoutuksesta säädetään työeläkelaeissa ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa. 

Myös työtapaturma- ja ammattitautilain sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla korvataan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä. 
 

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, josta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa.
 

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jossa yksilöllinen tuki yhdistyy asiakkaan tarpeita vastaavaan toiminnalliseen osuuteen, kuten ryhmätoimintaan.
 

Vammaispalvelut osana sosiaalihuollon erityispalveluita

Vammaispalvelujen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Vammaispalveluihin kuuluu mm. kuljetuspalvelut, asumispalvelut, henkilökohtaisen avun palvelu sekä päivätoiminta. Vammaispalveluina voidaan antaa myös mm. kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta.

Taloudellisena tukitoimena kyseeseen voi tulla erityisravinto ja -vaatetus sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet muutostöineen.

Vammaispalvelut ovat aina viimesijaisia sosiaalihuollon erityispalveluja eivätkä siten varsinaisesti kuntoutusta. 
 

Työtapaturmissa ja liikenteessä vammautuneiden kuntoutus

Kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta kustantavat tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja liikennevakuutuslainsäädännön perusteella.
 

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuspalvelut on tarkoitettu henkilöille, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus (myönnetty naisille) tai rintamatunnus.

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuksesta säädetään laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta, sotilasvammalaissa, valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta sekä laissa eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta.
 

Muuta kuntoutukseen liittyvää