Kansallinen ikäohjelma vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia ja osallisuutta
Kansallinen ikäohjelma on valtioneuvoston yhteinen pitkän aikavälin ohjelma, joka määrittää suunnan ja keinot väestön ikääntymiseen varautumiseksi yli vaalikausien.
Ohjelman tavoitteena on tukea toimintakykyistä ja osallistuvaa ikääntymistä sekä rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää palvelujärjestelmää. Ikäohjelma ohjaa eri hallinnonalojen yhteistyötä ja kehittämistoimia vuoteen 2030 asti.
Mistä tavoitteista ikäohjelma koostuu?
Ikäohjelma rakentuu kuudesta vaikuttavuustavoitteesta, jotka on asetettu vuoteen 2030:
- Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
- Ikääntyvien työikäisten työkyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet, erityisesti ikäihmisten palveluissa
- Teknologia on lisännyt hyvinvointia
- Yhä useampi osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja sen tekemistä tuetaan ikääntyvässä yhteiskunnassa
- Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä
- Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
- Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi (STM:n julkaisuja 2020:31)
- Faktalehti: Kansallinen ikäohjelma
Mikä ohjaa tavoitteiden toteuttamista?
Edellisellä hallituskaudella valmistetiin yhä voimassa oleva valtioneuvoston periaatepäätös ikäohjelman jatkotavoitteista ja keinoista vuoteen 2030. Päätös on voimassa vuoteen 2030, vaikka hallitusohjelmassa ei ole tällä hetkellä toimenpiteitä kaikkiin ohjelman osa-alueisiin. Toimia tehdään nyt etenkin iäkkäiden toimintakyvyn parantamiseksi.
Mitä ikäohjelman tavoitteet sisältävät?
Alle on kirjattu Kansallisen ikäohjelman tavoitteiden sisältöjä vuoteen 2030 mennessä ja Orpon hallituksen toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.
1. Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
Tavoitteena on, että aktiivisten ja toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvaa ja uudet tavat tukevat ja motivoivat iäkästä väestöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Toimenpiteenä on muun muassa elintapaohjauksen kehittäminen esimerkiksi FINGER –toimintamallilla.
Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö
2. Ikääntyvien työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet, erityisesti ikäihmisten palveluissa
Ikääntymiseen varautuminen aloitetaan keski-iässä ja sitä jatketaan eläkkeelle siirryttäessä. Tarkoituksena on saada erilaisia ratkaisuja ja joustoja, joilla varmistetaan entistä pidemmät työurat ja ehkäistään ikäsyrjintää työelämässä.
Ikääntyvien työikäisten toimintakyvyn haasteisiin vastataan osittain työhyvinvointiohjelmassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutettava Hyvän työn ohjelma koskee myös iäkkäiden palveluissa työskentelevää henkilöstöä.
Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö
3. Teknologia, tekoäly ja robotiikka ovat lisänneet hyvinvointia
Teknologian, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hoidon tukena lisääntyy. Itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat parantavat ikäihmisten hyvinvointia. Teknologiaa voidaan hyödyntää iäkkäiden palveluissa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa monin eri tavoin.
Hallitusohjelman mukaisesti on valmisteltu hallituksen esitys teknologian käytöstä sosiaalihuollon palveluissa, joka koskee myös iäkkäiden palveluja. Tavoitteena on, että lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2026 alusta.
Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö
4. Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema ikääntyvässä yhteiskunnassa
Vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa, ja sen merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Tavoitteena on, että eläkeikäiset osallistuvat yhä enemmän vapaaehtoistyöhön. Läheisapuun ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen lisää ikääntyvien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Vastuuministeriö: oikeusministeriö
5. Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä
Ikäystävällinen asunto on esteetön ja turvallinen. Asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon ikääntyvien ja iäkkäiden tarpeet. Ihmisten on hyvä myös itse varautua ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen haasteisiin.
Vastuuministeriö: ympäristöministeriö
6. Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Iäkkäiden palveluja uudistamalla varmistetaan iäkkäille heidän tarvitsemansa hyvinvointia ja terveyttä edistävä laadukas hoito ja huolenpito. Toimivalla asiakas- ja palveluohjauksella varmistetaan, että asiakas saa juuri sellaisen palvelukokonaisuuden, joka parhaiten vastaa hänen tarpeisiinsa.
Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö
Lisätietoja
Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Toimintakyky -yksikkö / TOK Puhelin:0295163549 Sähköpostiosoite: [email protected]