Sairaalat ja erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon palveluita järjestetään pääosin sairaaloissa ja niiden poliklinikoilla. Niihin sisältyvät eri erikoisalojen tutkimukset ja hoito.
Erikoissairaanhoitoon pääsy toteutuu hoidonporrastuksen kautta tietyin kriteerein ja edellyttää yleensä lähetettä.
Suurin osa Suomen sairaaloista on julkisia. Hyvinvointialueiden keskussairaalat ja oman alueensa väestön osalta myös yliopistolliset sairaalat vastaavat perustasoisesta ja vaativasta erikoissairaanhoidosta. Vaativimmasta erityistason erikoissairaanhoidosta vastaavat yliopistolliset sairaalat koko väestön osalta.
Näiden lisäksi hyvinvointialueilla on muita sairaaloita. Myös terveyskeskusten vuodeosastoja voidaan kutsua sairaaloiksi. Yksityiset sairaalat täydentävät julkisia palveluita. Näissä hoito toteutuu joko potilaiden itsensä ja vakuutustensa kautta maksamina tai hyvinvointialueiden hankkimina palveluina.
Hyvinvointialueet vastaavat sairaalapalveluiden järjestämisestä
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa erikoissairaanhoidon yleisestä suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta ja lainsäädännön toimeenpanon tuesta, ohjauksesta ja strategisesta kehittämisestä toimivaltansa puitteissa.
Sairaaloiden toiminnan järjestämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa.
Hyvinvointialue vastaa siitä, että alueen asukkaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon. Jokaisella hyvinvointialueella on joko yliopistollinen sairaala tai keskussairaala. Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisvastuussa on ja sairaaloita ylläpitää HUS-yhtymä laissa säädettyjen ja HUS-järjestämissopimuksessa sovitun mukaisesti. Hyvinvointialueilla voi olla myös muita sairaaloita.
Jokainen hyvinvointialue kuuluu lisäksi yhteen yhteistyöalueeseen, joita on viisi. Jokaisella yhteistyöalueella sijaitsee yksi yliopistollinen sairaala, josta saa erityistason erikoissairaanhoitoa.
Sairaaloiden toiminnasta säädetään laissa
Julkisissa sairaaloissa annettavasta hoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa, useissa erityislaeissa ja asetuksissa.
Sairaaloiden välisestä työnjaosta ja koordinaatiotehtävistä on säädetty erikseen ns. erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksessa. Asetuksen mukaan tietyt tehtävät on nimetty tietyille hyvinvointialueille ja toteutettavaksi valtakunnallisesti ja alueellisesti keskittäen tiettyihin sairaaloihin.
- Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä 582/2017
Hoitoon pääsy sairaaloihin
Ensiapua ja kiireellistä hoitoa annetaan sairaaloissa kaikille niitä tarvitseville asuinpaikasta riippumatta.
Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa varten potilas tarvitsee lähetteen. Erikoissairaanhoitoon pääsyn enimmäisajoista säädellään terveydenhuoltolaissa.
Erikoissairaanhoidon palveluja tarvitseva henkilö voi valita hoitopaikan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
Viranomaisten vastuut sairaaloiden toiminnassa
Aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvovat sairaaloiden toimintaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii erikoissairaanhoidon asiantuntijalaitoksena. THL myös kerää tilastotietoa sairaaloissa annetuista palveluista.
Lisätietoja
Sirkku Pikkujämsä, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL Puhelin:0295163014 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja lainsäädännöstä
Merituuli Mähkä, hallitusneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL Puhelin:0295163575 Sähköpostiosoite: [email protected]