Lainsäädäntö

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslaki velvoittaa myös edistämään sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä.

Tasa-arvolaki

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Tasa-arvolakia sovelletaan laajasti yhteiskunnallisessa toiminnassa ja eri elämänalueilla. Sen ulkopuolelle on jätetty ainoastaan yksityiselämä ja uskonnonharjoitus.

Tasa-arvolaissa on tasa-arvon edistämistä, sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltoja ja oikeussuojaa koskevia säännöksiä.

Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja työnantajilla on velvollisuus edistää tasa-arvoa. Viranomaisten toiminnassa on tärkeää arvioida kaikkea toimintaa eri sukupuolten näkökulmasta (sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen). Tasa-arvoa edistetään myös kiintiöiden avulla.

Oppilaitoksissa ja työelämässä tasa-arvosuunnittelu on keskeisin tasa-arvon edistämisen väline. Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien tulee myös ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.

Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty kaikissa muodoissaan. Sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan eri asemaan asettamista sukupuolen, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Syrjinnän kiellon rikkominen voi johtaa hyvitysseuraamukseen.

Seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää, käskyä tai ohjetta harjoittaa syrjintää sekä vastatoimia oikeuksiin vetoamisen vuoksi pidetään syrjintänä. Syrjintä voi johtua myös läheiseen henkilöön liittyvästä perusteesta tai oletetusta perusteesta.

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Työsopimuslaki

Työsopimuslaki sisältää tasapuolisen kohtelun vaatimuksen, kieltää työntekijän epäasiallisen kohtelun ja sisältää säännökset perhevapaalta paluusta.

Lainsäädännön valvonta

Tasa-arvolain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolain noudattamista koskevista asioista, kuten syrjinnän kielloista ja tasa-arvosuunnittelusta. Tasa-arvovaltuutettu voi myös edistää sovintoa syrjintäasiassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi sakon uhalla kieltää syrjivän menettelyn, velvoittaa tasa-arvovaltuutetun esityksestä tasa-arvosuunnitelman laatimiseen määräajassa sekä vahvistaa saavutetun sovinnon.

Valvontaa koskevia lisätietoja seuraavilta verkkosivuilta:

Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, työsuojeluviranomaiset sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Työsopimuslain noudattamisen valvonnasta sekä yhdenvertaisuuslain yksittäistapauksellisesta valvonnasta työelämässä vastaavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet.

Lisätietoja

Terhi Tulkki, hallitussihteeri 
sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto / TTO, Tasa-arvoyksikkö / TASY 0295163229  


Outi Kumpuvaara, hallitussihteeri 
sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto / TTO, Tasa-arvoyksikkö / TASY 0295163167