Tupakkapolitiikka
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja kehittää tupakkapolitiikkaa, jonka tavoitteena on tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.
Tupakkapolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä sekä edistetään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä altistumista niiden savulle.
Tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski ja keskeinen syy väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Tupakkatuotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä. Ne aiheuttavat käyttäjälleen vaikean riippuvuuden, ylläpitävät sitä ja sisältävät ihmisille myrkyllisiä aineita.
Tupakoinnin vähentäminen on tehokas tapa parantaa terveyttä.
Tupakkalaki tuli voimaan 15.8.2016
Tupakkapolitiikan keskeinen väline on lainsäädäntö ja erityisesti tupakkalaki. Tupakkalaki panee täytäntöön EU:n tupakkatuotedirektiivin ja se on ollut voimassa 15.8.2016 lukien.
Tupakkalaki koskee tupakkatuotteiden lisäksi tupakan vastikkeita, tupakkajäljitelmiä, tupakointivälineitä sekä uusina asioina sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä.
Tupakkalaki sisältää:
-
tuotteita koskevat vaatimukset ja ilmoitukset
-
vähittäismyyntipakkaukset
-
maahantuontirajoitukset
-
esilläpitokiellot
-
tupakointikiellot ja -rajoitukset
-
ohjausta, valvontaa ja seuraamuksia koskevat säädökset.
EU-sääntely ja yhteistyö tupakkapolitiikassa
Suomen tupakkalainsäädännössä on pantu täytäntöön EU:n tupakkatuotedirektiivi ja tupakkamainontadirektiivi.
Tupakkatuotedirektiiviin liittyy täydentäviä toimeenpanosäädöksiä. Alla olevassa linkissä on niistä yhteenvetosivu. Säädöstä klikkaamalla aukeavat suomenkieliset versiot.
Tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmä
Jäljitettävyysjärjestelmästä on säädetty EU:n tupakkatuotedirektiivissä (2014/40/EU) ja sen tarkoituksena on ehkäistä tupakkatuotteiden laitonta kauppaa. Tupakkalaissa (549/2019) jäljitettävyyttä koskevat säännökset ovat luvussa 6.
Järjestelmän toimeenpano edellyttää, että kaikki tupakkatuotteiden toimitusketjuun osallistuvat, valmistajasta ensimmäiseen vähittäismyyntipaikkaan asti, hakevat tunnistekoodeja. Tunnistekoodit on oltava savukkeiden ja kääretupakkatuotteiden toimitusketjuun osallistuvilla 20.5.2019 alkaen. Sekä toiminnanharjoittajilla että toimipaikoilla täytyy olla tunnistekoodi. Valmistajat ja maahantuojat hakevat lisäksi pakkausten yksilöllisiä tunnisteita.
Tunnistekoodeja voi hakea 10.5.2019 lähtien sosiaali- ja terveysministeriön nimeämältä tunnisteiden antajalta Allexis s.r.o:lta.
-
Tupakkatuotteiden jäljitettävyysvaatimukset tulevat voimaan (Valvira)
-
Tupakkatuotteiden jäljitettävyys: Laittoman kaupan ehkäisy (Valvira)
Toimet tupakoinnin vähentämiseksi
Tärkeimpiä tupakoinnin vähentämiseen vaikuttavia toimia ovat
-
tupakkatuotteiden mahdollisimman korkea hinta (hinta- ja veropolitiikka)
-
savuttomat elinympäristöt
-
markkinoinnin kieltäminen
-
tupakkatuotteiden saatavuuden rajoittaminen (myyntikiellot, myynnin luvanvaraistaminen)
-
tupakkatuotteita koskeva säätely (nikotiini-, terva- ja hiilidioksidipäästöt, varoitusmerkinnät)
-
tupakoimattomuutta tukeva viestintä
-
lopettamisen tuki.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on esittänyt toukokuussa 2018 tiekarttaa, jonka toimia järjestelmällisesti toteuttamalla tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö Suomessa loppuisi vuoteen 2030 mennessä. Tällöin niitä käyttäisi päivittäin alle 5 prosenttia aikuisväestöstä. Tämän tupakkalakiin kirjatun tavoitteen saavuttamiseksi pitäisi jokaisella hallituskaudella seurata ja arvioida tupakkapolitiikkaa sekä kehittää uusia toimenpiteitä.
Muiden viranomaisten vastuut tupakkapolitiikassa
Tupakkalain valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) sekä kunnat. Tupakkavalmisteverosta säädetään erikseen tupakkaverotuksessa annetussa laissa, josta vastaa valtiovarainministeriö.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) ovat tupakoinnin vähentämistyön asiantuntijalaitoksia.