Hyvinvointitalous lisää hyvinvointia ja kestävää talouskasvua samanaikaisesti

Hyvinvointitalous on noussut vahvasti esille, koska taloudellinen kasvu ei ole tuonut mukanaan hyvinvoinnin kasvua kaikille kansalaisille. Tällä on laajoja taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia vaikutuksia niin Suomessa kuin muissakin Euroopan unionin maissa.

Lisäksi teeman ajankohtaisuuteen ovat vaikuttaneet ikärakenteen muutokset, ikääntyvä väestö, terveyserojen kasvu, työn ja työelämän muutokset sekä vakavat ympäristöuhat.

Eli kiteytettynä huoli eriarvoisuuden lisääntymisestä, tasa-arvoisista mahdollisuuksista yhteiskunnassa sekä ekologisesti kestävästä elämästä.

OECD on määritellyt, että hyvinvointitalous koostuu materiaalisista tekijöistä, kuten asumisesta, tuloista ja työpaikasta, sekä elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä, kuten koulutuksesta, osaamisesta, terveydestä ja turvallisuudesta.

Kestävän kehityksen eli Agenda 2030 tavoitteiden toimeenpano on merkittävä osa hyvinvointitaloutta.

Suomi aloitteellinen hyvinvointitalouden edistämisessä 

Suomen puheenjohtajakaudella 2019 hyvinvointitalous valittiin sosiaali- ja terveysministeriön pääteemaksi, ja neuvoston päätelmät hyvinvointitaloudesta hyväksyttiin yksimielisesti.

Neuvoston päätelmissä painotettiin erityisesti koulutusta, sosiaaliturvaa, tasa-arvoa, terveydenhuoltoa sekä terveellisiä ja turvallisia työoloja. Näihin osa-alueisiin panostamalla voidaan hillitä muun muuassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua.

Hyvinvointi talouspolitiikan ytimeen

Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti. Hyvinvoinnin lisääntyessä talous kasvaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranee.

Hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi nousee talouspolitiikan ytimeen. Päätökset siis tehdään sillä perusteella, mikä niiden hyvinvointivaikutus on.

Kun ihmisten hyvinvointi on päämääränä, se ohjaa taloudellisen vaurastumisen ja vakauden kasvua ja päinvastoin: taloudellinen kasvu ja talouden vakauden tavoite mahdollistavat hyvinvoinnin kasvattamisen.

Olennaista hyvinvointitalousajattelussa on, että talouskasvu ei ole koskaan itsetarkoitus, eikä hyvinvointi pelkkä julkistalouden kuluerä.

BKT:n kasvu ei yksinään pysty ratkaisemaan nykyisiä ongelmia. Kasvun on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää sekä eriarvoisuutta vähentävää. Se, mitä teemme talouskasvun eteen, pitää olla kaikkien ihmisten hyvinvointia lisäävää.

Tähän tarvitaan BKT:ta täydentäviä mittareita, jotka kuvaavat hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Suomessa ollaan parhaillaan etsimässä meille sopivia hyvinvointitalouden mittaristoa.

Suomi vauhdittaa hyvinvointitaloutta 

Suomi vie hyvinvointitaloutta aktiivisesti eteenpäin sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut hyvinvointitalouden ohjausryhmän nykyisen hallituskauden loppuun. Sen tehtävä on kehittää hyvinvointitaloutta päätöksenteon ja politiikkatoimien välineenä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Ohjausryhmä vastaa Suomen oloihin soveltuvan toimintaohjelman laatimisesta. Toimintaohjelmaan kirjataan toimia, jotka toteuttamalla hyvinvointitaloudesta tulee osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja prosesseja valtioneuvostossa. Ohjausryhmän puheenjohtaja on STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Ohjausryhmä tekee työtä yhdessä Kansanterveyden neuvottelukunnan hyvinvointitalousjaoston kanssa.

Jaoston tavoitteena on vahvistaa hyvinvointitalouden rakenteita kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Jaoston puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi sosiaali- ja terveysministeriöstä ja jäseninä on edustajia eri ministeriöistä, tutkimus- ja kehittämislaitoksista, Kuntaliitosta ja järjestöistä.

Tiiviin poikkihallinnollisen työn tavoitteena on varmistaa, että valtioneuvosto, paikallishallinto ja kansalaisyhteiskunta yhdessä rakentavat hyvinvointitaloutta.

Suomi on mukana kansainvälisten organisaatioiden - kuten OECD:n ja WHO:n - toiminnassa sekä maiden välisissä epävirallisissa verkostoissa, kuten WEGo:ssa. Suomi liittyi Wellbeing Economy Governments -verkostoon vuoden 2020 lopussa. Verkostoon kuuluvat myös Uusi-Seelanti, Skotlanti, Wales ja Islanti.

EU:ssa Neuvoston hyvinvointitaloutta koskevien päätelmien toimeenpano linkittyy komission strategiaan ja työohjelmaan, johon kuuluvat muun muassa sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano ja lukuisat muut ohjelmat.

Tutustu myös

Lisätietoja

Päivi Mattila-Wiro, neuvotteleva virkamies 
sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto / TTO, Säädösyksikkö / SY 0295163467  


Riikka Pellikka, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Johdon tuki- yksikkö / JOT, Strategiaryhmä / STRA 0295163659