Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalous on päätöksenteon lähestymistapa, jolla saavutetaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykyistä parempi tasapaino. Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä kestävää hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti. OECD on määritellyt, että hyvinvointitalous koostuu materiaalisista tekijöistä, kuten asumisesta, tuloista ja työpaikasta sekä elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä, kuten koulutuksesta, osaamisesta, terveydestä ja turvallisuudesta. 

Jotta materiaaliset ja elämän laatuun liittyvät tekijät voivat toteutua, tarvitaan sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Hyvinvointitalous tukee näiden kestävyyden ulottuvuuksien keskinäisriippuvuuksien tarkastelua. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on turvata maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka päämäärä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvä elämä. Hyvinvointitalous ajattelutapana on investointi tuleviin sukupolviin. 

Sosiaalinen kestävyys toteutuu, kun riittävä toimeentulo, riittävät hyvinvointipalvelut ja turvallisuus taataan kaikille, kun resurssit ja toimintamahdollisuudet jakautuvat oikeudenmukaisesti ja kun yksilöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Lisäksi sosiaalisen kestävyyden edellytyksiä ovat osallisuus, sukupuolten tasa-arvo, yhteisöllisyys ja kiinnittyminen yhteiskuntaan. 

Tavoitteena on, että hyvinvointi jakautuu tasaisesti kaikille. Hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä investoiva yhteiskunta kehittyy sekä voi taloudellisesti hyvin. Se kykenee muun muassa hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua. Hyvinvointitalouden avulla lisätään elinvoimaa ja hillitään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua. 

Ihmisten hyvinvointi politiikan ja päätöksenteon ytimeen

Eriarvoisuus hyvinvoinnissa ja terveydessä, väestön ikääntyminen, teknologian murros ja ilmastonmuutos lisäävät tarvetta hyvinvointitalousajattelulle päätöksenteossa. Hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi nousee päätöksenteon ytimeen. Päätökset tehdään tunnistaen taloudellisten ja ekologisten tekijöiden yhteisvaikutukset hyvinvointiin. 

Tarvitsemme uusia päätöksenteon malleja ja mittareita hyvinvointitalouden toteuttamiseksi. Esimerkiksi korkea BKT (bruttokansantuote) ei kerro siitä, onko taloudellinen hyvinvointi jakautunut tasaisesti, ovatko ihmiset tyytyväisiä elämäänsä tai toteutuuko taloudellinen kasvu kestävällä tavalla tulevien sukupolvien kannalta katsottuna. Tämän takia tarvitaan ymmärrystä sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta kestävyydestä ja niiden vastavuoroisuudesta. 

Hyvinvointitalousajattelu toteutuu osana tietoon perustuvaa päätöksentekoa kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa, osana kansalaisyhteiskuntaa sekä yksityisellä sektorilla. Kun ihmisten kestävä hyvinvointi on päämääränä, se ohjaa taloudellisen vaurastumisen ja vakauden kasvua ja päinvastoin: taloudellinen kasvu ja talouden vakauden tavoite mahdollistavat kestävän hyvinvoinnin.

Lisätietoja

Riikka Pellikka, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Johdon tuki- yksikkö / JOT, Strategiaryhmä / STRA 0295163659  


Heli Hätönen, kehittämisneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Toimintakyky -yksikkö / TOK 0295163326