Usein kysyttyä työssäoloehdon muutoksista

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus yksinkertaistaa työttömyysturva-järjestelmää ja uudistaa sitä työhön kannustavammaksi. Tässä tarkoituksessa muun muassa työssä-oloehdon euroistaminen otetaan käyttöön.

Työssäoloehdon tarkoituksena on osoittaa, että henkilö on ollut vakiintuneesti työmarkkinoilla ja saanut ansiotyöstä toimeentulonsa.

Työssäoloehdon täyttäminen on edellytyksenä sille, että henkilö voi saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta tai peruspäivärahaa Kelasta.

Jos työssäoloehto ei täyty, oikeus työmarkkinatukeen voi kuitenkin syntyä.

Palkansaajan työssäoloehdon ja siten työttömyyspäivärahaoikeuden kertymisen perusteena on aikaisemman kalenteriviikkokohtaisen työtuntimäärän ja palkkaedellytyksen sijasta palkansaajalle maksettu vakuutuksenalainen vakiintunut tulo.

Palkansaajan työssäoloehto täyttyi, kun henkilö oli 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Sellaisen vakuutetun kohdalla, joka ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä, mutta joka työskentelee yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänen perheenjäsenensä on työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä, palkansaajan työssäoloehto täyttyi kuitenkin, kun henkilö 28 edellisen kuukauden aikana oli ollut vähintään 52 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä.  

Työssäoloehtoon luettiin pääsääntöisesti ne kalenteriviikot, joina henkilön työaika oli ollut vähintään 18 tuntia ja palkka oli ollut työehtosopimuksen mukainen. Viikoittaisesta työaikaedellytyksestä voitiin poiketa tietyillä työaikajärjestelyiltään epätavallisilla aloilla. Poikkeuksista oli säädetty opetustyön, työsuhteisen kotityön, luovien ja esityksellisten alojen sekä urheilutoiminnan osalta.

2.9.2024 alkaen viikoittaisella tai kuukausittaisella työajalla ei ole merkitystä työssäoloehdon kertymisen kannalta. Vain kalenterikuukauden aikana maksetulla palkkatulolla on merkitystä. Lisäksi työssäoloehtoa pidennetään nykyisestä 26 kalenteriviikosta (n. kuusi kuukautta) 12 kuukauteen.

Työssäoloehdon täyttäminen edellyttää, että henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) kerryttänyt kaksitoista (12) työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehtokuukaudeksi luetaan sellainen kalenterikuukausi, jona henkilölle on maksettu vakuutuksenalaista vakiintunutta palkkaa vähintään 930 euroa (vuoden 2023 tasossa). Työssäoloehtokuukaudet voivat kertyä myös puolikkaina kuukausina, jos palkkatulo kalenterikuukauden aikana on vähintään 465 euroa, mutta vähemmän kuin 930 euroa. Euromääriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.

Alakohtaisista poikkeuksista työssäoloehdon kertymiseen on luovuttu muun kuin urheilutoiminnan osalta. 

Esimerkki 1: 

Määräaikainen kokoaikatyö alkaa 1.1. ja päättyy 31.3.. Kuukausipalkka, joka on yli 930 euroa, maksetaan aina kalenterikuukauden viimeinen päivä, eli palkanmaksupäiviä ovat 31.1., 28.2. ja 31.3.. 

Tammi, helmi, ja maaliskuu kerryttävät kaikki yhden työssäoloehtokuukauden. 

Esimerkki 2: 

Määräaikainen kokoaikatyö alkaa 1.1. ja päättyy 31.3.. Kuukausipalkka, joka on yli 930 euroa, maksetaan aina seuraavan kalenterikuukauden viimeinen päivä, eli palkanmaksupäiviä ovat 28.2., 31.3. ja 30.4.. 

Helmi-, maalis- ja huhtikuu kerryttävät kaikki yhden työssäoloehtokuukauden.

1. Jos henkilölle maksetaan tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen palkkaa yli kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, palkka jaetaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä edeltävälle tai seuraavalle kuukaudelle, jona palkkaa on ansaittu.

Esimerkki 1:

Henkilö on työssä 15.9.-31.10. Palkka maksetaan koko työn ajalta 31.10. Palkka jaetaan vaikuttamaan lokakuulle ja syyskuulle.

Esimerkki 2:

Henkilö on työssä kuukausipalkalla, joka maksetaan aina kuukauden ensimmäisenä päivänä. Toukokuun palkanmaksupäivän tulisi olla 1.5., joka on juhlapyhä. Palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä huhtikuun puolella. Huhtikuussa maksetaan näin ollen palkkaa 1.4. (huhtikuun palkka) ja 30.4. (toukokuun palkka). Palkka jaetaan vaikuttamaan huhtikuulle ja toukokuulle.

2. Palkkaa jaettaisiin poikkeuksellisesti vaikuttamaan ansaintajaksolle silloin, kun henkilölle maksetaan kerralla pidemmältä ajalta ansaittua bonusta, tulospalkkiota tai muuta vastaavaa tulokseen perustuvaa palkkaa tai palkkiota.

3. Jos palkanmaksu on viivästynyt työnantajasta johtuvasta viiveestä, palkka kohdennetaan sille kalenterikuukaudelle, jona palkka olisi tullut ilman viivästystä maksettavaksi ja maksuperusteisesti huomioiduksi. Tämä kattaisi myös palkan maksamisen jälkikäteen palkkaturvana.

Esityksen tavoitteena on pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman osion 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, linjausten mukaisesti yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää ja lisätä työllisyyttä parantamalla työllistymiseen liittyviä kannustimia.

Julkisten talouden ja työllisyyden vahvistumisen lisäksi palkansaajan työssäoloehdon kehittämisen tavoitteena on, että työssäoloehdossa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation mahdollisuudet. Tavoitteena on huomioida kansallisen tulotietorekisterin tarjoamat mahdollisuudet siten, että päivärahaoikeutta tutkittaessa ja päivärahaetuuksia myönnettäessä tarvittavat tulotiedot saataisiin ensisijaisesti tulorekisteristä, ja että esitetyt muutokset parantaisivat tulotietorekisterin hyödynnettävyyttä työttömyysturvan toimeenpanossa.

Esityksen tavoitteena on myös selkeyttää ja yksinkertaistaa työttömyyspäivärahan määräytymisperusteita. Tarkoituksena on, että määräytymisperusteet ovat etuuden hakijalle ymmärrettävät ja että ansiopäiväraha vastaisi nykyistä paremmin hakijan vakiintunutta palkkatyöstä ansaittua tulotasoa.

Uudistus tuli voimaan 1.1.2024. Työssäoloehtoa koskevia muutoksia sovelletaan kuitenkin vasta 2.9.2024 alkaen. Jos henkilön työssäoloehto täyttyy työstä sunnuntaihin 1.9.2024 mennessä, sovelletaan nykyisiä säännöksiä työssäoloehdon täyttymisessä ja ansiopäivärahan laskennassa.

Jos työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 jälkeen, sovelletaan uutta tuloperusteista työssäoloehtoa. Ennen muutoksen soveltamisajankohtaa tehdystä työstä kertyneet työssäoloehtoviikot muunnetaan laskennallisesti työssäoloehtokuukausiksi siten, että 4 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa olisi täysi työssäoloehtokuukausi ja 2 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa puolikas työssäoloehtokuukausi.

Jos työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 jälkeen, sovelletaan uutta tuloperusteista työssäoloehtoa. Ennen muutoksen soveltamisajankohtaa tehdystä työstä kertyneet työssäoloehtoviikot muunnetaan laskennallisesti työssäoloehtokuukausiksi siten, että 4 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa olisi täysi työssäoloehtokuukausi ja 2 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa puolikas työssäoloehtokuukausi.

Työssäoloehdon keston pidentäminen kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna vaikeuttaa työttömyyspäivärahaoikeuden ansaitsemista.

Työttömyyspäivärahaoikeuden tai ansiopäivärahan suuruuden osalta ei tapahdu periaatteellista muutosta suhteessa nykytilaan silloin, kun kyse on vähintään 12 täyttä kalenterikuukautta kestäneestä jatkuvasta kokoaikatyöstä tai jatkuvasta osa-aikatyöstä, jossa työtunteja on vähintään 18 kalenteriviikossa. Vaikutukset koskevat lähinnä henkilöitä, joiden työssäoloehto nykysäännösten mukaan kertyisi useasta lyhyestä työjaksosta.

Tulorajojen taso ja mahdollisuus kerryttää työssäoloehtoa puolikkaina työssäoloehtokuukausina tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahat voivat jäädä työssäoloehdon täyttämisestä huolimatta matalaksi. Keskimäärin ansiopäivärahojen taso laskee hieman.

Niillä ansiopäivärahan hakijoilla, joilla on taustalla pidempi yhdenjaksoinen kokoaikatyö tai pidempi osa-aikatyö, jossa työaika on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa, uudistus ei juurikaan vaikuta ansiopäivärahan määrään. Uudistus vaikuttaa ansiopäivärahaan henkilöillä, joilla työssäoloehto koostuu nykytilassa useasta erillisestä työssäolojaksosta. Tämä johtuu siitä, että nykytilassa ansiopäivärahan laskennassa otetaan huomioon vain ne viikot, joina henkilö on työskennellyt yli 18 tuntia. Uudistuksen myötä päivärahan laskennassa huomioidaan työssäoloehtoon luettavilta kalenterikuukausilta myös ne viikot, joina henkilö on työskennellyt alle 18 tuntia, minkä seurauksena päivärahan laskennassa on mukana nykyistä pienituloisempia jaksoja.

Jos henkilö on esimerkiksi työskennellyt joka toinen viikko 15 tuntia ja joka toinen viikko 30 tuntia, ansiopäiväraha määritellään niiden tulojen mukaan, jotka henkilö ansaitsee 30 työtunnin viikkoina. Kyseisen henkilön ansiopäiväraha on siis saman suuruinen kuin henkilön, joka on työskennellyt samalla tuntipalkalla 30 tuntia joka viikko. 2.9.2024 alkaen henkilön tulot otetaan huomioon koko kuukaudelta, joten hänen päivärahansa on saman suuruinen kuin henkilöllä, joka on työskennellyt kuukauden aikana keskimäärin saman verran, mutta joka viikko 22,5 tuntia. Eli työajan sijoittuminen kalenterikuukauden sisällä ei aiheuta enää merkittäviä eroja ansiopäivärahan määrään, ja ansiopäiväraha vastaa nykyistä paremmin henkilön vakiintunutta tulotasoa.

Keskimäärin muutos laskee ansiopäivärahoja arviolta 1,9 prosenttia. Suurimmalla osalla ansiopäivärahan saajia työssäoloehto koostuu yhtäjaksoisesta työjaksosta siten, että ansiopäivärahan määrä ei muutu nykytilaan verrattuna. Sellaisilla henkilöillä, joihin muutos kohdistuu, eli niillä, joilla työssäoloehto kertyy useammasta työjaksosta, on arviolta 37 prosenttia ansiopäivärahan saajista. Heillä ansiopäiväraha laskee keskimäärin noin 6 prosenttia. Vaikutus ansiopäivärahan määrään riippuu kuitenkin kunkin etuuden saajan kohdalla tapauskohtaisesti esimerkiksi työhistoriaan luettavista tuloista ja työtuntien sijoittumisesta työssäoloehtoon nykyisin luettaville viikoille.

Uudistus koskee yleisesti kaikkia työttömyysetuuksien saajia, joiden työssäoloehto tarkistetaan etuuskäsittelyn yhteydessä. Konkreettisia vaikutuksia etuusoikeuteen tai etuuden määrään uudistuksella on kuitenkin vain henkilöihin, jotka ovat työskennelleen nykyisin työssäoloehdon täyttämiseksi edellytettävät 26 kalenteriviikkoa (n. kuusi kuukautta), mutta jotka eivät täytä pidempää 12 kuukauden työssäoloehtoa. Uudistus vaikuttaa myös henkilöihin, joiden työhistoria koostuu kahdesta tai useammasta erillisestä nykyisin työssäoloehtoon luettavasta työjaksosta, sekä henkilöihin, jotka ansaitsevat tarpeeksi, jotta täyttävät tuloperusteisen työssäoloehdon, mutta jotka eivät vähäisten työtuntien vuoksi täytä nykyistä työssäoloehtoa.

Ansiopäivärahan saajilla, joiden työhistoria koostuu lyhyistä työjaksoista, uudistus keskimäärin pienentää ansiopäivärahan määrää siten, että se vastaa nykyistä paremmin henkilöiden vakiintunutta tulotasoa. Henkilöt, jotka eivät nykyisin täytä työssäoloehtoa sen vuoksi, että 18 viikkotyötunnin raja ei täyty, voivat tulla oikeutetuiksi ansio- tai peruspäivärahaan, mikäli heillä on tarpeeksi tuloja tuloperusteisen työssäoloehdon täyttämiseen.

Muutos ei kuitenkaan koske jo nykyisin maksussa olevia ansiopäivärahoja, vaan vain tilanteita, joissa ansiopäiväraha määritellään uudistuksen voimaantulon jälkeen.

Työssäoloehto voi jatkossa kertyä täysinä tai puolikkaina työssäoloehtokuukausina. Puolikas työssäoloehtokuukausi kertyy, jos kalenterikuukauden aikana yhtenä palkanmaksupäivänä tai useana palkanmaksupäivänä yhteenlaskettuna palkkaa maksetaan bruttona vähintään 465 euroa, mutta vähemmän kuin 930 euroa. Näitä palkkarajoja tarkistetaan vuosittain.

Jos palkkatulosi vaihtelevat paljon, ja joukossa on tulottomia kuukausia, voit arvioida työssäoloehtosi kertymistä alla olevan esimerkin perusteella. 

Työssäoloehto täyttyy, kun koossa on yhteensä kaksitoista (12) työssäoloehtokuukautta 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Työssäoloehto kertyy sekä täysistä että ns. puolikkaista työssäoloehtokuukausista. Ansiopäivärahan suuruus tarkistetaan vain, jos työssäoloehto täyttyy. Ansiopäiväraha perustuu näiden 12 työssäoloehtokuukauden palkkaan. 

Ansiopäivärahan suuruus tai oikeus soviteltuun päivärahaan ei siis perustu sellaiseen kuukauteen, jolloin palkkaa ei ole maksettu. 

Tulotiedot selvitetään ensisijaisesti tulorekisteristä. Jatkossakin voidaan kuitenkin tarvita eräitä täydentäviä tietoja, joita varten Kela tai työttömyyskassa voi joutua pyytämään palkkalaskelmaa tai palkkatodistusta hakemuksen ratkaisemiseksi. Valmistelun aikana on arvioitu, että nykytilaan verrattuna muutos ei lisää lisäselvitysten toimittamista.

Uudistusta sovelletaan 2.9.2024 alkaen. Jos henkilön työssäoloehto täyttyy työstä sunnuntaihin 1.9.2024 mennessä, sovelletaan nykyisiä säännöksiä työssäoloehdon täyttymisessä ja ansiopäivärahan laskennassa.

Jos työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 jälkeen, sovelletaan uutta tuloperusteista työssäoloehtoa. 

Siirtymävaiheessa on mahdollista laskea yhteen 1.9.2024 mennessä kertynyttä kalenteriviikkoperusteista työssäoloehtoa ja 2.9.2024 alkaen kertyvää kalenterikuukausiperusteista työssäoloehtoa. Ennen muutoksen soveltamisajankohtaa tehdystä työstä kertyneet työssäoloehtoviikot muunnetaan laskennallisesti työssäoloehtokuukausiksi siten, että 4 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa olisi täysi työssäoloehtokuukausi ja 2 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa puolikas työssäoloehtokuukausi.

Kaikissa kolmessa tilanteessa ansiopäivärahan uudelleen määrittelyssä sovelletaan nyt voimassa olevia säännöksiä. Jos palkansaaja on täyttänyt työssäoloehdon ennen enimmäisajan täyttymistä, uusi ansiopäiväraha on vähintään 80 prosenttia palkansaajalle aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Vertailu tehdään täysimääräiseen kokonaan työttömän päivärahaan, mutta vertailtaviin päivärahoihin ei lueta lapsikorotuksia.

Työssäolovelvoitetta ja koulutusta vailla olevan nuoren seuraamusta voi täyttää työssäoloehdon täyttävällä työllä. Työssäoloehtokuukaudet muunnetaan kalenteriviikoiksi TE-toimistossa tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilun kokeilualueen kunnassa. 

Työssäolovelvoitteen täyttymistä tarkasteltaessa otetaan lisäksi huomioon aika, jona henkilö on ansainnut vakuutuksenalaista palkkaa vähintään 930 euroa kalenterikuukaudessa tai vähintään 465 euroa, mutta vähemmän kuin 930 euroa kahtena erillisenä kalenterikuukautena. 

Lähtökohtaisesti etuusoikeuden palautuminen työssäoloehtoon luettavan työn perusteella helpottuu jonkin verran.

Keskeisin muutos liittyy työssäolovelvoitteen täyttymisen ja koulutusta vailla olevan nuoren työttömyysturvaoikeuden palautumisen seurantaan. Työssäoloehtokuukausien laskennallinen muunto kalenteriviikoiksi tapahtuu TE-toimistoissa tai kokeilualueiden kunnissa, ja kyseessä on niille uusi tehtävä. 1.1.2025 alkaen tehtäviä hoitaa kuntien muodostamat työllisyysalueet.

Muutoksen vaikutuksen työmäärään arvioidaan olevan vähäinen, koska tarkasteltava työjakso ei tosiasiallisesti yleensä muutu nykyisestä, eikä muuntoa kuukausien ja viikkojen välttämättä tarvitse tehdä.