Suomen sosiaaliturvajärjestelmä
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä koostuu toimeentuloa turvaavista etuuksista ja tuista, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työllisyyspalveluista.
Sosiaaliturva tarjoaa toimeentulon turvaa eli rahallista tukea niissä elämäntilanteissa, joissa ihminen ei itse pysty omilla työtuloillaan tai muuten ansaitsemaan riittävää toimeentuloa. Tällaisia elämäntilanteita voivat olla muun muassa lapsen syntymä, työttömyys, sairastuminen, työkyvyttömyys ja vanhuus.
Osa etuuksista on ansiosidonnaisia ja perustuu työntekoon, osa perustuu asumiseen Suomessa. Merkittävä osa suomalaisesta sosiaaliturvasta perustuu lakisääteisiin vakuutuksiin, jolloin etuuksien maksuun tarvittavat varat kerätään työntekijöiltä ja työnantajilta erityisillä vakuutusmaksuilla. Tätä kokonaisuutta kutsutaan sosiaalivakuutukseksi. Sosiaalivakuutusta täydentävät erilaiset verorahoitteiset kustannusten korvaukset sekä viimesijainen toimeentuloturva eli toimeentulotuki.
Alla olevassa kuvassa on kuvattu etuuksien ja palveluiden toimeenpanijoiden ja järjestäjien kokonaisuus. Sosiaaliturvan toimeenpanosta vastaavat monet eri toimijat. Toimeenpanijoita ovat mm. Kansaneläkelaitos (Kela), työttömyyskassat, työeläkelaitokset, kunnat ja hyvinvointialueet. Kuvassa on jaoteltu sosiaaliturva perusturvaan, vähimmäisturvaan, ansioturvaan, kustannusten korvauksiin ja palveluihin.
Kuvassa ei kuvata rahoitusta tai vakuuttamista.
Sosiaaliturvan toimeenpanijat ja järjestäjät
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Perusturva
Perusturvalla tarkoitetaan perustuslaissa tarkoitettua perustoimeentulon turvaa. Perusturvaetuuksia maksetaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Ansioturva
Ansioturvalla tarkoitetaan sosiaaliturvaetuuksia, joiden taso riippuu edeltävästä ansiotasosta. Ansioturvaa ovat muun muassa työttömän ansiopäiväraha sekä ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat.
Vähimmäisturva
Perustuslaissa turvataan subjektiivinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Suomessa välttämätöntä toimeentuloa turvaa toimeentulotuki.
Kustannusten korvaukset
Sosiaaliturvaan kuuluu myös sellaisia tukimuotoja, joilla korvataan erilaisista elämäntilanteista aiheutuvia kustannuksia (esim. vammasta tai sairaudesta aiheutuvia kustannuksia, asumisesta aiheutuvia kustannuksia, lapsesta aiheutuvia kustannuksia).
Palvelut
Sosiaaliturvajärjestelmässä keskeisiä palveluita ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työllisyyspalvelut.
Terveyspalveluilla edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, joiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Tämän lisäksi myös työterveyshuolto, opiskeluterveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto tarjoavat terveyspalveluita.
Sosiaalipalveluilla edistetään väestön hyvinvointia tarjoamalla tukea sosiaalisiin ongelmiin sekä ehkäisemällä niitä ennalta. Sosiaalipalveluita järjestävät hyvinvointialueet ja niitä tarjoavat lisäksi yritykset ja järjestöt.
Lisää sosiaaliturvasta voit lukea seuraavilta sivuilta:
- Toimeentuloturva
- Sosiaali- ja terveyspalvelut
- Julkiset työvoimapalvelutLinkki toiselle sivustolle (Työ- ja elinkeinoministeriö)
- Sosiaaliturvasta lapsille ja nuorille
Sosiaaliturva eri elämäntilanteissa
Alla olevat kuvat havainnollistavat, mitä etuuksia ja palveluita henkilö voi saada erilaisissa elämäntilanteissa. Kuvissa on listattu keskeisimmät työikäisten, lapsiperheiden ja iäkkäiden etuudet ja palvelut.
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Työikäisten sosiaaliturvaetuuksien rahoitus
Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien veroilla, valtionosuuksilla sekä asiakasmaksuilla. Ansioperusteiset etuudet rahoitetaan pääasiassa vakuutusmaksuilla, joita maksavat työntekijät ja työnantajat. Perusturvaetuudet rahoitetaan pääasiassa veroilla.
Alla olevassa kuvassa esitetään sosiaaliturvan rahoittajien lisäksi keskeiset työikäisten sosiaaliturvaetuudet ja niiden menot keskittyen perheiden tukemiseen, sairauteen ja työkyvyttömyyteen, työttömyyteen, asumiseen ja vähimmäisturvaan. Kuvassa esitettyjen sosiaaliturvaetuuksien menot olivat yhteensä n. 18 miljardia euroa (vuonna 2022).
Kuvasta on jätetty pois mm. vanhuuseläkkeet ja niiden rahoitus.
Tiedot perustuvat THL:n Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoon vuodelta 2022.
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Vuonna 2023 Suomen sosiaaliturvamenot olivat yhteensä 87 miljardia euroa
Kun tarkastellaan koko väestön kaikkia sosiaaliturvamenoja (etuudet ja palvelut), suurin osa (43 %) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Sosiaaliturvan menoista toiseksi suurimman osuuden (23 %) muodostivat Sairaus ja terveys -pääryhmän menot. Perhe ja lapset -pääryhmän menot olivat 10 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista.
Tiedot perustuvat THL:n Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoon vuodelta 2023.
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Sosiaaliturvamenojen kehitys vuosina 1980–2023
Sosiaaliturvan suurimmassa menoerässä, ikääntymiseen liittyvissä menoissa, toimeentuloa turvaavien etuuksien ja tukien osuus oli 86 prosenttia menoista vuonna 2023. Ikääntymiseen kohdistuvat menot koostuvat valtaosin (82 %) vanhuuseläkkeistä. Eläkemenojen kasvuun ovat vaikuttaneet työeläkkeiden tason nousu, työeläkkeiden saajien määrän kasvu sekä eläkkeisiin tehtävät vuosittaiset indeksikorotukset.
Perheet ja lapset -pääryhmässä palvelumenojen osuus on kasvanut pitkällä aikavälillä. Palvelut sisältävät muun muassa varhaiskasvatuksen kustannukset. Vuonna 2023 palvelujen osuus menoista oli 65 prosenttia. Sairaus ja terveys -menoissa palvelumenojen osuus on hieman kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2023 palvelumenojen osuus oli 86 prosenttia.
Sosiaaliturvamenojen kasvua selittää yli 65-vuotiaiden väestömäärän jatkuva kasvu.
Tiedot perustuvat THL:n Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoon vuodelta 2023.
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.