Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

Sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää sekä kohdennetuilla toimenpiteillä, kuten edistämällä samapalkkaisuutta tai torjumalla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, että ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon kaikessa päätöksenteossa ja valmistelussa. Sukupuolinäkökulman huomioimista kaikessa päätöksenteossa ja valmistelussa kutsutaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. 

Valtavirtaistamisen kehittäminen alkoi Suomessa Pekingin toimintaohjelman ja EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun loppupuolella. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen edellyttää tasa-arvosuunnittelua sekä toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arviointia eri sukupuolten kannalta. Valtavirtaistamisen tarkoituksena on muuttaa ne organisaation menettelytavat ja toimintakulttuuri, joissa sukupuolen merkitystä ei tunnisteta. Päämääränä on edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Viranomaisilla on velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa 

Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lakiin sisältyy myös viranomaisen velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Sukupuolinäkökulma eli se, miten asia koskee eri sukupuolia, tulee olla yhtenä tarkastelunäkökulmana kaikessa valmistelussa. 

Valtionhallinnossa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa ydintoimintojen kehittämistä ja toimintatapojen muuttamista sukupuolten tasa-arvoa edistäviksi. Ministeriöiden pitää ottaa sukupuolinäkökulma huomioon kaikessa toiminnassaan, esimerkiksi valmistellessaan lakeja, laatiessaan talousarvioehdotuksen sekä toteuttaessaan ohjelmia ja hankkeita. 

Valtavirtaistamista konkretisoidaan tavoitteiksi ja toimenpiteiksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa. Tasa-arvo-ohjelmassa linjataan esimerkiksi ministeriöiden toiminnallisista tasa-arvotyöryhmistä ja asetetaan tavoitteita virkakunnan tasa-arvokoulutukselle. Tavoitteiden toteutumista seurataan hallituskausittain.

Viranomaisen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

Viranomaisen on hyvä laatia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanosuunnitelma eli toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma kokoaa konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla sukupuolinäkökulma sisällytetään organisaation ydintoimintoihin ja vastuualueille. Suunnitelmaan voi yhdistää toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Joissakin organisaatioissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on sisällytetty osaksi esimerkiksi vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä suunnitelmia. Yhdistämisessä on tärkeää huolehtia, että sukupuolten tasa-arvoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet ovat selkeästi nähtävillä.

Organisaatio voi asettaa työn tueksi tasa-arvotyöryhmän. Työryhmä voi esimerkiksi seurata ja arvioida sukupuolten tasa-arvoa toimialalla, laatia tasa-arvosuunnitelman ja järjestää koulutusta osaamisen kehittämiseksi. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää sitä, että ryhmällä on ylimpään johtoon kuuluva puheenjohtaja ja nimetty koordinaattori, joiden työpanosta on osoitettu tasa-arvotyön tukemiseen. Työryhmä voi toimia yhdistettynä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmänä. 

Ministeriöihin on perustettu toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät sekä valtioneuvoston yhteinen toiminnallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmien verkosto.

Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ei ole sama asia kuin lakisääteinen henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Yli 30 työntekijää työllistävien viranomaisten on tasa-arvolain mukaan laadittava sukupuolten tasa-arvoa henkilöstössä edistävä suunnitelma.

Sukupuolivaikutusten arviointi 

Sukupuolivaikutusten arviointi on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmä. Toimenpiteen, päätöksen tai lainsäädännön vaikutukset sukupuolten kannalta tulisi arvioida etukäteen aina, kun toiminnalla on vaikutuksia eri ihmisryhmiin. Tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja edistää tasa-arvoa. Arvioinnin perusteella voidaan tehdä korjaavia ehdotuksia syrjinnän ja ei-haluttujen vaikutusten vähentämiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvon esteiden poistamiseksi.

Hallituksen esitysten sukupuolivaikutuksia arvioidaan osana lainsäädäntöprosessia. Arviointien määrää seurataan vuosittain, ja seurannan perusteella sukupuolivaikutusten arviointia tehdään noin kolmasosassa kaikista annetuista esityksistä. 

Vuonna 2025 toteutetun laadullisen arvioinnin mukaan suurimmat haasteet liittyvät sukupuolineutraaliin tulkintaan, kaksijakoiseen sukupuolikäsitykseen ja konkretian puutteeseen. Arvioinneista puuttuu usein kuvaukset vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon. Selvityksen mukaan laadukas arviointi edellyttää riittäviä ajallisia resursseja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.  

• Siivari (2025) Hallituksen esitysten sukupuolivaikutusten arvioinnit 2020–2024: Laadullinen arviointi

Sukupuolitietoinen budjetointi

Sukupuolitietoinen budjetointi on sukupuolinäkökulman sisällyttämistä budjettiprosessiin. Sen tavoitteena on osoittaa, kuinka budjetointi vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon, sekä edistää tasa-arvoa budjetoinnin avulla. 
Suomen valtionhallinnossa sukupuolitietoista budjetointia toteutetaan talousarvion tasa-arvokirjauksien, tulosohjauksen ja lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnin keinoin. Lisäksi talouspoliittisten päätösten sukupuolivaikutusten arviointia on toteutettu erillisinä jälkikäteisselvityksinä vuosina 2018 ja 2023. 

• Elomäki ym. (2018) Tasa-arvoa talousarvioon – talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi
• Paavola ym. (2023) Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi: Mikrosimulaatioanalyysi sekä kolmen keskeisen uudistuksen arviointi

Vuonna 2025 Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti valtionhallinnon sukupuolitietoisen budjetoinnin hyviä käytäntöjä Ruotsista, Irlannista ja Espanjasta sekä arvioi kuinka niitä voidaan hyödyntää Suomessa.

• Tanhua & Aarninsalo (2025) Sukupuolitietoinen budjetointi valtionhallinnossa: Hyviä käytäntöjä Ruotsista, Irlannista ja Espanjasta

Tasa-arvoyksikkö tukee valtavirtaistamista

Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö koordinoi, kehittää ja seuraa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista valtioneuvostossa. STM muun muassa tarjoaa koulutusta ja neuvontaa sekä koordinoi toiminnallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmien verkostoa, joka toimii viestintäkanavana ministeriöiden ja tasa-arvoyksikön välillä. 

Valtavirtaistamista seurataan muun muassa osana hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa. Lisäksi STM raportoi valtavirtaistamisen rakenteista ja käytännöistä EU:lle ja muille kansainvälisille toimijoille.

Valtavirtaistamisen tueksi

Sukupuolisilmälasit käytössä -käsikirja sisältää käytännön ohjeita muun muassa sukupuolivaikutusten arvioimiseen, lainsäädännön valmisteluun sekä ministeriöiden toiminnan ja talouden suunnitteluun. 

• Sukupuolisilmälasit käytössä. Käsikirja ministeriöiden tasa-arvotyön tueksi

Valtionhallinnon henkilöstölle suunnattu Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -verkkokoulutus tukee viranomaisia tasa-arvotyössä ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa kaikkeen toimintaan. Koulutus on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä eOppivan yhteystyönä. 

• Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja miten? (eOppiva)