Osallisuuden edistäminen vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta 

Osallisuus on yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumista ja kiinnittymistä. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa.  

Osallisuuden kokemukset syntyvät arjessa kuulluksi ja huomioiduksi tulemisesta, sosiaalisista suhteista, omista asioista päättämisestä ja arvostavista kohtaamisista. 

Osallisuus on vastakohta yhteiskunnan ulkopuolella olemiselle, kuten osattomuudelle, syrjäytymiselle ja huono-osaisuudelle.  

Yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat osallisuuteen 

Yhteiskunnan rakenteet ja toimintamallit voivat tukea ihmisen osallisuuden kokemusta. Vastaavasti niiden puutteet voivat olla esteenä ihmisen osallisuuden toteutumiselle ja osallisuuden kokemuksen syntymiselle. 

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla vahvistetaan osaltaan kaikkien suomalaisten osallisuutta ja ihmisarvoista elämää. Näihin asioihin vaikutetaan keskeisesti myös työtä, asumista, koulutusta, liikkumista, ympäristöä, rakentamista, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevilla ratkaisuilla.  

Miten edistämme osallisuutta yhteiskunnassa? 

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää osallisuutta:  

• vahvistamalla sosiaalista hyvinvointia yhteiskunnassa 
• huolehtimalla siitä, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo ja toimivat peruspalvelut 
• huolehtimalla toimivista osallisuusrakenteista oman hallinnonalansa osalta 

Sosiaali- ja terveysministeriössä osallisuuden vahvistaminen linkittyy myös köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjumiseen, asumisen tukemiseen, vammais- ja romanipoliittisiin kysymyksiin, maahanmuuttajien ja erityisryhmien hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen.

Lasten ja nuorten osallisuuden edistämistyötä tehdään useissa eri ministeriöissä. Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta ja luoda tapoja, joilla monenlaiset lapset saavat samanarvoisia välineitä ja mahdollisuuksia osallisuutensa toteutumiseksi.  

• Lapsistrategia