Esteettömyysdirektiivi

Tarkoitus on panna kansallisesti toimeen esteettömyysdirektiivin vaatimukset. 

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa työryhmässä. Mukana työssä ovat valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Asiantuntijoiksi on kutsuttu edustajat Vammaisfoorumista ja Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti.

Esteettömyysdirektiivi tulee saattaa osaksi kansallisia lakeja, asetuksia ja määräyksiä 28.6.2022 mennessä.

Hallituksen esitysluonnos oli lausunnolla 1.2.2022 asti. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 7.4.2022. Hallituksen esitys 41/2022 vp on eduskunnan käsiteltävänä.

Uusien vaatimusten soveltaminen alkaa kuitenkin vasta 28.6.2025.

Soveltamisala kattaa erilaisia tuotteita ja palveluja, joten muutoksia esitetään useaan eri lakiin, lisäksi ehdotetaan säädettäväksi yksi uusi laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista. 

Työryhmä esittää, että eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista säädettäisiin uusi laki. Tuotteiden valvonta on markkinavalvontaa, joten uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista tulisi lisätä markkinavalvontalain soveltamisalaan. 

Palveluiden osalta esitetään muutoksia digipalvelulakiin, joka säätää digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta, sekä lakiin sähköisen viestinnän palveluista.
 
Lakiin liikenteen palveluista lisättäisiin henkilöliikennettä koskevat vaatimukset tarjota esteettömyystietoa. 

Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ehdotetaan muutoksia hätäviestiin vastaamisessa.

Kansallisten lakiehdotuksien soveltamisala vastaa esteettömyysdirektiivin soveltamisalaa (2 artikla). Esteettömyysdirektiivin valmistelun yhteydessä on todettu, että juuri näillä valikoiduilla tuotteilla ja palveluilla on esteettömyydessä eniten eroja jäsenvaltioiden välillä. Nämä valikoidut tuotteet ja palvelut ovat myös tärkeitä vammaisille henkilöille. EU arvioi esteettömyysdirektiivin vaikutuksia viiden vuoden välein vaatimusten soveltamisesta (28.6.2025) lähtien.

Soveltamisalaan kuuluu tuotteita kuten kuluttajille tarkoitetut tietokoneet, itsepalvelupäätteet, älypuhelimet, digiboksit, sähköisiin kirjoihin tarkoitetut lukulaitteet.

Soveltamisalaan kuuluu palveluiden osalta sähköisen viestinnän palvelut, liikenteeseen liittyvät palvelut, kuluttajapankkipalvelut, verkkokauppa ja sähkökirjat. Lisäksi soveltamisalaan kuuluu hätänumeroon vastaaminen. 

Soveltamisalaan ei kuulu esimerkiksi äänestysautomaatti, koska kyseessä ei ole soveltamisalaan kuuluvan palvelun tarjoaminen. Vastaavasti sääntely ei ulotu esimerkiksi terveyskeskuksen ilmoittautumisautomaattiin, koska kyseessä ei ole soveltamisalaan kuuluvasta palvelusta. Kuitenkin digipalvelulain voimassa olevat saavutettavuusvaatimukset velvoittavat esimerkiksi julkista terveydenhuoltoa. 

Saavutettavuus tarkoittaa digipalvelulain mukaisesti verkkosivustojen ja mobiilisovellusten esteettömyyttä. Esteettömyydellä taas viitataan fyysisen ympäristön ja tuotteiden esteettömyyteen.

Tämä terminologiaero on myös ehdotetussa hallituksen esityksessä. Näin ollen, kun puhutaan digitaalisista palveluista, niihin sovelletaan saavutettavuusvaatimuksia ja kun on kyse tuotteista, niihin sovelletaan esteettömyysvaatimuksia.

Esteettömyysdirektiivin perusteella annettavia säännöksiä sovelletaan sekä yksityiseen että julkiseen toimijaan, joka saattaa soveltamisalaan kuuluvan tuotteen markkinoille tai tarjoaa palvelua kuluttajalle.

Talouden toimijalla tai palveluntarjoajalla on velvoite huolehtia, että tarjottu tuote tai palvelu vastaa vaadittuja vaatimuksia. Jos talouden toimija tai palveluntarjoaja hankkii tuotteen tai palvelua joltain toiselta (kolmannelta osapuolelta), tulee esimerkiksi sopimuksin huolehtia siitä, että tarjottu tuote tai palvelu täyttää vaadittavat esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset.

Standardoimistyö on alkamassa EU:n tasolla. EN 301 549 -standardi tulee olemaan käytössä ja näin ollen myös WCAG-kriteeristö digitaalisten palvelujen osalta. 

Esteettömyysdirektiivi tuo myös lisävaatimuksia. Näitä ovat esimerkiksi esteettömyysdirektiivin liitteen I jakson IV lisävaatimukset palveluille. Nämä vaatimukset eivät ole täysin yhtenevät standardin EN 301 549 kanssa. 

Komission tavoite on, että yhdenmukaiset standardit ovat voimassa, kun esteettömyysdirektiivin perusteella annettujen vaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Kuitenkin myös jatkossa esteettömyysdirektiivin liite I on merkittävä ja määrää sen tason, jota tulee noudattaa. Yhdenmukaistettuja standardeja noudattamalla voi siis osoittaa vaatimuksenmukaisuuden ainakin osittain.

Esteettömyysdirektiivin taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 146 milj. €. Tästä suurin osa (noin 70 milj. €) kohdistunee verkkokaupoille ja toinen merkittävä osa (noin 40 milj. €) jatkuvaan ylläpitoon ja kouluttamiseen kaikkien toimijoiden osalta arvioituna.

Kyseessä olevat kulut jakautuvat todellisuudessa pidemmälle aikavälille. Jos vaatimusten täyttäminen kehittämisen ja korjaamisen kautta on mahdollista, lyhyen ajan investointikulut pysyvät alhaisina. Kun esteettömyys voidaan huomioida osana normaalia kehitystyötä, jakautuvat kulut pidemmälle aikavälille. 

Jatkuvien kustannusten osuuden voidaan ajatella olevan vuositasolla noin 5-10 miljoonaa euroa selvityksen piirissä olevilla aloilla yhteensä.

Kustannusten ohella esteettömyysosaamisen uskotaan lisääntyvän ja sille kehittyvän suuremmat markkinat. Esteettömyysdirektiivin voidaan nähdä parhaimmillaan parantavan palveluita kaikille, lisäävän toimijoiden kilpailukykyä ja mahdollistavan uusia innovaatioita.

Esteettömyysdirektiivin toimeenpano tuottaa höytyjä erityisesti vammaisille henkilöille sekä esimerkiksi iäkkäille henkilöille. Hyötyjä on vaikea arvioida suoraan rahallisesti. Kuitenkin hyötyjä ja yhteiskunnallisesti säästöjä syntyy, jos esimerkiksi vammaisille henkilöille ei ole tarvetta järjestää erityispalveluja, vaan tuotteet ja palvelut ovat jo lähtökohtaisesti suunniteltu esteettömiksi ja saavutettaviksi, jotta mahdollisimman moni voi osallistua yhteiskuntaan itsenäisesti. 

Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain valvontaviranomaisena jatkaisi Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan yksikkö. 
Sähköisen viestinnän palvelujen ja liikenteen palvelujen (esteettömyystieto) osalta valvonta olisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa.  Myös tuotteiden markkinavalvonta on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa. 

Valvonnassa voidaan puuttua vaatimustenvastaisuustilanteisiin ja määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa viime kädessä uhkasakko.
 

Tuotteen tai palvelun käyttäjä voi ilmoittaa valvovalle viranomaiselle, jos soveltamisalaan kuuluvassa tuotteessa tai palvelussa on puutteita esteettömyydessä. Valvovan viranomaisen tulee tapauskohtaisesti ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin.

Uusien esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Lisäksi esteettömyysdirektiivi sallii muitakin siirtymäaikoja, jotka ehdotetaan otettavaksi kansallisesti käyttöön.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä esteettömyydestä. Esteettömyyttä tarkastellaan nimenomaan rakennuslupavaiheessa, mutta esteettömyysdirektiivin soveltamisalan palveluja voidaan toki sijoittaa rakennettuun ympäristöön myös toisenlaisissa tilanteissa, jolloin kansallinen esteettömyysasetus ei tule tarkasteluun. 

Esteettömyysdirektiivin vaatimukset rakennetulle ympäristölle on ilmaistu varsin yleisellä tasolla, jatkossa niitä tarkennetaan standardeilla. 

Hallituksen esityksessä ei ehdoteta otettavaksi rakennettua ympäristöä koskevaa liitettä III käyttöön tässä vaiheessa. Ympäristöministeriö jatkaa liitteen III vaikutusten arviointia ja arvioinnin perusteella harkitaan, onko direktiivin tarkoittamien palvelujen rakennetun ympäristön esteettömyyttä tarkoituksenmukaista kehittää liitteen täytäntöönpanon pohjalta vai kansallisin lainsäädäntötoimin. Tavoitteena on löytää tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas tapa varmistaa rakennetun ympäristön esteettömyys palveluja tarjottaessa.

Uuden lain mukaan tiettyjen tuotteiden tulee täyttää esteettömyysvaatimukset. Vastuuta on erityisesti tuotteen valmistajalla ja maahantuojalla. Tuotteen vaatimuksenmukaisuus osoitetaan CE-merkinnällä.

Valvontaa tehdään markkinavalvontalain periaatteiden mukaisesti.

Digipalvelulakiin lisätään ne palvelut, jotka ovat digitaalisia palveluja. Näitä ovat verkkokauppa, sähkökirjat, digitaaliset pankkipalvelut ja digitaaliset henkilöliikenteen palvelut, sähköisen viestinnän palvelut ja pääsy audiovisuaaliseen sisältöpalveluun Jatkossa näiden palvelujen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset ja tietyt lisävaatimukset, jotka esteettömyysdirektiivi asettaa näille palveluille.

Hätäkeskuslaitoksen olisi vastattava yleiseen hätänumeroon 112 tehtyihin hätäilmoituksiin, jotka on tehty käyttämällä reaaliaikaista puhetta tai reaaliaikaista tekstiä. Hätäilmoituksiin olisi vastattava käyttämällä samaa kommunikaatiotapaa, kuin millä hätänumeroon on otettu yhteyttä. Jos yhteydenottotapana tarjottaisiin videokuvaa, olisi siihen vastattava interaktiiviseksi synkronoidulla puheella, tekstillä sekä videokuvalla. Hätätekstiviestiä ja hätätekstiviestin käyttäjärekisteriä koskeva sääntely kumottaisiin.

Liikennepalvelujen osalta ehdotetaan eräitä muutoksia digipalvelulakiin, liikennepalvelulakiin ja uuteen tuotteiden esteettömyysvaatimuksia koskevaan lakiin.

Tällä hetkellä vain julkista sektoria koskevat digipalvelujen saavutettavuusvaatimukset laajennettaisiin koskemaan tiettyjen yksityisten toimijoiden henkilöliikennepalvelujen verkkosivuja, mobiilisovelluksia, sähköisiä lippuja, digitaalisia matkatietoja sekä vuorovaikutteisia tiedotusnäyttöjä ja itsepalvelupäätteitä.

Muun muassa liikenteenharjoittajille ja asemanhaltijoille tulisi velvoite kerätä ja tarjota saavutettavassa muodossa tiedot liikennevälineiden, palveluja ympäröivän infran ja rakennetun ympäristön soveltuvuudesta esimerkiksi pyörätuolin käyttäjille.