Esteettömyysdirektiivi

Esteettömyyden edistäminen on tärkeää, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Tätä tavoitetta tukee myös Euroopan unionin esteettömyysdirektiivi.

EU:n esteettömyysdirektiivi vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi. Direktiivi on laitettava kansallisesti toimeen jokaisessa EU-maassa 28.6.2022 mennessä. Tämä tarkoittaa muutoksia myös Suomen lainsäädäntöön.

• Esteettömyysdirektiivi (eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2019/882) tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista) 

Esteettömyysvaatimusten tulee olla voimassa 28.6.2022. Säännösten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Pääosin 28.6.2025 jälkeen markkinoille tulevien tuotteiden ja palveluiden tulee olla esteettömiä. 

Esteettömistä tuotteista ja palveluista hyötyvät kaikki

Esteettömyysdirektiivin tavoite on mm.:

• lisätä esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta ja liikkuvuutta yhdenmukaistamalla niitä koskevia vaatimuksia jäsenvaltioissa
• tehdä tuotteista ja palveluista esteettömämpiä ja näin yhteiskunnasta osallistavampi ja helpottaa vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää

Esteettömyyden lisäksi puhutaan myös saavutettavuudesta. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset suunnitellaan niin, että ne olisivat paremmin käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, käytettävissä. 

• Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki (306/2019) 

Direktiivi koskee useita tuotteita ja palveluja 

Esteettömyysvaatimukset velvoittavat julkisen hallinnon organisaatioita sekä yksityistä sektoria eli kaikkia, jotka tuottavat tai tarjoavat direktiivin alaan kuluvaa tuotetta tai palvelua.

Direktiivi koskee esimerkiksi seuraavia tuotteita: 

• Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät
• Itsepalvelupäätteet, kuten maksupäätteet, pankki- ja lippuautomaatit
• Älypuhelimet
• Audiovisuaalisen median palveluihin pääsyyn käytettävät laitteet, kuten digiboksi, digi-tv
• Sähköisten kirjojen lukemiseen tarkoitetut laitteet

Direktiivi koskee esimerkiksi seuraavia palveluita:

• Tietoliikenne- ja viestintäpalvelut
• Liikenteeseen liittyvät palvelut, kuten verkkosivustot ja mobiilisovellukset, sähköiset matkaliput ja niiden ostaminen, reaaliaikaiset matkustustiedot’
• Kuluttajapankkipalvelut
• Sähköiset kirjat ja niiden käyttämiseen tarkoitetut ohjelmistot
• Verkkokauppa

Myös seuraavissa asioissa on otettava huomioon esteettömyysdirektiivi:

• Hätänumeroon (112) soittaminen
• Rakennettu ympäristö
• Julkiset hankinnat

Direktiivin toimeenpano Suomessa

Esteettömyysdirektiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen kansallinen sääntely kuuluu useamman ministeriön toimialaan. 

Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö vastaa direktiivin toimeenpanon koordinaatiosta ja muut ministeriöt osallistuvat valmisteluun oman toimialansa mukaisesti. 

• liikenne- ja viestintäministeriö: henkilöliikennepalvelut, audiovisuaaliset palvelut, tietoyhteiskunnan sähköiset tuotteet ja palvelut 
• valtiovarainministeriö: pankkipalvelut, laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 
• työ- ja elinkeinoministeriö: horisontaalinen markkinavalvontalaki ja mm. EU markkinavalvonta-asetuksen täytäntöönpanon koordinaatio, julkiset hankinnat 
• sisäministeriö: hätäviestintä 
• oikeusministeriö: perusoikeudet 
• ympäristöministeriö: rakennettu ympäristö liittyen esimerkiksi lippuautomaateille pääsyyn
• sosiaali- ja terveysministeriö: esteettömyyden edistäminen

STM:n asettama työryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten direktiivi saatetaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Valmistelun aikana kuullaan sidosryhmiä mahdollisimman kattavasti.