Euroopan neuvosto
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöalueita Euroopan neuvostossa (EN, Council of Europe) ovat muun muassa:
- romaniasiat
- vammaisten henkilöiden oikeudet
- lasten oikeudet
- huumepolitiikka
- bioetiikka
- lääkkeiden laatukysymykset
- tasa-arvoasiat
- elinten ja kudosten siirto sekä verenluovutus
- Euroopan neuvoston lainkäyttö- ja tulkintaelinten toiminta, joka koskee ministeriön hallinnonalaa.
Euroopan neuvostossa on laadittu yli 200 sitovaa yleissopimusta sekä satoja suosituksia. Useimpia sopimuksia varten on luotu valvontamekanismit. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu omalle hallinnonalalleen kuuluvien kansainvälisten sopimusten valmisteluun ja vastaa niiden täytäntöön-panosta. Sosiaali- ja terveysministeriö raportoi sopimusten täytäntöönpanosta määräajoin Euroopan neuvostolle ulkoministeriön kautta.
Tärkeimmät jäsenmaita sitovat sopimukset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty yleissopimus (Istanbulin sopimus), yleissopimus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi sekä ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva yleissopimus.
Näiden lisäksi STM:n hallinnonalaa koskevia määräyksiä on mm. kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevassa puiteyleissopimuksessa, alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa, yleissopimuksessa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta sekä lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevassa yleissopimuksessa (ns. Lanzaroten sopimus).
- Euroopan ihmisoikeussopimus
- Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (Finlex)
- Euroopan bioetiikkasopimus (Finlex)
- Euroopan neuvoston voimassa olevat ihmisoikeussopimukset (UM)
Hallitustenvälinen järjestö
Euroopan neuvosto perustettiin vuonna 1949. Se on Euroopan unionista erillinen kansainvälinen järjestö, jonka jäseninä ovat lähes kaikki Euroopan maat (46 valtiota). Suomi on ollut täysjäsen vuodesta 1989 alkaen.
Euroopan neuvoston tehtävänä on:
- edistää jäsenmaidensa yhtenäisyyttä
- suojella ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa
- parantaa elinolosuhteita
- edistää inhimillisiä arvoja
- laatia oikeudellisesti sitovia monenvälisiä sopimuksia
- laatia jäsenmaiden politiikkaa ja lainsoveltamista ohjaavia suosituksia.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo, että Euroopan ihmisoikeussopimusta tulkitaan oikealla tavalla jäsenvaltioissa. Yksityisillä henkilöillä, ryhmillä ja kansalaisjärjestöillä on oikeus tehdä ihmisoikeustuomioistuimelle valitus. Tuomioiden täytäntöönpanoa valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on tutkintaelin, joka toimii Euroopan neuvoston alaisuudessa. Komitea tutkii, ovatko uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan sopimuspuolina olevat valtiot noudattaneet niitä peruskirjan määräyksiä, joihin ovat sitoutuneet.
Suomea sitovat artiklat on lueteltu Tasavallan presidentin asetuksessa 639/2002
Suomi on myöntänyt kaikille oikeudenkäyttöpiirissään toimiville kansalaisjärjestöille oikeuden tehdä toimialaansa koskevissa asioissa järjestökanteluita komitealle.
Euroopan farmakopea
Euroopan Farmakopea on Euroopan neuvoston julkaisu, joka sisältää sitovat laatuvaatimukset lääkeaineille, apuaineille tai lääkevalmisteille. Yhdenmukaisten laatuvaatimusten tarkoituksena on taata lääketurvallisuus sekä luoda edellytykset lääkkeiden vapaalle kaupalle. Farmakopeaa tarvitsevat lääketeollisuus, lääketukkukaupat, apteekit sekä lääkevalvontaviranomaiset.
Euroopan Farmakopeakomissio toimii Euroopan neuvoston yhteydessä Strasbourgissa. Suomi on
ollut komission jäsen vuodesta 1982 lähtien.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toimii Suomessa kansallisena farmakopeaviranomaisena.