Vuorotteluvapaa ja vuorottelukorvaus
Työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Vuorotteluvapaa tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden pidempiaikaiseen vapaaseen, jonka hän voi käyttää haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaa edistää työntekijän työssä jaksamista. Lisäksi vuorotteluvapaan ajalle palkattu työtön työnhakija työllistyy ja saa työkokemusta määräaikaisen työsuhteen aikana. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vapaata pitävälle työntekijälle vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaasta on säädetty vuorotteluvapaalaissa. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja kehittää vuorotteluvapaan toimeenpanoa vuorottelukorvaukseen liittyvien asioiden osalta ja työ- ja elinkeinoministeriö työvoimapoliittisten asioiden osalta.
Laki vuorotteluvapaalain kumoamisesta tulee voimaan 1.8.2024, jonka jälkeen vuorottelukorvausta ei enää makseta uusille hakijoille. 31.7.2024 mennessä vuorotteluvapaan aloittaneilla on oikeus pitää vuorotteluvapaata 180 kalenteripäivän enimmäismäärä.
Vuorotteluvapaan edellytykset
- vuorotteluvapaaseen on mahdollisuus työntekijällä, jolla palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua vähintään 13 kuukautta. Aikaan voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.
- työaika on yli 75 % alalla noudatettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.
- työssäoloaikaa on kertynyt ennen vuorotteluvapaan alkamista yhteensä vähintään 20 vuotta.
- työssäoloaikaa edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä on vähintään viisi vuotta.
Työssäoloaikaa laskettaessa otetaan huomioon työeläkelakien ja työttömyysturvalain säädökset. Työssäoloaikaan huomioidaan myös perhevapaat sekä varusmies- tai siviilipalvelusaika. Myös ulkomailla tehty työ huomioidaan tietyin edellytyksin.
Vuorotteluvapaan kesto ja pidentäminen
Vuorotteluvapaa voi kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Myönnettyä vuorotteluvapaata on mahdollista pidentää työnantajan kanssa sopien. Pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen kuluvan vuorotteluvapaan päättymistä.
Vuorottelusopimus
Vuorottelusopimus tehdään kirjallisesti työntekijän ja työnantajan kesken. Vuorottelusopimuksessa työnantaja sitoutuu palkkaamaan vuorotteluvapaalle jäävälle työntekijälle sijaisen. Sijaisen on oltava työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Vuorottelusopimus ja muut selvitykset on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Vuorottelukorvaus
Vuorotteluvapaalla olevalla työntekijällä on oikeus saada vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvauksen maksamisen edellytyksenä on työttömän työnhakijan palkkaaminen vuorotteluvapaalla olevan henkilön sijaiseksi. Vuorottelukorvausta voi saada, vaikka palkatun sijaisen palvelussuhde päättyisikin aiemmin kuin vuorotteluvapaa.
Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset ja antaa maksamisen osalta esteettömän lausunnon. Lausunnon saamisen jälkeen vuorottelukorvausta voi hakea kirjallisesti Kelalta tai työttömyyskassalta. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, jota henkilö saisi työttömäksi jäädessään. Lapsikorotuksia ei kuitenkaan oteta huomioon vuorottelukorvauksen laskennassa.