Suomen sosiaaliturvajärjestelmä
Miten oikeus sosiaaliturvaan määräytyy? Miten sosiaaliturva rahoitetaan ja mitä se maksaa? Tutustu tällä sivulla perustietoihin Suomen sosiaaliturvasta.
Kaavioiden, kuvien ja taulukoiden tekstivastineet
Taulukoiden tiedot excel-tiedostona
Sosiaaliturva Suomessa
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Oikeus joihinkin sosiaaliturvaetuuksiin ja -palveluihin syntyy asumisen perusteella, kun taas toiset perustuvat työskentelyyn. Asumisen perusteella syntyy oikeus esimerkiksi Kelan etuuksiin ja kuntien tarjoamiin terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä perustoimeentulotukeen. Työskentelyyn perustuvaa sosiaaliturvaa ovat puolestaan työeläkkeet sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Työttömyysturva on sekä asumiseen että työskentelyyn perustuvaa.
Sosiaalinen turvaverkko
Klikkaa kuvaa avataksesi interaktiivisen kuvan koko ruudulla.
Sosiaaliturvaetuudet ja -palvelut nivoutuvat toisiinsa. Monissa etuuksissa on sekä perusturva- että ansioturvaosuudet. Sosiaaliturvalla on useita toimeenpanijoita, ja osassa sosiaalista turvaverkkoa monet eri toimijat toimivat saman kokonaisuuden parissa. Hakija asioi tilanteestaan riippuen eri toimeenpanijoiden kanssa.
Sosiaaliturvajärjestelmän rahoitus
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien veroilla, valtionosuuksilla sekä asiakasmaksuilla. Ansioperusteiset etuudet rahoitetaan pääasiassa vakuutusmaksuilla, joita maksavat työntekijät ja työnantajat. Perusturvaetuudet rahoitetaan pääasiassa veroilla.
Sosiaaliturvan menot olivat 78,1 miljardia euroa vuonna 2021
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Vuonna 2021 sosiaalituvan kokonaismenot olivat 78,1 miljardia euroa. Ikääntymiseen liittyvät menot ovat suurin luokka, toiseksi suurin ovat sairauteen ja terveyteen liittyvät menot. Sosiaaliturvan kokonaismenot koostuvat näiden lisäksi perheisiin ja lapsiin, toimintarajoitteisuuteen, työttömyyteen, asumiseen, muuhun sosiaaliturvaan, leskiin ja muihin omaisiin sekä hallintoon liittyvistä menoista.
Sosiaaliturvan menot pääryhmittäin vuosina 1995–2021, miljardia euroa
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Vuonna 2021 sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia. Inflaatio kasvoi yli kahteen prosenttiin vuonna 2021, mikä heikensi sosiaaliturvamenojen reaalikasvua. Ikääntyminen on suurin luokka, mutta suurin suhteellinen menojen muutos edelliseen vuoteen nähden tapahtui työttömyysturvan menoissa. Ne laskivat 7 prosenttia vuodesta 2020. Vuoden 2021 muutoksen taustalla on työllisyystilanteen palautuminen koronapandemian aiheuttamasta työttömyys- ja lomautusaallosta.
Sosiaaliturvan rahoituksen jakautuminen vuosina 1995–2021
Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.
Sosiaaliturvan rahoittavat pääosin valtio, kunnat, työnantajat ja vakuutetut.
Ohjeita
- Klikkaa kuvan kohteita avataksesi tarkemman kuvauksen
- Voit laajentaa kuvan koko leveyteen klikkaamalla oikean yläreunan "Laajenna"-painiketta
- PNG-muotoinen kuva löytyy tästä osoitteesta (avautuu uuteen välilehteen)
Näppäimistökäyttö:
- Voit siirtyä sisällön ja linkkien välillä painamalla TAB-painiketta
- Alareunan kohteen klikkaus lataa näkyviin kohteen web-sisällön ja fokusoi tämän
- Web-sisällön avaamisen ja lukemisen jälkeen voit painaa SHIFT + TAB -painikkeita siirtyäksesi taaksepäin. Tämä aktivoi näkyviin "Hyppää takaisin listaukseen"-linkin, minkä avulla palaa takaisin alareunan aktiivisena olevaan kohteeseen
- Painamalla ESC tai siirtymällä oikean reunan raksin päälle + klikkaamalla voit sulkea modaalin
Hyvinvointialueet
Hyvinvointialueet järjestävät alueensa asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut vuoden 2023 alusta lähtien.
Kunnat
Kunnat järjestävät kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Palveluista tärkeimpiä ovat terveydenhuolto, sosiaalihuolto, opetus- ja kulttuuripalvelut sekä tekniset palvelut.
TE-hallinto
TE-hallinnolla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimistojen, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusten, ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa hallinnoidaan ja kehitetään työvoima- ja yrityspalveluja yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Kansaneläkelaitos
Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on vastata eri etuuksien toimeenpanosta. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet.
Työttömyyskassat
Työttömyyskassat järjestävät työttömille jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä perustuu työttömyyttä edeltäneeseen palkkatasoon. Kassaan pitää liittyä jäseneksi ja maksaa kassamaksuja, jos haluaa myöhemmin saada ansioturvaa. Suomessa on palkansaajien ja yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassasta voi hakea ansiopäivärahan lisäksi esimerkiksi liikkuvuusavustusta ja vuorottelukorvausta.
Työeläkelaitokset
Työeläkelaitokset maksavat työskentelyn aikana eli työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa kertynyttä työeläkettä eläkkeellä oleville ihmisille. Työeläkelaitokset keräävät eläkemaksuja palkasta ja hoitavat myös eläkerahastoja.
Vahinkovakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutusyhtiöt ovat yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat vakuutuksia erilaisten elämässä tapahtuvien riskien varalle. Niillä on myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan liittyviä tehtäviä, jolloin ne hoitavat julkista hallintotehtävää ja toimivat kuten viranomaiset.
Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksuja työntekijöiltä ja työnantajilta. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan muun muassa ansiopäivärahaa, ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta kertyvää työeläkettä, aikuiskoulutustukea, ammattitutkintostipendejä ja työntekijän palkkaturvaa.
Omaishoito ja omaishoidon tuki
Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan omaisen tai muun läheisen henkilön hoitamista. Myös lapsella voi olla omaishoitaja. Omaishoidon tuki on kunnan järjestämä harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.
TE-palvelut
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut eli TE-palvelut tarjoavat erilaisia palveluita työttömille uudelleen työllistymisen tueksi. Niiden tehtävänä on myös tukea yritystoiminnan aloittamista ja kehittämistä.
Vammaisetuudet
Pitkäaikaisesti sairas tai vammainen henkilö voi saada vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea ja alle 16-vuotiaan vammaistukea.
Vammaisetuuksilla tuetaan henkilöiden osallistumista työhön tai opiskeluun sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa.
Vammaistuet ja hoitotuki myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi. Ne on porrastettu henkilön tuen tarpeen mukaan perustukeen, korotettuun tukeen ja ylimpään tukeen.
Opintotuki
Opintotukea maksetaan opiskelijalle opintojen ajalta. Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta. Opiskelija voi saada myös asumistukea.
Työttömyysturva
Työttömän työnhakijan perustoimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Jos työnhakijalla ei ole riittävästi työhistoriaa tai perus- tai ansiopäivärahan saamisen enimmäisaika on täyttynyt, voidaan hänelle maksaa työmarkkinatukea.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
Työnantaja vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Korvauksia voi saada sairaanhoidosta, pysyvästä haitasta ja ansionmenetyksestä. Omaisen menehtyessä on mahdollista saada myös perhe-eläkettä. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta voidaan korvata myös kuntoutusta.
Jos yrittäjällä on pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus, hän voi vakuuttaa itsensä työtapaturmien ja ammattitautien varalta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella yrittäjän vapaaehtoisella työajan vakuutuksella. Vakuutus kattaa tällöin saman yrittäjätyön kuin YEL-vakuutus.
Aikuiskoulutustuki
Aikuiskoulutustuki voidaan myöntää työelämässä useamman vuoden olleelle henkilölle osaamisen kehittämiseksi. Aikuiskoulutustuen myöntämisestä vastaa Työllisyysrahasto.
Terveyspalvelut
Terveyspalveluilla edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, joiden järjestämisestä vastaavat kunnat ja sairaalat. Tämän lisäksi myös työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto tarjoavat terveyspalveluita.
Lapsilisä ja muut lapsiperheen tuet
Lapsilisää maksetaan lapsen huoltajalle Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsen syntymästä aina 17-vuotiaaksi asti.
Lapsiperheiden on mahdollista saada myös muita perhe-etuuksia kuten elatustukea ja adoptioon liittyviä eri etuuksia. Myös hedelmöityshoitojen kustannuksista on mahdollista saada korvauksia.
Lastenhoidon tuet
Lapsi voi käydä kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa tai lasta voidaan hoitaa kotona. Tällöin lapsen hoidon tukemiseksi voidaan maksaa kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, joustavaa hoitorahaa sekä osittaista hoitorahaa.
Sotilasavustus
Sotilasavustusta voi saada varusmies- tai siviilipalveluksen ajalta sekä reservin kertausharjoituksen tai täydennyspalveluksen ajalta. Sotilasavustus voidaan maksaa myös omaiselle.
Perhe-eläkkeet
Perhe-eläkkeitä voidaan myöntää leskelle ja lapsille. Kelasta ja työeläkelaitoksista voi hakea leskeneläkettä ja lapseneläkettä. Perhe-eläkettä voi saada lisäksi tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutuksesta sekä ulkomailta. Myös työnantajan ryhmähenkivakuutuksesta tai muista yksityisistä vakuutuksista voi saada korvauksen omaisen kuollessa.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluilla edistetään väestön hyvinvointia tarjoamalla tukea sosiaalisiin ongelmiin sekä ehkäisemällä niitä ennalta. Sosiaalipalveluita järjestetään esimerkiksi äkillisestä kriisitilanteesta syntyvään tuen tarpeeseen, taloudellisen tuen tarpeeseen, lapsen tasapainoisen kehityksen tukemiseen sekä päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta tai muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Sosiaalipalveluita järjestävät kuntien lisäksi yritykset ja järjestöt.
Vanhempainpäivärahat ja äitiysavustus
Vanhempainpäivärahoilla tuetaan lapsiperheitä loppuraskauden sekä perhevapaiden aikana.
Äitiysavustus maksetaan joko rahallisena avustuksena tai äitiyspakkauksena.
Sairauspäivärahat ja sairaanhoitokorvaukset
Sairauspäivärahat ja sairaanhoitokorvaukset korvaavat sairastamisesta aiheutuvia kuluja ja ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa voi saada sairastumisen seurauksena ja sairaanhoitokorvauksia esimerkiksi lääke- ja matkakorvauksiin tai yksityisen terveydenhoidon korvauksiin. Jos henkilöllä on vapaaehtoinen sairaus- tai tapaturmavakuutus, voi hän hakea korvausta yksityisestä vakuutusyhtiöstä.
Takuueläke
Takuueläke on pienituloiselle eläkeläiselle tarkoitettu vähimmäiseläke, josta vähennetään kokonaan eläkkeensaajan saamat muut eläkkeet. Takuueläkkeellä täydennetään eläkeläisen toimeentuloa.
Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet
Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden mukaista eläkettä työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkettä voi saada vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman seurauksena. Jos työeläke on pieni tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, voi saada myös kansaneläkettä ja takuueläkettä.
Työkyvyttömyyseläkettä saa henkilö, joka ei sairauden tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan. Työkyvyttömyyseläke kuuluu sekä kansaeläkejärjestelmän että työeläkejärjestelmän etuuksiin.
Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkeiässä.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää työkyvyttömyyden perusteella toistaiseksi tai määräajaksi. Työkyvyttömyyden seurauksena voidaan myöntää myös tapaturmaeläkettä.
Varhaiskasvatus
Lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen tai lasta voidaan hoitaa kotona. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta, joka tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus mahdollistaa usein myös vanhemman työssäkäynnin.
Kuntien lisäksi varhaiskasvatuspalveluja voivat tarjota yksityiset yritykset, seurakunnat tai järjestöt. Oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on lapsille pakollista.
Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotukea voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja asumiseen. Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta, täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta.
Asumistuet
Asumistukea maksetaan ruokakunnalle tai henkilölle, jolla on pienet tulot tai tulot eivät riitä asumiskustannusten kattamiseen. Asumistukea on neljää erilaista: yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, sotilasavustuksen asumisavustus ja opintotuen asumislisä.
Kuntoutus
Kuntoutus tukee ihmisen toimintakykyä, selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia, työ- ja opiskelukykyä, työllistymistä ja työssä jatkamista. Myös toimeentulo voidaan turvata kuntoutuksen ajalta. Eri kuntoutusmuotojen järjestäjiä ovat esimerkiksi Kela, työeläkelaitokset, kunnat, sairaanhoitopiirit, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset.
- Ohje
- Yksilö
- Hyvinvointialueet
- Kunnat
- TE-hallinto
- Kela
- Työttömyyskassat
- Työeläkelaitokset
- Vahinkovakuutusyhtiöt
- Työllisyysrahasto
- Omaishoidontuki
- TE-palvelut
- Vammaisetuudet
- Opintotuki
- Työttömyysturva
- Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
- Aikuiskoulutustuki
- Terveyspalvelut
- Lapsilisä ja muut lapsiperheen tuet
- Lastenhoidon tuet
- Sotilasavustus
- Perhe-eläkkeet
- Sosiaalipalvelut
- Vanhempainpäivärahat
- Sairauspäivärahat
- Takuueläke
- Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet
- Varhaiskasvatus
- Toimeentulotuki
- Asumisen tuet
- Kuntoutus
- Sosiaalihuolto
- Palvelut
- Perusturva
- Ansioturva