Sosiaalipalvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaalipolitiikasta ja valmistelee sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön.

Sosiaalihuoltoon sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yleis- ja erityislainsäädännön mukaiset sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut.

Sosiaalihuollosta ja sosiaalipalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa sekä sosiaalihuollon erityislaeissa.

Hyvinvointialueet järjestävät sosiaalipalveluja

Jokaisella hyvinvointialueella oleskelevalla on oikeus saada kiireellisessä tilanteessa yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilöllä on oikeus saada riittävät sosiaalihuollon palvelut siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella henkilöllä on kotikunta.

Sosiaalipalveluja järjestetään tuen tarpeisiin

Sosiaalipalveluja on järjestettävä

  • tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen
  • asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen
  • taloudellisen tuen tarpeeseen
  • sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi
  • lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen
  • äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen
  • lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi
  • päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen
  • muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen sekä
  • tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi.

Sosiaalipalvelut perustuvat yksilölliseen tarpeen arvioon

Kiireellinen avun tarve on arvioitava välittömästi. Lisäksi jokaisella on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivästystä. Kiireelliset palvelut on järjestettävä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset ja muut seikat, joilla on asiassa merkitystä.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on  oikeus saada nimetty omatyöntekijä, jonka tehtävänä on edistää asiakkaan palvelujen järjestymistä palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.

Sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat

  • Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
  • Sosiaalinen kuntoutus
  • Perhetyö
  • Lapsiperheen kotipalvelu
  • Kotihoito
  • Tukipalvelut
  • Asumispalvelut (tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen)
  • Laitospalvelut
  • Liikkumista tukevat palvelut
  • Päihde- ja mielenterveystyö
  • Kasvatus- ja perheneuvonta
  • Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
  • Omaista ja läheistä hoitavan henkilön vapaat
  • Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut

Erityislainsäädännön perusteella tarjottavia muita sosiaalipalveluja ovat mm. vammaispalvelut, kehitysvammaisten erityishuolto, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, lastensuojelu, kuntouttava työtoiminta, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät tehtävät, perhehoito ja omaishoidon tuki.

Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä hyvintointialue voi käyttää harkintaa lain asettamissa puitteissa. Palvelujen myöntäminen perustuu kuitenkin aina yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palveluista hyvinvointialueen ohjeistuksen perusteella.

Yritysten ja järjestöjen sosiaalipalvelut täydentävät julkisia palveluita. Hyvinvointialue voi myös ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta.

Sosiaalipalveluja on saatavilla kaikenikäisille

Sosiaalipalveluja ryhmitellään usein elinkaarimallin mukaisesti lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyneiden palveluihin, vaikka ne perustuisivatkin samaan lainsäädäntöön.

Lapsiperheitä hyödyttäviä palveluja ovat mm. lapsiperheen kotipalvelu, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta.

Iäkkäiden ihmisten usein tarvitsemia sosiaalipalveluja ovat muun muassa kotihoito, omaishoidon tuki, liikkumista tukevat palvelut ja erilaiset asumispalvelut.

Vammaiset henkilöt käyttävät ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, ja vasta kun niiden apu ei riitä, turvautuvat erityispalveluihin.

Yksityinen sosiaalihuolto

Yritysten ja järjestöjen sosiaalipalvelut täydentävät hyvinvointialueen järjestämiä palveluita. 

Muiden viranomaisten vastuut sosiaalihuollossa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjille ja sosiaalialan ammattilaisille.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjaus-, lupa- ja valvontaviranomainen.

Aluehallintovirastot (AVI) ohjaavat ja valvovat sosiaalihuollon toimintaa omilla alueillaan. AVI ohjaa ja valvoo sekä hyvinvointialueen järjestämiä että yksityisiä sosiaalihuollon palveluja.

Lisätietoja lainsäädännöstä

Virva Juurikkala, sosiaalineuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL 0295163204