Rahapelihaitat
STM koordinoi rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä valtioneuvostotasolla. Näitä toimia ohjaa vuoteen 2030 ulottuva rahapelipoliittinen ohjelma.
Arpajaislain 52 §:ssä säädetyn mukaisesti STM vastaa rahapelihaittojen seurannasta, tutkimuksesta ja arvioinnista sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimeenpanee tehtävää sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti. THL toteuttaa käytännön toimia STM:n toimeksiannon mukaisesti. THL toteuttaa tehtäviä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja koordinoi näistä toimista muodostuvaa kokonaisuutta.
Rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä STM:n toimialueella ohjaavat arpajaislain lisäksi laki ehkäisevästä päihdetyöstä (523/2015), hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen periaatepäätös sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö.
Rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen strateginen ohjaus
THL:n vastuulle kuuluvaa rahapelihaittatyötä ohjaava STM:n ja THL:n välinen puitesopimus laaditaan neljän vuoden välein. Nykyinen sopimuskausi ajoittuu vuosille 2020-2023.
STM linjaa sopimuksessa arpajaislain 52 §:n mukaiselle rahapelihaittojen seurannalle, tutkimukselle ja arvioinnille sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämille vision, strategisen linjan, painopistealueet ja tulostavoitteet. Toiminnasta aiheutuvat kulut STM perii arpajaislain mukaisesti Veikkaus Oy:ltä. Veikkaus Oy ei osallistu lakisääteisen työn suunnitteluun tai toimeenpanoon.
Maksun toimeenpanosta säädetään STM:n asetuksella (500/2017).
Rahapelihaittojen seuranta, tutkimus, ehkäisyn ja hoidon kehittäminen 2020-2023
Yksinoikeusjärjestelmän vahvuus ja oikeutus määrittyvät sen mukaan, miten järjestelmän toimeenpanossa onnistutaan ehkäisemään ja vähentämään haittoja.
Strategisen linjan mukaisesti arpajaislain 52 §:n mukaisella työllä vahvistetaan rahapelijärjestelmän toimivuutta rahapelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Visio on, että rahapelaamisen haitat ja riskit saadaan hallintaan.
Strategiset painopisteet vuosina 2020–2023 ovat:
- Rahapelijärjestelmän ja sen toimeenpanon arviointi ja tuki,
- Haittojen määrittely, mittaaminen ja taso,
- Riskiryhmät ja riskipelaaminen sekä
- Tuen ja hoidon saatavuus ja laatu.
Rahapelihaittoja koskevan työn perusta on korkealaatuinen tieteellinen tutkimus, jolla tuetaan tietopohjaista kehittämistyötä. Tehtävän mukaisilla toimilla edistetään kestävää rahapelipolitiikkaa, lisätään ymmärrystä rahapelaamiseen liittyvistä haitoista sekä vahvistetaan eri toimijoiden osaamista rahapeliongelman kohtaamisessa ja käsittelyssä.
Palvelujen kehittämisessä keskeistä on varmistaa rahapelihaittojen integraatio ehkäisevään päihdetyöhön ja palvelujärjestelmään.
Digipelihaittojen ehkäisy
Digipelaamisella tarkoitetaan esimerkiksi tietokoneella tai älypuhelimella tapahtuvaa pelaamista, jossa tavoitteena on pelissä voittaminen rahapalkinnon sijaan. Digipelaamiseen voi kuitenkin myös liittyä rahalliset panokset. Rahapeleihin tavallisesti liitetään digipeleille tyypillisiä ominaisuuksia, jolloin ilmiöt lähenevät toisiaan.
WHO:n ICD-11-tautiluokitukseen lisäämä digipelaamista koskeva diagnoosi (gaming disorder) mukailee pitkälti rahapeliriippuvuuden diagnostisia kriteerejä. Päihde- ja riippuvuusstrategian tavoitteena on, että digipelihaittojen tutkimus, seuranta sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen integroidaan osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahapelihaittojen ehkäisyn kokonaisuutta. Nämä tulee huomioida myös sekä rahapoliittisessa ohjelmassa että ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa.