Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa sote-alalle
Lyhyesti
- Hyvän työn ohjelmalla luodaan edellytyksiä sille, että sote- ja pelastusalan henkilöstöä on riittävästi myös jatkossa.
- Toimenpiteinä ovat muun muassa Vetoa ja pitoa -valmennukset, työnjakopilotit, koulutuspolkujen uudistaminen, lainsäädännön päivitys sekä tietopohjan ja ennakoinnin vahvistaminen.
- Ohjelmaa toteutetaan usean ministeriön ja keskeisen sidosryhmän yhteistyönä vuosina 2024-2027.
Hyvän työn ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä
Hyvän työn ohjelma (2024-2027) sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Ohjelma perustuu Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Ohjelma tähtää sekä sote- että pelastusalan veto- ja pitovoiman lisäämiseen. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtionvarainministeriön sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
Ohjelmassa on kuusi kokonaisuutta ja laaja keinovalikoima
Ohjelmassa on kuusi sisältökokonaisuutta, joihin jokaiseen sisältyy useita toimenpiteitä. Kaikilla niillä pyritään turvaamaan sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus tulevina vuosina.
Henkilöstön saatavuus on parantunut ohjelman toimeenpanon aikana. Väestön ja henkilöstön ikääntyessä on varauduttava myös tulevaisuuden tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen ja työkykyyn.
Näin ohjelman toimenpiteet ovat edenneet
Tavoitteena on varmistaa, että kansallisella tasolla on riittävä tietopohja ja ennakointi tulevien vuosien henkilöstö- ja koulutustarpeista.
Esiselvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä kuvaavat tiedot ovat hajautuneet eri organisaatioiden tietolähteisiin. Tiedontuotantotapa on kirjava eikä kattavaa kokonaiskuvaa ole saatavilla.
Esiselvityksen jälkeen tietopohjaa ja ennakointia on kehitetty edelleen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin on valmisteltu ja eduskunnalle annettu hallituksen esitys, jonka mukaan hyvinvointialueiden tulee seurata ja raportoida myös henkilöstön käyttöä koskevia tietoja. Seurantavelvoite kattaisi sekä oman henkilöstön että ostopalvelujen työntekijät. Hyvinvointialueiden olisi raportoitava keskeiset henkilöstötiedot viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kaikki työnantajat seuraavat henkilöstönsä tilaa osana johtamista ja työnantajavelvoitteitaan. Hyvinvointialueilla käytössä olevat henkilöstöjohtamisen tunnusluvut ja niiden laskentatavat vaihtelevat, ja niitä on pyritty yhtenäistämään jo useita vuosia.
STM, KT ja hyvinvointialueet kehittävät vuoden 2026 aikana yhteisiä henkilöstötiedon rakenteita, koodistoja ja laskentakaavoja. Tavoitteena on, että henkilöstötieto olisi tuotettavissa samassa muodossa kaikilla hyvinvointialueilla.
Yhtenäiset tunnusluvut tukevat parempaa henkilöstöjohtamista, mahdollistavat alueiden välisen vertailun sekä vertailun omien ja ostopalvelujen välillä. Tietoja voidaan jatkossa hyödyntää myös THL:n asiantuntija-arvioissa ja ministeriön vuosittaisissa selvityksissä.
Henkilöstötiedot on tarkoitus siirtää hyvinvointialueilta THL:lle automaattisesti, mikä vähentää tarvetta laajoille ja työllistäville kyselyille.
THL kehittää myös muilla tavoin henkilöstöä koskevaa tietopohjaa ja ottaa käyttöön uusia tietotuotteita.
Pelastustoimen tietopohjaa vahvistetaan ja kehitetään jatkuvasti. Pelastusopisto seuraa säännöllisesti pelastajatarvetta hyvinvointialueilla tehtävän kyselyn avulla. Uusin selvitys on vuodelta 2024, ja seuraava kysely toteutetaan vuonna 2026.
Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla toiminut koulutustarpeen ennakointimallin valmistelutyöryhmä on saanut työnsä päätökseen ja julkaissut suosituksensa.
Tavoitteena on lisätä koulutuksen aloituspaikkoja suomeksi ja ruotsiksi erityisesti aloille ja alueille, joilla työvoimapula on suurin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaa opintonsa loppuun ja valmistuu ammattiin.
Lisäksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta kehitetään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Koulutuksen sisältöjä ja toteutustapoja uudistetaan niin, että ne tukevat erikoistumista, osaamisen kehittämistä ja uralla etenemistä.
Lääkärien, hoitajien, pelastajien ja hoiva-avustajien koulutusten aloituspaikkoja on lisätty.
- Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala myönsi korkeakouluille lisärahoituksen uusiin aloituspaikkoihin (OKM:n tiedote)
- Ministeri Multala: Lääkäri- ja eläinlääkäripulaan vastataan historiallisilla koulutuslisäyksillä (OKM:n tiedote)
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva asetus tuli voimaan 1.4.2024. Asetuksella säädetään henkilöstön täydennyskoulutuksen laadun edellytyksistä ja määrästä sekä näiden arvioinnista ja seurannasta.
Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoidusta tarpeesta vuosille 2024–2028 on julkaistu selvitys. Sen perusteella on aloitettu Gerontologisen ja psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön erikoistumiskoulutuksen suunnittelu valtionavustuksen tuella (2025-2027).
Selvitys on valmisteltu myös muun hoitohenkilöstön kuin sairaanhoitajien osalta.
Selvitys sosiaalityön erikoistavasta koulutuksesta julkaistaan syksyllä 2026.
Selvitys erikoislääkärikoulutuksen tarpeesta on aloitettu. Lisäksi on tulossa Työterveyslaitoksen selvitys päivityskoulutuksista.
Valtionavustuksella rahoitetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöille suunnatun koulutuksen kehittämistä sekä tarvittavia muita koulutusrakenteita.
Kaksiportaisen psykoterapiakoulutuksen tarvittava sääntely toteutetaan keväällä 2026.
Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu käynnistyy vuoden 2026 alusta.
Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen lainsäädännön uudistamisen valmisteluryhmä on aloittanut työskentelyn OKM:n johdolla joulukuussa 2024.
Tavoitteena on edistää ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä asiakastyöhön ja vähentää kirjallisen työn määrää.
Lausunnot ja todistukset -loppuraportti julkaistaan syksyllä 2025 ja siihen liittyvä kansallinen ohjeistus keväällä 2026. Jo ennen loppuraportin valmistumista tehtiin muutos, joka koskee ajokorttia varten tarvittavia lääkärinlausuntoja. Jatkossa lausunnot hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntarjoajilta. Työssään autoa käyttävät voivat saada lausunnon myös työterveyshuollosta, jos se tarjoaa palvelua.
Tavoitteena on parantaa ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön muun muassa lisäämällä tukipalveluiden ja avustavan henkilöstön käyttöä.
Ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö uudistetaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ohjeen nykyisen lainsäädännön soveltamisesta tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessä.
- Ammattihenkilölainsäädännön soveltaminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessäTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 672kB
Ohjeen tueksi on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia: - Usein kysyttyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintamalleista ja työnjaosta
Hyvinvointialueiden työnjakopiloteille on myönnetty valtionavustusta.
Pilotoinnit kohdistuivat vuonna 2024 kolmeen kokonaisuuteen:
- Osastonsihteerit: Työnjakopiloteissa kehitettiin toimintamalleja, joilla selkeytettiin osastonsihteereiden ja sote-alan ammattilaisten työnjakoa. Ei-hoidollisia tehtäviä siirrettiin sote-ammattilaisilta osastonsihteereille, mikä vapautti ammattilaisten aikaa potilastyöhön. Samalla osastonsihteerit saivat uusia, mielekkäitä tehtäviä ja heidän työnkuvansa monipuolistui.
- Kulttuurikoulutetut: Työnjakopiloteissa kehitettiin toimintamalleja, joissa sote-alan ammattilaisten tueksi tuodaan mukaan myös muiden alojen osaajia. Heidän panoksensa nähtiin tärkeänä erityisesti ihmislähtöisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Eri alojen asiantuntijoiden osallistuminen toi uusia näkökulmia ja osaamista, jotka rikastuttavat tiimien toimintaa, parantavat asiakaskokemusta ja tukevat työyhteisön hyvinvointia.
- Kuntoutus: Työnjakopiloteissa selkeytettiin kuntoutuksen ohjauspolkuja ja kehitettiin malleja, joiden avulla voidaan paremmin tukea asiakkaiden tarpeita ja löytää toimivia ratkaisuja arjen haasteisiin.
Vuonna 2025 pilotit kohdentuvat kolmeen kokonaisuuteen:
- Lähihoitajat: tavoitteena on pilotoida ja saada kokemuksia lähihoitajan erilaisista toimenkuvista nykylainsäädännön puitteissa. Tarkoituksena on rakentaa uudenlaista työnjakoa lähihoitajien ja tukipalveluiden välillä (ravitsemus, logistiikka, puhtaanapito jne.), lähihoitajien ja sosionomien sekä lähihoitajien ja sairaanhoitajien välillä.
- Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat: tavoitteena on tukea sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjaon ja tehtävärakenteiden kehittämistä hyvinvointialueilla. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain lähtökohtana on mahdollistaa sujuva työnjako sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kesken, tätä rajoittaa lähinnä palvelulainsäädännössä olevat erilliset määräykset työntekijän koulutuksesta tietyissä tehtävissä. Piloteilta toivotaan uusia ratkaisuja työnjaon kehittämiseksi nykylainsäädännön puitteissa. Toisaalta niissä voidaan nostaa esiin myös lainsäädännön haasteita, joita voidaan huomioida ammattihenkilö- sekä palvelulainsäädännön uudistuksissa.
- Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien tehtävänkuva osana hoidon jatkuvuusmallia: tavoitteena on mallintaa ja pilotoida rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien tehtävänkuva osana hoidon jatkuvuusmallia sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Työnjakopilotoinneilta toivotaan kansallista toimintamallia ja esityksiä toimintamallin edistämistä tukevista säädösohjauksen kehittämistarpeista, joita voidaan huomioida ammattihenkilö- sekä palvelulainsäädännön uudistuksissa.
Pilottien tuotokset löytyvät Innokylästä (vuoden 2025 pilotit jouluun 2025 mennessä).THL toteuttaa pilottien arvioinnin 11/2025–2/2026, jolloin saadaan arvioitua tietoa parhaimmista levittämiseen soveltuvista toimintamalleista.
Tavoitteena on parantaa sote- ja pelastusalan veto- ja pitovoiman ja tukea työkykyä ja työssä jaksamista.
Hyvinvointialueilla toteutettiin valmennus- ja kehittämisohjelma vuosina 2024 ja 2025.
Pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke vahvistaa pelastusalan työturvallisuuden, työssä jaksamisen ja työkyvyn ylläpitämistä laajassa yhteistyöverkossa. Sisäministeriön koordinoiman hankkeen työpajoissa tunnistetaan alan työturvallisuushaasteita, tuotetaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja toimintamalleja sekä jaetaan ja jalostetaan hyviä käytäntöjä pelastusalan organisaatioissa hyödynnettäviksi.
Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä mm. pelastuslaitosten, muiden turvallisuusviranomaisten, yhteistyöministeriöiden sekä pelastusalan, työsuojelun, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa pelastusalan työturvallisuusosaamista ja ymmärrystä, tuottaa sen tueksi alan organisaatioille konkreettisia toimintamalleja sekä luoda pohjaa pysyvälle pelastusalan työturvallisuusrakenteelle ja -verkostolle.
Yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa on julkaistu nuorille suunnattu Sote- ja pelastusalan Imuvoimaa -oppimispeli.
Tavoitteena on kannustaa hoitoalan koulutuksen saaneita mutta muille aloille siirtyneitä henkilöitä palaamaan hoitoalalle, samoin jo eläkkeelle siirtyneitä ammattilaisia.
Työterveyslaitoksen yhdessä Tilastokeskuksen kanssa toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu lähi- ja sairaanhoitajien määrää ja sijoittumista sosiaali- ja terveys sote-alalle eri uravaiheissa sekä tekijöitä, jotka edistävät vastavalmistuneen, työttömän, alalta pois siirtyneen tai työuran loppupuolella olevan hoitajan työllistymistä alalle Suomessa.
Tavoitteena on rekrytoida muista maista sote-alan koulutuksen saaneita henkilöitä ja selvittää mahdollisuudet heille suunnattuun yhtenäiseen kielikoulutukseen.
Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmän ehdotukset on julkaistu. Niissä muun muassa ehdotetaan EU/ETA-maiden ulkopuolta tuleville sairaanhoitajille mahdollisuutta työskennellä rajoitetutulla toimiluvalla laillistukseen tähtäävän osaamisen täydentämisen aikana.
Kansainvälinen yhteistyö on olennaista erityisesti eettisen rekrytoinnin varmistamiseksi.
Lisätietoja
Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163692 Sähköpostiosoite: [email protected]
Erja Mustonen, erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163179 Sähköpostiosoite: [email protected]