Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa sote-alalle
Lyhyesti
- Hyvän työn ohjelmalla luodaan edellytyksiä sille, että sote- ja pelastusalan henkilöstöä on riittävästi myös jatkossa.
- Toimenpiteinä ovat muun muassa Vetoa ja pitoa -valmennukset, työnjakopilotit, koulutuspolkujen uudistaminen, lainsäädännön päivitys ja tietopohjan vahvistaminen.
- Ohjelmaa toteutetaan vuosina 2024-2027.
Hyvän työn ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä
Hyvän työn ohjelma (2024-2027) sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Ohjelma perustuu Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Ohjelma tähtää sekä sote- että pelastusalan veto- ja pitovoiman lisäämiseen. Ohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sisäministeriön kanssa, jossa on meneillään mm. Pelastusalan työturvallisuushanke.
Mukana ohjelman seurannassa ja arvioinnissa ovat myös opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä tärkeimmät sidosryhmät.
Ohjelman toimenpiteiden etenemistä seurataan puolivuosittain vuoden 2027 loppuun saakka. Toimeenpanosuunnitelmaa täsmennetään seurannan perusteella.
Hyvän työn ohjelma on osa kansallisen palvelureformin toteuttamista.
Ohjelmaan kuuluu myös valmisteilla oleva ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistus.
Valtionavustukset hyvinvointialueille
Avustukset on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen yksiköille työnjakopilotteihin ja Vetoa ja pitoa -valmennuksiin. Hakijoina voivat olla hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.
Ohjelmassa on ollut kaksi valtionavustushakua.
- Hyvinvointialueille 1,5 miljoonaa euroa sote- ja pelastusalan hankkeisiin (STM:n tiedote 3.12.2024)
- STM myönsi rahoitusta sote-alan henkilöstöpulaa helpottaville hankkeille (STM:n tiedote 12.1.2024)
Ohjelmassa on kuusi kokonaisuutta ja laaja keinovalikoima
Ohjelmassa on kuusi sisältökokonaisuutta, joihin jokaiseen sisältyy useita toimenpiteitä. Kaikilla niillä pyritään turvaamaan sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus tulevina vuosina.
Sisältökokonaisuudet ja esimerkkejä niihin sisältyvistä toimenpiteistä:
1. Tietopohjan ja ennakoinnin parantaminen
Henkilöstöä koskevaa tietoa on kerättävä systemaattisesti, jotta voidaan ennakoida tulevien vuosien henkilöstötarvetta ja koulutusmääriä.
- Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden tietopohja : EsiselvitysLinkki toiselle sivustolle
- Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve vuosille 2024-2028: SelvitysLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- ja koulutustarpeen ennakointia koskevassa VN TEAS -hankkeessa kehitettiin menetelmä, jolla sote-henkilöstöä koskeva tieto yhdistettiin palvelutarpeen muutoksia koskevaan tietoon.
- Tiedote: Sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan ennakointiin uusi menetelmäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Raportti: Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
2. Koulutusmäärien lisääminen ja koulutuksen rakenteiden kehittäminen
Aloituspaikkoja koulutuksiin lisätään, koulutuksen päällekkäisyyksiä puretaan ja parannetaan mahdollisuuksia erikoistumiseen ja täydennyskoulutukseen.
3. Tehtävien vähentäminen
Edistetään ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä asiakastyöhön ja vähennetään kirjallisen työn määrää.
4. Henkilöstön työnjaon selkeyttäminen
Parannetaan ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön muun muassa lisäämällä tukipalveluiden ja avustavan henkilöstön käyttöä.
Uudistetaan ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö.
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ohjeen nykyisen lainsäädännön soveltamisesta tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessä.
- Ammattihenkilölainsäädännön soveltaminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessäTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 672kB
Ohjeen tueksi on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia: - Usein kysyttyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintamalleista ja työnjaosta
5. Veto- ja pitovoiman tukeminen
Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi käynnistetään alueellisia valmennusohjelmia.
6. Rekrytoinnin laajentaminen
Hoitoalan koulutuksen saaneita mutta muille aloille siirtyneitä henkilöitä kannustetaan palaamaan hoitoalalle, samoin jo eläkkeelle siirtyneitä ammattilaisia.
Työterveyslaitoksen yhdessä Tilastokeskuksen kanssa toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu lähi- ja sairaanhoitajien määrää ja sijoittumista sosiaali- ja terveys sote-alalle eri uravaiheissa sekä tekijöitä, jotka edistävät vastavalmistuneen, työttömän, alalta pois siirtyneen tai työuran loppupuolella olevan hoitajan työllistymistä alalle Suomessa.
Rekrytoidaan muista maista sote-alan koulutuksen saaneita henkilöitä ja selvitetään mahdollisuudet heille suunnattuun yhtenäiseen kielikoulutukseen.
Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmän ehdotukset on julkaistu. Niissä muun muassa ehdotetaan EU/ETA-maiden ulkopuolta tuleville sairaanhoitajille mahdollisuutta työskennellä rajoitetutulla toimiluvalla laillistukseen tähtäävän osaamisen täydentämisen aikana.
Kansainvälinen yhteistyö on olennaista erityisesti eettisen rekrytoinnin varmistamiseksi.
Lisätietoja
Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163692 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
Erja Mustonen, erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163179 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi