Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa sote-alalle
Vaikuttavimmat toimet linkittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseen siten, että palvelut porrastetaan ja palveluihin liittyvään henkilöstötarpeeseen vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla vahvistetaan ennaltaehkäisyä, digitaalisia palveluita, palveluohjausta ja mahdollisuuksia omahoitoon.
Lisäksi hyvinvointialueita kannustetaan lisäämään sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta henkilöstön tarpeet huomioivalla ja osallistavalla johtamisella niin, että parannetaan työnjakoa ja joustavuutta.
Hyvän työn ohjelma käynnissä
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Hyvän työn ohjelman, joka sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan helpottamiseksi. Ohjelma perustuu Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Ohjelma on jatkoa vuosien 2021-2023 aikana käynnissä olleelle Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelmalle, ja se kattaa vuodet 2024-2027. Jo vuonna 2023 on tehty ohjelmaa pohjustavia selvityksiä.
Ohjelma tähtää sekä sote- että pelastusalan veto- ja pitovoiman lisäämiseen. Ohjelmaa toteutetaankin tiiviissä yhteistyössä sisäministeriön kanssa. Mukana ohjelman seurannassa ja arvioinnissa ovat myös opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä tärkeimmät sidosryhmät.
Hyvän työn ohjelma on osa kansallisen palvelureformin toteuttamista.
Ohjelmaan kuuluu myös valmisteilla oleva ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistus.
Valtionavustukset hyvinvointialueille
Avustukset on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen yksiköille työnjakopilotteihin ja Vetoa ja pitoa -valmennuksiin. Hakijoina voivat olla hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.
Järjestyksessä toinen valtionavustushaku oli syksyllä 2024, ja työnjakopilotit ja valmennukset käynnistyvät alkuvuodesta 2025.
Haun ensimmäinen valtionavustusinfo järjestettiin 5.6.2024.
Valtionavustusinfo syksyn 2024 hausta järjestettiin 21.8.2024.
Ohjelmaan liittyvä ensimmäinen valtionavustushaku oli joulukuussa 2023.
Kuusi kokonaisuutta ja laaja keinovalikoima
Ohjelmassa on kuusi sisältökokonaisuutta, joihin jokaiseen sisältyy useita toimenpiteitä. Kaikilla niillä pyritään turvaamaan sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus tulevina vuosina.
Sisältökokonaisuudet ja esimerkkejä niihin sisältyvistä toimenpiteistä:
Tietopohjan ja ennakoinnin parantaminen
Henkilöstöä koskevaa tietoa on kerättävä systemaattisesti, jotta voidaan ennakoida tulevien vuosien henkilöstötarvetta ja koulutusmääriä.
- Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden tietopohja : EsiselvitysLinkki toiselle sivustolle
- Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve vuosille 2024-2028: SelvitysLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- ja koulutustarpeen ennakointia koskevan VN TEAS-hankkeen (SOTEHEN) -loppuraportti ja tiedote on julkaistu. Hankkeessa kehitettiin menetelmä, jolla sote-henkilöstöä koskeva tieto yhdistettiin palvelutarpeen muutoksia koskevaan tietoon.
- Tiedote: Sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan ennakointiin uusi menetelmäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Raportti: Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Koulutusmäärien lisääminen ja koulutuksen rakenteiden kehittäminen
Aloituspaikkoja koulutuksiin lisätään, koulutuksen päällekkäisyyksiä puretaan ja parannetaan mahdollisuuksia erikoistumiseen ja täydennyskoulutukseen.
Tehtävien vähentäminen
Edistetään ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä asiakastyöhön ja vähennetään kirjallisen työn määrää.
Henkilöstön työnjaon selkeyttäminen
Parannetaan ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön muun muassa lisäämällä tukipalveluiden ja avustavan henkilöstön käyttöä.
Uudistetaan ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö.
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ohjeen nykyisen lainsäädännön soveltamisesta tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessä.
- Ammattihenkilölainsäädännön soveltaminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessäTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 672kB
Ohjeen tueksi on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia: - Usein kysyttyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintamalleista ja työnjaosta
Veto- ja pitovoiman tukeminen
Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi käynnistetään alueellisia valmennusohjelmia.
Rekrytoinnin laajentaminen
Hoitoalan koulutuksen saaneita mutta muille aloille siirtyneitä henkilöitä kannustetaan palaamaan hoitoalalle, samoin jo eläkkeelle siirtyneitä ammattilaisia.
Rekrytoidaan muista maista sote-alan koulutuksen saaneita henkilöitä ja selvitetään mahdollisuudet heille suunnattuun yhtenäiseen kielikoulutukseen.
Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmän ehdotukset on julkaistu. Niissä muun muassa ehdotetaan EU/ETA-maiden ulkopuolta tuleville sairaanhoitajille mahdollisuutta työskennellä rajoitetutulla toimiluvalla laillistukseen tähtäävän osaamisen täydentämisen aikana.
Kansainvälinen yhteistyö on olennaista erityisesti eettisen rekrytoinnin varmistamiseksi.
Ohjelman toimenpiteiden etenemistä seurataan puolivuosittain vuoden 2027 loppuun saakka. Toimeenpanosuunnitelmaa täsmennetään seurannan perusteella.
Lisätietoja
Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163692 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
Tia-Maria Kirkonpelto, erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163264 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi