Valvontalain väliaikainen muutos – Kysymyksiä ja vastauksia

1.2.2025 alkaen yksityisten elinkeinonharjoittajien ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien on väliaikaisesti mahdollista aloittaa toimintansa tai toteuttaa jo rekisteröidyn toiminnan olennainen muutos ennen valvontalain mukaista rekisteröintipäätöstä. Mahdollisuus koskee palveluntuottajia, joiden asiakas- ja potilastyöhön osallistuu vain yksi henkilö.

Olennaisia muutoksia ovat esimerkiksi palvelupisteen lisääminen, palvelualojen lisääminen ja tilojen muutos.

Sosiaali- ja terveyspalveluntuottajan toiminnan aloittamisen tai muutoksen toteuttamisen edellytyksenä on muutoin, että palvelutoiminnan rekisteröinnistä tai sen muutoksesta on tehty valvontalaissa tarkoitettu päätös.

Sääntely on voimassa 31.12.2026 saakka. 

Ketä laki koskee?

Väliaikainen sääntely koskee ainoastaan sellaisia palveluntuottajia, joiden asiakas- tai potilastyöhön osallistuva henkilöstö koostuu yhdestä henkilöstä. Tämä henkilö voi olla yrittäjänä toimiva palveluntuottaja itse tai jos palveluntuottaja ei itse tee asiakas- tai potilastyötä, hänen palkkaamansa tai vuokraamansa työntekijä tai alihankintana palvelua tuottava henkilö.

Henkilöstön määrää koskeva edellytys koskee luonnollista henkilöä. Säännös ei siten mahdollista sitä, että varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön osallistuisi useampi kuin yksi henkilö vaikka näiden henkilöiden yhteenlaskettu työpanos vastaisi yhtä henkilötyövuotta. 

Palveluntuottajalla voi kuitenkin olla yritystoimintaa puhtaasti avustavaa henkilöstöä (esimerkiksi vastaanottoavustaja, kirjanpitäjä), joka ei osallistu varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön. 

Henkilöstön määrää koskeva rajaus ei myöskään estä sitä, että palvelua tuottavan yrittäjän kanssa samoissa tiloissa ja samojen asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelee samanaikaisesti toisen palveluntuottajan palveluksessa olevia henkilöitä. 

Esimerkiksi suun terveydenhuollossa on tavallista, että vastaanottotilojen vuokraamista koskevaan sopimukseen kuuluu palveluntuottajana toimivan vuokranantajan palveluksessa ja tämän määräysvallassa oleva, hammaslääkäriä hoitotoiminnassa avustava henkilö. Tällaista avustavaa henkilöä ei pidetä hammaslääkärinä toimivan palveluntuottajan henkilöstönä, ellei palveluntuottaja erikseen itse ilmoita häntä osaksi omaa henkilöstöään.

Palveluntuottajan on itse arvioitava, kuuluuko se väliaikaisen sääntelyn piiriin ja ratkaista arvionsa perusteella, voiko se aloittaa toimintansa ennen rekisteröintipäätöstä. Mikäli palveluntuottaja myöhemmin muuttaa toimintaansa siten, että palveluntuottajan asiakas- ja potilastyöhön osallistuva henkilöstö koostuukin kahdesta tai useammasta henkilöstä, ei palveluntuottajalla ole oikeutta jatkaa palvelujen antamista, vaan muutoksen toteuttaminen tällöin edellyttää muutosta koskevan hakemuksen perusteella tehtävää rekisteröintipäätöstä.

Lasten kanssa työskentelevät palveluntuottajat

Väliaikaista sääntelyä ei sovelleta sellaiseen palveluntuottajaan, jonka toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle ja jonka täytyy toimittaa ensi kerran valvontaviranomaiselle rekisteröintiä varten ote rikosrekisteristä. 

Jos yksityisten sosiaalipalvelujen tai yksityisen terveydenhuollon palvelujentuottajan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle, on Valviran tai aluehallintoviraston ennen rekisteröintiä pyydettävä ote rikosrekisteristä niiltä henkilöiltä, jotka kuuluvat muuhun kuin työsopimussuhteiseen henkilökuntaan eli käytännössä yrittäjältä itseltään tai tämän vuokraamalta työntekijältä tai palveluntuottajalle alihankintana palvelua tuottavalta henkilöltä. 

Rikostaustan selvittäminen koskee työtä, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.  Tällaista työtä tekevä palveluntuottaja ei voi aloittaa toimintaansa ehdotetun sääntelyn nojalla, vaan sen tulee odottaa rekisteröintipäätöstä ennen toiminnan aloittamista. 

Jos palveluntuottaja tuottaa palveluita alaikäisten lisäksi myös muille asiakasryhmille, se voi aloittaa toiminnan muiden asiakasryhmien osalta. Rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin kuuluvan työskentelyn alaikäisten kanssa saa kuitenkin aloittaa vasta, kun päätös rekisteröinnistä on tehty.

Palveluntuottajan on itse arvioitava, kuuluuko se rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin ja ratkaistava arvionsa perusteella voiko se aloittaa toimintansa ennen rekisteröintipäätöstä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut oppaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain soveltamisesta: 

Vastuu rikostaustan selvittämisestä työsopimussuhteisen henkilöstön osalta on palveluntuottajalla itsellään.

Palveluntuottaja, jonka henkilöstöön kuuluu vain yksi asiakas- ja potilastyöhön osallistuva työsopimussuhteinen henkilö, voi ehdotetun sääntelyn perusteella aloittaa toimintansa tarkistettuaan itse henkilöstön rikostaustan ja arvioituaan sen perusteella henkilöstön soveltuvuuden palvelun tuottamiseen. 

Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät palveluntuottajat

Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien työsopimussuhteisten henkilöiden rikostaustan selvittäminen kuuluu työnantajana toimivalle palveluntuottajalle. Palveluntuottajan on  itse tarkistettava henkilöstön rikostausta ja arvioitava sen perusteella henkilön soveltuvuutta palvelujen tuottamiseen. 

Laissa ei ole säädetty valvontaviranomaisten velvollisuudesta tarkistaa palveluntuottajan itsensä tai muun kuin työsopimussuhteisen henkilöstön rikostaustaa.

Lain voimaantulo ja soveltaminen 

Palvelutoiminnan aloittaminen uuden väliaikaisen sääntelyn nojalla on mahdollista 1.2.2025 lukien. Sääntelyä sovelletaan sekä uusiin hakemuksiin että sellaisiin hakemuksiin, jotka ovat vireillä 1.2.2025. 

Jos palveluntuottaja on ennen 1.2.2025 saanut jo kertaalleen hylkäävän päätöksen, sen on odotettava rekisteröintipäätöstä ennen toiminnan aloittamista tai muutoksen tekemistä jo rekisteröityyn toimintaan. 

Väliaikainen sääntely on voimassa vuoden 2026 loppuun. Mahdollisuus aloittaa palvelutoiminta edellyttää käytännössä, että rekisteröintiä koskeva hakemus on tehty valvontaviranomaiselle laissa edellytetyllä tavalla viimeistään 31.12.2026. Tällöin hakemuksen mukaista toimintaa saa jatkaa siihen saakka, kunnes asiassa on tehty rekisteröintipäätös. 

Hakemusten käsittely ja valvonta

Voidakseen aloittaa toimintansa tai toteuttaa jo rekisteröityyn toimintaan olennainen muutos väliaikaisen sääntelyn nojalla, palveluntuottajan on tehtävä valvontaviranomaiselle palveluntuottajaksi rekisteröintiä ja palveluyksikön rekisteröintiä koskeva hakemus, joka sisältää täsmällisesti kaikki valvontalaissa säädetyt tiedot. 

Tietoa rekisteröintimenettelystä löytyy Valviran sivulta: 

Valvontaviranomaisen on ratkaistava väliaikaisen sääntelyn piiriin kuuluvien palveluntuottajien hakemukset valvontalain mukaisesti. Mikäli rekisteröintipäätös on hylkäävä, palveluntuottajan on keskeytettävä toimintansa.  Kuten muidenkin rekisteröintihakemusten käsittelyssä, valvontaviranomaisen on kuitenkin ennen hylkäävää päätöstä pyydettävä hakijalta tarvittaessa lisäselvitystä tai ohjattava hakijaa muuttamaan toimintaansa.

Väliaikaisen sääntelyn nojalla toimivaan palveluntuottajaan voidaan kohdistaa samoja valvontatoimenpiteitä  kuin sellaiseen palveluntuottajaan ja palveluyksikköön, jonka toiminta perustuu valvontaviranomaisen rekisteröintipäätökseen.

Menettelyn oikeusvaikutukset

Väliaikaisen sääntelyn nojalla toimintansa aloittanutta tai muutoksen toteuttanutta palveluntuottajaa ja sen palveluyksikköä on pidettävä valvontalain mukaisesti rekisteröitynä sovellettaessa muuta lainsäädäntöä. 

Esimerkiksi hyvinvointialue voi hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaisesti palveluja väliaikaisen sääntelyn perusteella toimintansa aloittaneelta palveluntuottajalta. 

Väliaikaisen sääntelyn nojalla tuotettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan myös pitää sellaisina arvonlisäverolain mukaisina palveluina, joiden myynnistä ei suoriteta veroa, mikäli arvonlisäverolaissa säädetyt palvelun luonnetta koskevat aineelliset edellytykset täyttyvät.