Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja tukea kestävää taloutta samanaikaisesti. Hyvinvointitalous on toimintamalli, joka korostaa talouspolitiikan ja hyvinvointipolitiikan toisiaan vahvistavaa luonnetta. 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) mukaan hyvinvointitalouteen kuuluu ihmisen aineelliseen hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten asuminen, tulot ja työpaikka. Näiden lisäksi hyvinvointitalouteen kuuluu OECD:n määritelmän mukaan useita muita elämänlaatuun liittyviä tekijöitä, kuten koulutus, osaaminen, terveys ja turvallisuus.

Hyvinvointitalouden perustana on vakaa talouspolitiikka. Vaikuttavilla hyvinvointipoliittisilla toimilla voidaan vahvistaa työllisyyttä, kestävää talouskasvua ja ylisukupolvista hyvinvointia. Toimien vaikuttavuus edellyttää, että päätöksenteossa huomioidaan nykyistä paremmin talouden ja hyvinvoinnin keskinäinen vuorovaikutus. Lisäksi tarvitaan monialaista yhteistyötä.

Hyvinvointitalous kytkeytyy kestävän kehityksen tavoitteisiin

Ihmisten hyvinvoinnin seuraaminen ja ennakoivan päätöksenteon merkitys korostuvat epävakaassa toimintaympäristössä. Yhteiskunnan vakautta, kriisinkestävyyttä ja mukautumisvalmiutta voidaan osaltaan tukea vaikuttavalla sosiaali-, terveys-, työllisyys-, koulutus- ja ympäristöpolitiikalla. Siten tasapainon hakeminen talouden, ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden välillä kytkee hyvinvointitalouden Agenda 2030:een ja kestävän kehityksen päämääriin.

Hyvinvointitalous EU:ssa ja Suomessa

Hyvinvointitalous oli yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden 2019 tärkeinä pitämistä teemoista. Suomen kaudella neuvosto hyväksyi hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät. Niiden olennainen viesti on, että hyvinvointi on tärkeää EU:n talouskasvulle, tuottavuudelle, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle sekä yhteiskunnan vakaudelle. Hyvinvointitalouspäätelmät sisältävät useita toimenpidesuosituksia jäsenvaltioille ja komissiolle.

Hyvinvointitalousajattelu toteutuu osana tietoon perustuvaa päätöksentekoa kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa, osana kansalaisyhteiskuntaa sekä yksityisellä sektorilla. Suomessa hyvinvointitalouden kansallista toimeenpanoa tukee Kansallinen hyvinvointitalouden toimintaohjelma 2023-2025.

• Hyvinvointitaloudellinen ohjausmalli Suomelle : Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektin loppuraportti (THL)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• The Economy of Well-being - OECD Background Paper - OECD:n taustaraportti hyvinvointitaloudesta (englanniksi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• The Economy of Well-Being - Executive Summary of the OECD Background Paper on "Creating pportunities for people's well-being and economic growth" - Taustaraportin tiivistelmä englanniksiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Agenda 2030 - Kestävän kehityksen toimintaohjelma (kestavakehitys.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Eurofoundin taustaraportti: Role of health and care services in improving well-being and economic performanceTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 464kB
• Priorities for promoting the Economy of Wellbeing (EoW);  Key messages from the International High-Level Group for the Economy of Wellbeing (englanniksi)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 157kB

• Hyvinvointitalouden ohjausryhmäTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 1.2MB
• Toimintaohjelma: hyvinvointitalous osaksi päätöksentekoa ja kestävyyden tarkastelua