Kansallinen ikäohjelma

Kuvituskuva

Kansallisessa ikäohjelmassa määritellään yhteinen suunta ja keinot, joiden avulla varaudutaan väestön ikääntymiseen poikkihallinnollisesti ja yli vaalikausien. Ohjelmalla kannustetaan mahdollisimman toimintakykyisen ikääntymisen turvaamiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän rakentamiseen.

Ikäohjelma rakentuu kuudesta vaikuttavuustavoitteesta, jotka on asetettu vuoteen 2030: 

  1. Ikääntyvien työikäisten työkyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet, erityisesti ikäihmisten palveluissa 
  2. Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään 
  3. Yhä useampi osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja sen tekemistä tuetaan ikääntyvässä yhteiskunnassa 
  4. Teknologia on lisännyt hyvinvointia
  5. Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä
  6. Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla

Ikäohjelman toimenpiteet vuosina 2020-2023

Ikäohjelman tavoitteita konkretisoitiin toimenpideohjelmalla 2020-2023. Toimenpideohjelmassa määriteltiin tarvittavat toimenpiteet ja arvioitiin niiden toteutumista suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin. Toimenpiteet täydentyivät hallituskauden aikana.

Osa toimenpiteistä on jo aiemmin sijoitettu osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman hanketyötä ja osa toteutetaan osana ikäohjelman hanketyötä.

1. Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään

Tavoitteena on, että aktiivisten ja toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvaa ja uudet tavat tukevat ja motivoivat iäkästä väestöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Toimenpiteenä on muun muassa elintapaohjauksen kehittäminen esimerkiksi FINGER –toimintamallilla.

Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö

2. Ikääntyvien työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet, erityisesti ikäihmisten palveluissa

Ikääntymiseen varautuminen aloitetaan keski-iässä ja sitä jatketaan eläkkeelle siirryttäessä. Tarkoituksena on saada erilaisia ratkaisuja ja joustoja, joilla varmistetaan entistä pidemmät työurat ja ehkäistään ikäsyrjintää työelämässä.

Ikääntyvien työikäisten toimintakyvyn haasteisiin vastataan osittain työhyvinvointiohjelmassa.

Ikäihmisten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaamisen ja jaksamisen lisäämiseksi ja alan vetovoiman parantamiseksi käynnistetään sekä tutkimusta että kehittämistoimintaa.

TTL:n ja THL:n Hyvä Veto -hanke koostuu viidestä työpaketista. Hankkeeseen kutsutaan mukaan osallistuvien alueiden lisäksi vastaavien alueiden AMK- ja YAMK-koulutuksen toteuttajia. 

Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö

3. Teknologia, tekoäly ja robotiikka ovat lisänneet hyvinvointia

Teknologian, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hoidon tukena lisääntyy.  Itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat parantavat ikäihmisten hyvinvointia. Teknologiaa voidaan hyödyntää iäkkäiden palveluissa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa monin eri tavoin.

STM on käynnistänyt hyvinvoinnin tekoäly- ja robotiikkaohjelman, joka kokoaa yhteen ja koordinoi alan kehitystä (Hyteairo). Sen osana on valmisteltu kotona asumista tukevan teknologian ja toimintamallin kansallinen kehys eli KATI-hanke. Alueelliset valtionavustushankkeet käynnistyvät keväällä 2021.

Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö

4. Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema ikääntyvässä yhteiskunnassa

Vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa, ja sen merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Tavoitteena on, että eläkeikäiset osallistuvat yhä enemmän vapaaehtoistyöhön. Läheisapuun ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen lisää ikääntyvien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Oikeusministeriön johdolla toteutetaan hanke, jonka tavoitteena on selvittää, miten toimintaympäristön muutokset ja toimenpide-ehdotukset vaikuttavat vapaaehtoistyön tekemiseen ikääntyvässä yhteiskunnassa. Tavoitteena on tunnistaa eritaustaisten ikääntyvien moninaisuus ja vapaaehtoistyötä koskevat erityistarpeet. Hankkeella vahvistetaan tietopohjaa vapaaehtoistyön haasteista ja tehdään ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.

Vastuuministeriö: oikeusministeriö 

5.  Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä

Ikäystävällinen asunto on esteetön ja turvallinen. Asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon ikääntyvien ja iäkkäiden tarpeet. Ihmisten on hyvä myös itse varautua ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen haasteisiin. 

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa kehitetään edelleen ikääntyneiden asumisen hyviä ratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista ja yhteisökotien rakentamista yhdessä kuntien kanssa. Myös esteettömyyttä edistetään hissi- ja esteettömyysavustuksilla. Muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän väestön asumisen turvallisuus otetaan huomioon. 

Vastuuministeriö: ympäristöministeriö

6. Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla  

Iäkkäiden palveluja uudistamalla varmistetaan iäkkäille heidän tarvitsemansa hyvinvointia ja terveyttä edistävä laadukas hoito ja huolenpito. Toimivalla asiakas- ja palveluohjauksella varmistetaan, että asiakas saa juuri sellaisen palvelukokonaisuuden, joka parhaiten vastaa hänen tarpeisiinsa.

Asiakas- ja palveluohjausta, kotihoitoa ja omaishoitoa kehitetään osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. 

Ikäohjelmassa toteutetaan hankkeita, joilla kehitetään Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille (JOPA) –toimintamalleja ja omavalvontaa. 

Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö

Valtioneuvoston periaatepäätös ikäohjelman jatkotavoitteista ja keinoista vuoteen 2030

Marinin hallituskauden aikana on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätös ikäohjelman jatkotavoitteista ja keinoista vuoteen 2030.  Periaatepäätöksen lähtökohtana on, että toimet väestön ikääntymiseen varautumiseksi tähtäävät asetettujen vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen. Samalla on valmisteltu vuosien 2023-2027 toimeenpanosuunnitelma ja alustavat toimenpide-ehdotukset vuosille 2027-2030. 

Muualla verkossa

Iäkkäiden palveluja uudistetaan myös lainsäädännöllä sekä laatusuosituksella.

Lisätietoja

Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies 
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Toimintakyky -yksikkö / TOK Puhelin:0295163549   Sähköpostiosoite:


Seija Viljamaa, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Toimintakyky -yksikkö / TOK Puhelin:0295163609   Sähköpostiosoite: