Usein kysyttyä mielenterveyslain muuttamisesta

Jatkossa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa, tarkkailussa tai tutkimuksessa olevan potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttaminen edellyttää hallintopäätöstä, jos hoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Hallintopäätös on annettava, jos potilas vastustaa psyykkisen sairautensa lääkehoitoa tai potilaan tahdosta ei saada selvyyttä. Hallintopäätös tulee antaa myös muutoin potilaan pyynnöstä, vaikka psyykkisen sairauden lääkehoito toteutettaisiin yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Hallintopäätös on annettava riippumatta siitä, onko lääkehoito säännöllistä vai kertaluonteista. Potilaalla on mahdollisuus hakea muutosta kyseiseen päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen.

Muutokset koskevat velvollisuutta antaa muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Muutoin psyykkisen sairauden lääkehoidon osalta menetellään kuten tähänkin asti. Tahdosta riippumatta toteutettavan lääkehoidon välttämättömyys on jatkossakin arvioitava myös yksittäisessä tilanteessa. Myös tällöin tahdosta riippumatta toteutettavasta lääkehoidosta päättää potilasta hoitava lääkäri. Tahdosta riippumaton lääkehoito on lopetettava heti, kun sen antamiselle ei enää ole edellytyksiä. Potilasta koskevat potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä kuten tähänkin asti.
 

Eivät muutu. Lakimuutokset koskevat velvollisuutta antaa potilaan tahdosta riippumatta toteutettavasta psyykkisen sairauden lääkehoidosta potilaalle tietyissä lakisääteisissä tilanteissa hallintopäätös, johon potilaalla on oikeus hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Eivät koske. Muutokset koskevat velvollisuutta antaa potilaan tahdosta riippumatta toteutettavasta psyykkisen sairauden lääkehoidosta potilaalle tietyissä lakisääteisissä tilanteissa muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Muiden tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden osalta lainsäädäntö ei muutu, vaan niiden osalta menetellään kuten tähänkin asti. Muutokset eivät siten koske esimerkiksi verikokeen suorittamista tai sähköhoitoa. Muutokset eivät koske myöskään ruumiillisen sairauden tahdosta riippumatonta hoitoa, josta säädetään mielenterveyslain 22 c §:ssä.

Lakimuutosten taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antaman X v. Suomi –tuomion täytäntöönpanon viimeistelyn edellyttämät välttämättömät ja kiireelliset muutokset. Muutosten kustannusvaikutukset on otettu huomioon valtion talousarviovalmistelussa.

Muutokset tuovat lääkäreille uuden työvaiheen ja lisäävät hallinnollisen työn määrää, kun jatkossa potilaan tahdosta riippumattomasta psyykkisen sairauden lääkehoidosta tulee tietyissä tilanteissa antaa hallintopäätös. Potilasta koskevat potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä kuten tähänkin asti. 

Vaikka tilanne on tällä hetkellä vaikea, psykiatrivajeen korjaamiseen on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä, joiden odotetaan keskipitkällä aikavälillä auttavan. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusta psykiatrivajeen korjaamiseen on seurattava.

Edellytykset toteuttaa potilaan psyykkisen sairauden lääkehoito potilaan tahdosta riippumatta eivät muutu, vaan niiden osalta menetellään kuten tähänkin asti. Lakimuutokset koskevat velvollisuutta antaa hallintopäätös, johon potilas voi hakea muutosta.

Potilasta on aina mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos tahdosta riippumattomassa hoidossa oleva potilas kykenee päättämään käsillä olevassa tilanteessa hoidostaan ja kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, johon hän suostuu.

Lääkehoidon vastustaminen voi ilmetä eri tavoin esimerkiksi sanallisena kieltäytymisenä lääkehoidosta tai fyysisenä vastustamisena. Jokainen kieltäytymistilanne on arvioitava erikseen. On myös mahdollista, että potilaan tahdosta ei saada yrityksestä huolimatta selvyyttä. Potilas saattaa olla sillä tavoin eleetön tai lukkiutuneessa tilassa, että hänen kanssaan ei ole mahdollista päästä yhteisymmärrykseen lääkehoidosta. Kynnyksen hallintopäätöksen antamiselle tulisi olla matala, jotta potilas voi halutessaan hakea muutosta päätökseen.

Kyllä. Hallintopäätös tulee antaa myös muutoin potilaan pyynnöstä, vaikka psyykkisen sairauden lääkehoito toteutettaisiin yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Ei viivästy. Hallintolain mukaan hallintopäätös voidaan antaa ensivaiheessa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Päätös on viipymättä annettava myös kirjallisesti valitusosoituksineen. Määräaika muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista.

Psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttamista koskeva hallintopäätös voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta. Viranomaisella on harkintavaltaa sen suhteen, onko päätöksen välitön täytäntöönpano juuri kyseisessä yksittäisessä tapauksessa tarpeen. Tämä mahdollisuus on tarpeen, jotta potilaan tai muiden terveys tai turvallisuus ei vakavasti vaarantuisi ja voitaisiin turvata potilaan oikeus hyvään hoitoon sekä varmistaa se, ettei hänen psyykkisen sairautensa välttämätön ja kiireellinen lääkehoito viivästy mahdollisen muutoksenhaun johdosta. Kaikissa tilanteissa lääkehoitoa ei ole kuitenkaan välttämätöntä aloittaa ennen kuin muutoksenhaku on ratkaistu.

Mielenterveyslaissa tarkoitetut lomakkeet vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Asetukseen lisätään päätöslomake psyykkisen sairauden lääkehoidosta. Lomakkeesta lisätään täytettävä PDF-tiedosto STM:n verkkosivuille osoitteeseen https://stm.fi/lomakkeet. Potilastietojärjestelmiin viemistä varten lomake viedään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koodistopalveluun.

Hallintopäätöksessä tulee perustella potilaan tahdosta riippumatta toteutettavan psyykkisen sairauden lääkehoidon mielenterveyslaissa säädettyjen edellytysten täyttyminen kyseisessä tilanteessa. Hallintopäätöksessä tulee kuvata, millä perusteilla psyykkisen sairauden lääkehoito on toteutettava tarvittaessa potilaan tahdosta riippumatta. Käytännössä päätöksessä arvioidaan, vaarantaisiko lääkehoidon toteuttamatta jättäminen vakavasti tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn potilaan tai muiden terveyttä tai turvallisuutta. Tutkimukseen määrätyn potilaan kohdalla arvioidaan, onko psyykkisen sairauden lääkehoito hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi välttämätöntä.

Hallintopäätös ei sen sijaan koske hoidon sisältöä, kuten yksittäistä lääkkeen antotapahtumaa, tiettyä lääkevalmistetta, annostusta tai antotapaa. Lääkevalmistetta, annostusta ja antotapaa voidaan muuttaa annetun hallintopäätöksen pysyessä edelleen voimassa, jos potilaan tila ja lääketieteellisesti asianmukainen hoito sitä edellyttävät ja jos päätöksen perusteissa ei tapahdu muutosta. Psyykkisen sairauden hoidossa on tyypillistä, että lääkeaineen annostusta ja lääkevalmistetta joudutaan muuttamaan tavoitellun vasteen aikaansaamiseksi ja haittavaikutusten välttämiseksi tai vähentämiseksi.

Kyllä. Hallintopäätös on annettava riippumatta siitä, onko lääkehoito säännöllistä vai kertaluonteista.

Hallintopäätös on aina määräaikainen. Päätös voi olla voimassa enintään niin kauan kuin tahdosta riippumatonta lääkehoitoa on välttämätöntä antaa, kuitenkin enintään kyseistä tarkkailua, mielentilatutkimusta tai hoitoa koskevan päätöksen voimassaolon ajan. Tahdosta riippumatta toteutettavan lääkehoidon välttämättömyys on kuitenkin jatkossakin arvioitava myös yksittäisessä tilanteessa. Myös tällöin tahdosta riippumatta toteutettavasta lääkehoidosta päättää potilasta hoitava lääkäri. Tahdosta riippumaton lääkehoito on lopetettava heti, kun sen antamiselle ei enää ole edellytyksiä.

Hallintopäätös potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidosta potilaan tahdosta riippumatta on annettava tilanteissa, joissa potilas vastustaa psyykkisen sairautensa lääkehoitoa, potilaan tahdosta ei saada selvyyttä tai potilas pyytää päätöstä.

Nämä edellytykset huomioon ottaen uusi hallintopäätös voisi tulla annettavaksi silloin, jos potilaan tarkkailu-, tutkimus- tai hoitoaikaa pidennetään uudella päätöksellä. Uusi hallintopäätös voisi tulla annettavaksi myös, jos lääkehoidon antaminen on aloitettu yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, mutta myöhemmin potilas vastustaa lääkehoidon antamista jatkossa tai hänen tahdostaan ei enää saada selvyyttä. Lisäksi jos tahdosta riippumattoman lääkehoidon toteuttamisen perusteissa tapahtuu muutos ja tulee arvioitavaksi, täyttyvätkö tahdosta riippumattoman lääkehoidon lakisääteiset edellytykset, tulee myös arvioitavaksi, onko muuttuneessa tilanteessa annettava hallintopäätös.

Lääkevalmistetta, annostusta ja antotapaa voidaan muuttaa annetun päätöksen pysyessä edelleen voimassa, jos potilaan tila ja lääketieteellisesti asianmukainen hoito sitä edellyttävät ja jos päätöksen perusteissa ei tapahdu muutosta. Yksittäisistä lääkkeen antotapahtumista ei ole velvoitetta päättää kirjallisesti hallintopäätöksellä. 

Hallintopäätös potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidosta on annettava tilanteissa, joissa potilas vastustaa psyykkisen sairautensa lääkehoitoa, potilaan tahdosta ei saada selvyyttä tai potilas pyytää päätöstä. Jos potilaalle on annettu voimassa oleva hallintopäätös lääkehoidosta eikä päätöksen perusteissa ole tapahtunut muutosta, tällöin ei ole velvollisuutta antaa lääkehoidosta kokonaan uutta hallintopäätöstä. Sen sijaan potilaalle voidaan pyynnöstä antaa uudelleen kyseinen voimassa oleva päätös.

Hallintopäätöksen antaa tahdosta riippumatta suoritettavista hoitotoimenpiteistä muutoinkin päättävä potilaan hoitava lääkäri, joka vastaa potilaan psyykkisen sairauden hoidosta.