Opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Esiopetuksessa ja perusopetuksessa olevalla oppilaalla ja lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa olevalla opiskelijalla on oikeus opiskeluhuoltoon.

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin opiskeluhuollosta

Opiskeluhuolto koostuu yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa hyvää yhteistyötä ja toimintakulttuuria, yhteisöllistä toimintaa, kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä sekä oppilaan ja opiskelijan turvallisuutta edistäviä toimia. Yhteisöllinen työ kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville työntekijöille.

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla edistetään oppilaan ja opiskelijan oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja osallisuutta sekä pyritään ehkäisemään ongelmien syntymistä.

Opiskeluhuoltopalveluja ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut.

Opiskeluhuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Opiskeluhuollon toteuttaminen

Koulutuksen järjestäjä ja hyvinvointialue vastaavat opiskeluhuollon toteuttamisesta yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuolto tulee järjestää niin, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava opiskeluhuollosta sekä tarvittaessa ohjattava oppilas tai opiskelija opiskeluhuoltopalveluihin.

Alaikäinen voi laissa määritellyin edellytyksin kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

Hyvinvointialue vastaa opiskeluhuoltopalvelujen, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen, järjestämisestä alueellaan oppilaan tai opiskelijan kotipaikasta riippumatta. Opiskeluhuolto on maksutonta. Täysi-ikäisen opiskelijan opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvästä sairaanhoidosta voidaan kuitenkin periä asiakasmaksuja.

Opiskeluhuolto (THL)
Opetushallitus

Viranomaisten vastuut opiskeluhuollosta

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa opiskeluhuoltoa koskevasta lainsäädännöstä. Opiskeluhuoltopalveluja, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä kuraattori ja psykologipalveluja, koskeva lainsäädäntö on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.

Opetushallitus päättää kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä, opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista osana opetussuunnitelman perusteita tai osana opetustoimen muita määräyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osallistuu valmisteluun.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa opiskeluhuoltopalvelujen ohjaamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa vuosittaisella kouluterveyskyselyllään tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskeluhuollosta.

Kouluterveyskysely (THL)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa myös seurantatietoja opiskeluhuollosta ja opiskeluhuoltopalveluista.

Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta

Aluehallintovirastot valvovat, että koulutuksen järjestäjä järjestää opiskeluhuollon opetussuunnitelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat opiskeluhuoltopalvelujen, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien, toimintaa.

Valvira

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin opiskeluhuollosta

Koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyö ja työnjako

Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi tarkoitukseen soveltuvat tilat hyvinvointialueen opiskeluhuoltohenkilöstön käyttöön. Opiskeluhuoltopalvelut tulee järjestää ensisijaisesti oppilaitoksessa. Mikäli tarkoitukseen soveltuvia tiloja ei oppilaitoksessa ole, palvelut tulee järjestää oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Hyvinvointialue maksaa tilojen käytöstä koulutuksen järjestäjälle. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9§ sekä Hallituksen esitys 19/2022)
Opiskeluhuollon palvelujen on oltava oppilaille ja opiskelijoille helposti saavutettavissa. Mikäli oppilaitoksessa ei ole tiloja opiskeluhuollon palveluille, palvelut on järjestettävä oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi tarkoitukseen soveltuvat tilat hyvinvointialueen opiskeluhuoltohenkilöstön käyttöön. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 § sekä Hallituksen esitys 19/2022)
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyväksytään aluevaltuustossa valtuustokausittain. Valtuustokausi kestää neljä vuotta.

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma valmistellaan alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä näiden koulutuksen järjestäjien uusien opiskeluhuoltosuunnitelmien perusteella.

Tarkoituksena on, että alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan kerätään tarvittavat tiedot ja sanoitetaan yhdessä hyvinvointialueen sekä koulutuksen järjestäjien kanssa yhteiset toimintakäytännöt ja tavoitteet niin, että suunnitelma palvelee kaikkia osapuolia aluevaltuustosta yksittäisiin oppilaitoksiin saakka opiskeluhuollon toteuttamisessa oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välisen aktiivisen yhteistyön aloittaminen mahdollisimman pian on tärkeää riittävän tiedonvaihdon varmistamiseksi. Hyvinvointialueen vastuuhenkilöt tarvitsevat muutosvaiheessa koulutuksen järjestäjiltä sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolta riittävät tiedot opiskeluhuoltopalveluista niiden järjestämiseksi. Näin varmistetaan, että oppilaiden ja opiskelijoiden palvelut toimivat kouluilla ja oppilaitoksissa sujuvasti vuoden vaihteessa ja sen jälkeen.
Hyvinvointialueen on muodostettava alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä yhteistyöelimeksi alueensa kuntien ja muiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöryhmässä on myös oltava oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opiskelijoiden sekä opiskeluhuollon työntekijöiden edustus. Opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä tulee lisäksi huomioida eri koulutusasteet varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen. Tarvittaessa mukaan voidaan myös ottaa tarpeelliseksi katsottuja yhteistyötahoja.

Hyvinvointialueet, alueen kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät voivat sopia ja päättää alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän organisoitumisesta ja toiminnasta parhaaksi katsomallaan tavalla. Mikäli alueella esimerkiksi on runsaasti yksityisiä koulutuksenjärjestäjiä, ne voivat sopia edustuksellisesta osallistumisesta ja sen myötä tarvittavasta tietojen vaihdosta keskenään. Alueellisessa yhteistyöryhmässä voidaan myös sopia perustettavan erilaisia alatyöryhmiä, esimerkiksi koulutusasteittain. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyö sujuu mahdollisimman sujuvasti ja hyvin niin, että oppilaat ja opiskelijat saavat yhdenvertaiset ja tasalaatuiset palvelut tarpeidensa mukaisesti.
Alueellinen yhteistyöryhmä ei ohjaa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Alueellinen yhteistyöryhmä on koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyöelin.

Alueellinen yhteistyöryhmä käsittelee hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä ja valmistelee alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman hyvinvointialueen aluevaltuustolle. Se myös seuraa suunnitelman toteutumista.

Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumisesta yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, jonka vastuulla on opiskeluhuoltopalvelujen, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen, järjestäminen.
Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa koulutuksen järjestäjän monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä ja oppilaitoksen opiskeluhuollosta monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä tai muu tehtävään soveltuva monialainen oppilaitoskohtainen ryhmä.

Henkilöstöasiat

Kunta voi omalla rahoituksellaan palkata tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvä lainsäädäntö ei tunnista tilannetta, jossa kunnan palvelukseen jäisi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Kunta voi periaatteessa yleisen toimivaltansa perusteella palkata kouluihin esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia, mutta tällöin on tärkeää pohtia, mihin tehtäviin työntekijöitä tarvitaan. On myös kunnan itsensä vastuulla selvittää, mihin säännöksiin työ perustuu. Lisäksi tulee määritellä, miten työ sovitetaan yhteen hyvinvointialueen lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Erittäin tärkeää on myös huolehtia palvelun laadusta oppilaiden ja opiskelijoiden aseman ja oikeusturvan varmistamiseksi. Työn ohjaamiseen, johtamiseen ja esimerkiksi työn kirjaamiseen liittyvät kysymykset tulee myös ratkaista.

Toisin sanoen mikäli kunta palkkaisi psykiatrisen sairaanhoitajan kouluun tai oppilaitokseen, kunnan tulisi huolehtia, että kaikki terveydenhuollon palveluja koskevat säännökset, esimerkiksi laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, toteutuvat.
Opiskeluhuollon psykologipalveluihin on asetettu henkilöstömitoitus: yksi psykologi 780 oppilasta tai opiskelijaa kohden (voimaan 1.8.2023).

Mitoituksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja työn houkuttelevuutta. Lisäksi psykologikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, mikä tukee pitkän aikavälin saatavuutta.
Sosiaalihuollon lainsäädännössä erotetaan hallinnollinen ja ammatillinen johtaminen. Tämä koskee myös kuraattoripalvelua.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 46 a§:n mukaan silloin, kun on kyse hallinnollisesta esimiestyöstä, sosiaalihuollon johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.

Sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta vastaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) 9 § mukaisesti sosiaalityöntekijä. Tämä koskee myös kuraattoripalveluja riippumatta siitä, millä koulutustaustalla olevia kuraattoreja siellä työskentelee. Vastaavan kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013/1287) mukaisesti sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Hyvinvointialue päättää itse sosiaalityön ammatillisen johtotehtävän tarkoituksenmukaisesta delegoinnista. Kuraattoripalvelujen ammatillisena johtajana voi toimia vastaava kuraattori, mutta hyvinvointialue voi myös ratkaista asian jollain toisella tavalla.

Johtamisratkaisuista riippumatta jokaisella kuraattorilla ja oppilaitoksella tulee olla vastaavan kuraattorin ammatillinen tuki käytettävissä. Näin varmistetaan työn laatua, ammattieettistä toimintaa, yhdenmukaisuutta palveluissa oppilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta sekä työn tavoitteellista ohjaamista ja kehittämistä. Vastaavia kuraattoreja tulee hyvinvointialueella olla määrä, jolla pystytään tosiasiallisesti vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013/1287) asettamiin edellytyksiin. Mikäli vastaavan kuraattorin tehtävään yhdistetään sosiaalityön ammatillisen johtamisen tehtävä, tulee tämä huomioida työn resursoinnissa ja muissa vaatimuksissa.

Palvelujen sisältö

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ovat oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja. Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. (SHL 27 c §). Kuraattorin perustehtävä ja ensisijainen tehtävä on antaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa ja tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Kuraattoripalveluja järjestettäessä saa yhtä kuraattoria kohden olla enintään 670 opiskelijaa. (OHL 7 ja 9 §).

Silloin kun kuraattorin perustehtävän hoitaminen ja työtilanne sen sallii, ja lapsen etu näin parhaiten toteutuu, voi kuraattori tehdä myös sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvion. Jos tämä ei ole mahdollista, eikä palvelutarpeen arviointi kuulu kuraattorin työtehtäviin, hänen tulee tietää, miten toimia, kun lapsen, nuoren tai aikuisopiskelijan tuen tarvetta on tarpeen arvioida. Palvelutarpeen arvioinnista vastaa sosiaalihuoltolain mukaisesti sosiaalihuollon ammattihenkilö, ja se tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. (SHL 36§).

Palvelutarpeen arviointiin liittyvässä tehtävänjaossa hyvinvointialueella tulee lähteä siitä, mikä on lasten, nuorten ja aikuisopiskelijoiden edun mukainen järjestely. Tarpeettomat työntekijältä ja palvelusta toiseen siirtymiset on minimoitava. Suositeltavaa on, että kuraattori tarvittaessa osallistuu palvelutarpeen arviointiin, jos hän tuntee koululaisen tai opiskelijan, tai jos palvelutarpeen arviointi on muutoin luontevaa tehdä koulu- tai opiskeluympäristössä.

Hyvinvointialueet voivat määritellä myös sen, voiko kuraattori toimia sosiaalihuoltolain mukaisena omatyöntekijänä. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita ja esimerkiksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on mahdollista myöntää osana kuraattorin työtä, mikäli kuraattorin perustehtävän hoitaminen ei vaarannu. Kuraattorin tehtävänkuvan määrittelyn lähtökohtana tulee olla oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen lapsen, nuoren tai aikuisopiskelijan edun ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden paras mahdollinen toteutuminen.
Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. (SHL 27 c §). Kuraattoripalveluista ei pääsääntöisesti tehdä hallintopäätöstä. Asiakkaalla on kuitenkin halutessaan oikeus saada päätös sosiaalihuoltolain yleisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Lainsäädäntö ohjaa järjestämään palvelut ja niiden tarpeen arvion siten, että asiointi ja palvelujen saaminen on asiakkaalle mahdollisimman vaivatonta. On tärkeää, että yksilökohtaisen kuraattoripalvelun luonne säilyy oppilaiden hyvinvoinnin, kehityksen ja koulunkäynnin matalan kynnyksen tukena, oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti.
Kuraattoripalveluissa voidaan antaa yleistä neuvontaa ja ohjausta ilman asiakkuuden alkamista, kuten muissakin sosiaalihuollon palveluissa. Kuraattori voi antaa neuvontaa ja ohjausta tarvittaessa myös anonyymisti. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa esimerkiksi palvelujen järjestämisestä ja niihin hakeutumisesta.

Kuraattorityön asiakkuus alkaa, kun kuraattorille esitetään pyyntö palvelusta tai hän muutoin saa tietää kuraattoripalvelun tarpeesta, ja kuraattori alkaa selvitellä oppilaan tai opiskelijan tilannetta sekä palvelutarvetta (asia tulee vireille). Tällöin alkaa myös kuraattorin kirjaamisvelvollisuus.
Koulutuksen järjestäjän vastuulla on, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva kokonaisuus. Tämä edellyttää, että koulutuksen järjestäjä ja hyvinvointialue sopivat yhteisistä toimintatavoista. Koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön on todettu lisääntyvän alueilla, joissa opiskeluhuoltopalvelut ovat olleet kuntayhtymien järjestämisvastuulla. Tämä on mahdollistanut alueella myös yhteisöllisen työn yhteisen kehittämisen.

Opetushallitus valmistelee yhdessä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kanssa lainsäädännön perusteella määräykset opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta kaikilla koulutusasteilla kuten tähänkin asti.
Opiskeluhuollon palvelut tulee järjestää ensisijaisesti oppilaitoksessa tai sen välittömässä läheisyydessä, ja niiden on oltava helposti saavutettavissa. Tämä perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:ään.

Etäpalveluja voidaan käyttää täydentävästi, mutta niiden käyttö ei saa vaarantaa palvelujen saavutettavuutta tai laatua. Etäpalvelun käyttö edellyttää opiskelijan suostumusta, tietoturvallista yhteyttä ja ammattilaisen arviointia siitä, soveltuuko palvelu etänä annettavaksi. Etäpalvelu voi olla perusteltu esimerkiksi silloin, kun opiskelija opiskelee etänä tai on poissa oppilaitoksesta sairauden vuoksi.

Etäyhteydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa reaaliaikaista yhteyttä, jossa osapuolet ovat eri paikoissa – se voi toteutua esimerkiksi videopuheluna, puhelimitse tai muun sähköisen yhteyden kautta. Myös asian kiireellisyyden arviointi voidaan toteuttaa etäyhteydellä. Tämä ei kuitenkaan korvaa henkilökohtaista keskustelua opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa

Tiedonhallinta

Vaikka opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palvelukseen, heidän oikeutensa opiskelijoiden tietojen käsittelyyn yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi säilyi ennallaan.

Koulutuksen järjestäjän tietojärjestelmiin kirjataan ja tallennetaan tietoa oppilaista esimerkiksi Wilman tai muun käyttöliittymän kautta. Nämä tiedot muodostavat koulutuksen järjestäjän rekisterin. Tietoja saa tietosuojalainsäädännön mukaan tallentaa ja käyttää vain opetuksen järjestämiseksi. Tiedot voivat olla esimerkiksi oppilaiden henkilötietoja, opetukseen liittyviä tietoja ja poissaolotietoja.

Koulutuksen järjestäjä ylläpitää myös monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmien työstä muodostuvaa rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa asiantuntijaryhmän työstä laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee käyttöoikeudet opiskelijan asiantuntijaryhmään osallistuville opiskeluhuollon ammattilaisille (opettajille ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille) kyseiseen rekisteriin tallennettaviin tietoihin.

Edellä mainittuihin koulutuksen järjestäjän rekistereihin ja tietojärjestelmiin liittyvästä lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.

Opetushallituksen ohjeessa mainittuja lain säädöksiä, jonka perusteella tietoja voidaan luovuttaa opetustoimen rekisteristä opiskeluhuollon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, on ainakin laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000; 20§), lukiolaissa (714/2018; 58§) sekä laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/2017; 109§).

Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia määrittelevän lain 20§ mukaan koulutuksen järjestäjä on velvollinen antamaan hyvinvointialueelle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka hyvinvointialueelle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä hyvinvointialueelle annettujen tietojen tarkistamista varten. Tämän säädöksen perusteella kuraattorit voivat siis pyytää työssään tarvittavia koulutuksen järjestäjän keräämiä tietoja.

Opiskeluterveydenhuollon tiedonsaantioikeudesta toisella asteella säädetään sekä lukiolaissa että laissa ammatillisesta koulutuksesta. Lukiolain 58§ mukaan opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten. Vastaava säädös löytyy ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista (109§).

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23§ mukaan oppilaan tai opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tämä säädös mahdollistaa tietojen jakamista opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kesken.
Vuoden 2023 alusta kuraattoripalvelu on ollut osa sosiaalihuollon palvelua, ja kirjaamisen tulee tapahtua sosiaalihuollon kirjaamissäädösten mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa:
- Kirjaaminen tapahtuu sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.
- Kirjaamisen tulee noudattaa rakenteisia asiakasasiakirjoja, jotka THL on määritellyt Sosmeta-palvelussa.
- Kirjaamisen tulee olla yhtenäistä, tietoturvallista ja ajantasaista, ja sen tulee tukea asiakkaan asemaa ja oikeuksia sekä työntekijän oikeusturvaa.
Kuraattoripalvelujen tulee olla valmiita liittymään Kanta-palveluihin viimeistään 1.9.2026, jolloin asiakasasiakirjat tallennetaan valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastietovarantoon. Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa tiedon toisiokäytön, kuten tilastoinnin ja laadun seurannan.

Keskeiset lakikohdat:
- Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) määrittelee, mitä asiakirjoja sosiaalihuollossa tulee laatia, mitä niihin kirjataan ja miten ne laaditaan. "Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tulee olla rakenteisia ja sisällöltään yhdenmukaisia."
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (784/2021) säätelee asiakastietojen sähköistä käsittelyä, tietoturvaa, käyttöoikeuksia ja Kanta-liittymistä. "Sosiaalihuollon asiakastiedot tulee tallentaa valtakunnalliseen asiakastietovarantoon viimeistään 1.9.2026."
- EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR, EU 2016/679) ja Tietosuojalaki (1050/2018) säätelevät henkilötietojen käsittelyä, rekisteröidyn oikeuksia ja tietojen käyttötarkoituksia.
- Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) määrittelee asiakkaan oikeuden tietää, mihin tietoja käytetään, ja velvoitteen selvittää alaikäisen mielipide. "Asiakkaalle on kerrottava, mihin hänen tietojaan käytetään ja miten niitä käsitellään."
- Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) säätelee sosiaalipalvelujen järjestämistä ja asiakkuuden käsittelyä. "Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma tulee kirjata asiakkaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa."
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaukset menevät kuraattorien osalta sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja psykologien osalta terveydenhuollon potilasrekisteriin. Näiden rekisterien rekisterinpitäjänä toimii hyvinvointialue. Rekisterinpitäjä määrittelee, millaiset käyttöoikeusroolit ja niihin sidotut näkyvyydet kussakin tehtävässä tietyn rekisterin sisällä on.

Yli rekisterirajan (sosiaali- ja terveydenhuollon välillä) tapahtuvaa tietojen vaihtoa säätelee lainsäädäntö. Käytännössä tämä tarkoittaa monialaiseen kirjaamiseen liittyviä säädöksiä sekä asiakkaan/potilaan suostumuksella tapahtuvaa tietojen vaihtoa.
Monialaiseen yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään liittyvät välttämättömät kirjaukset tehdään koulutuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuoltokertomukseen (OpHL 20 §).

Jos oppilas on myös opiskeluhuoltopalvelujen piirissä, kirjataan tarvittavat asiat myös kyseisen oppilaan sosiaali- tai terveydenhuollon tietojärjestelmään, kuten muukin yksilökohtaisen opiskeluhuoltopalvelun kannalta tärkeä tieto.
Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kirjaamisesta ei ole säädetty. Koulutuksen järjestäjä päättää mihin järjestelmään yhteisöllisen työn suunnittelu, toteutus ja seuranta oppilaitoksessa kirjataan.

Opiskeluhuollon työntekijöiden työajan suunnittelu ja seuranta toteutetaan hyvinvointialueen määrittämällä tavalla.
Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltopalvelussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin kirjataan oppilaan kanssa tehty työskentely. Tietojärjestelmät palvelevat siis oppilaan tarvitseman tuen arviointia, toteutumista ja seurantaa sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamista koskevan lainsäädännön mukaisesti (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 784/2021; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812 / 2000; Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015).

Yksilökohtainen työ muodostaa vain osan opiskeluhuollon työntekijöiden työnkuvasta eikä sen seuranta ole sama asia kuin työnantajan toteuttama työajan seuranta. Opiskeluhuollon työntekijöiden työajan suunnittelu ja seuranta toteutetaan hyvinvointialueen määrittämällä tavalla.
Hyvinvointialueella on yksi yhteinen sosiaalihuollon asiakasrekisteri, johon tallennetaan kaikkien sosiaalihuollon palveluiden kirjaukset. Samoin kaikki terveydenhuollon kirjaukset tallentuvat yhteen hyvinvointialueen ylläpitämään terveydenhuollon potilasrekisteriin.

1.1.2023 lähtien kuraattori- ja psykologipalveluissa tulee olla käytössä sellainen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisen kirjaamisen sekä tietojen tallentumisen em. rekistereihin. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 784/2021; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812 / 2000; Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015).

Kaikki kuraattoripalvelussa syntyvät asiakastiedot ovat siis sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja, jotka pitää järjestelmässä pystyä merkitsemään metatiedolla sosiaalihuollon asiakasrekisteriin kuuluviksi. Lisäksi ne pitää liittää metatiedolla sosiaalihuollon palvelutehtävään, sosiaalipalveluun sekä siihen palveluprosessiin, jossa ne laaditaan. Asiakastietojärjestelmään pitää lisäksi pystyä toteuttamaan sosiaalihuollon asiakastietoja koskevat käyttöoikeudet.
- Kuraattorityön kirjaaminen (THL)

Lisätietoja

Tiina Louhi, Erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Lapset ja nuoret -yksikkö / LANU Puhelin:0295163104 Sähköpostiosoite: [email protected]