Esteettömyysdirektiivi

Tarkoitus on panna kansallisesti toimeen esteettömyysdirektiivin vaatimukset. 

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa työryhmässä. Mukana työssä ovat valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Asiantuntijoiksi on kutsuttu edustajat Vammaisfoorumista ja Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti.

Esteettömyysdirektiivi tulee saattaa osaksi kansallisia lakeja, asetuksia ja määräyksiä 28.6.2022 mennessä.

Hallituksen esitysluonnos on nyt lausunnolla 1.2.2022 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2022. 

Uusien vaatimusten soveltaminen alkaa kuitenkin vasta 28.6.2025.

Esteettömyysdirektiiviä sovelletaan tiettyihin tuotteisiin ja palveluihin. Suomessa ei ole yhtä kattavaa säädöstä, joka kattaisi koko esteettömyysdirektiivin soveltamisalan.

Työryhmä esittää, että tuotteiden esteettömyysvaatimuksista säädettäisiin uusi laki. Tuotteiden valvonta on markkinavalvontaa, joten uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista tulisi lisätä markkinavalvontalain soveltamisalaan. 

Palveluiden osalta esitetään muutoksia digipalvelulakiin, joka säätää digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta, sekä lakiin sähköisen viestinnän palveluista.
 
Lakiin liikenteen palveluista lisättäisiin henkilöliikennettä koskevat vaatimukset tarjota esteettömyystietoa. 

Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ehdotetaan muutoksia hätäviestiin vastaamisessa.

Kansallisten lakiehdotuksien soveltamisala vastaa esteettömyysdirektiivin soveltamisalaa (2 artikla). Kansallista laajennusta ei ole tässä vaiheessa esitetty. Esteettömyysdirektiivin valmistelun yhteydessä on todettu, että juuri näillä valikoiduilla tuotteilla ja palveluilla on esteettömyydessä eniten eroja jäsenvaltioiden välillä. Nämä valikoidut tuotteet ja palvelut ovat myös tärkeitä vammaisille henkilöille. EU arvioi esteettömyysdirektiivin vaikutuksia viiden vuoden välein vaatimusten soveltamisesta (28.6.2025) lähtien.

Soveltamisalaan kuuluu tuotteita kuten kuluttajille tarkoitetut tietokoneet, itsepalvelupäätteet, joilla tarjotaan soveltamisalaan kuuluvia palveluja (esim. henkilöliikenteen lippuautomaatit), älypuhelimet, digiboksit, sähköisiin kirjoihin tarkoitetut lukulaitteet.

Soveltamisalaan kuuluu palveluiden osalta sähköisen viestinnän palvelut, liikenteeseen liittyvät palvelut, kuluttajapankkipalvelut, verkkokauppa ja sähköisten kirjojen lukemiseen käytettävät ohjelmistot. Lisäksi soveltamisalaan kuuluu hätänumeroon vastaaminen. 

Soveltamisalaan ei kuulu esimerkiksi äänestysautomaatti, koska kyseessä ei ole soveltamisalaan kuuluvan palvelun tarjoaminen. Vastaavasti sääntely ei ulotu esimerkiksi terveyskeskuksen ilmoittautumisautomaattiin, koska kyseessä ei ole soveltamisalaan kuuluvasta palvelusta. Kuitenkin digipalvelulain voimassa olevat saavutettavuusvaatimukset velvoittavat esimerkiksi julkista terveydenhuoltoa. 

Saavutettavuus tarkoittaa digipalvelulain mukaisesti verkkosivustojen ja mobiilisovellusten esteettömyyttä. Esteettömyydellä taas viitataan fyysisen ympäristön ja tuotteiden esteettömyyteen.

Tämä terminologiaero on myös tässä ehdotetussa hallituksen esityksessä. Näin ollen, kun puhutaan digitaalisista palveluista, niihin sovelletaan saavutettavuusvaatimuksia ja kun on kyse tuotteista, niihin sovelletaan esteettömyysvaatimuksia.

Esteettömyysdirektiivin mukaisesti yleisissä ehdoissa tai muissa vastaavissa asiakirjoissa. Digipalvelulain osalta tämä tarkoittaa käytännössä saavutettavuusselostetta.

Tässä esityksessä ei oteta kantaa kielellisiin oikeuksiin vaan niitä koskevat erilliset lait, joita tulee noudattaa.

Esteettömyysdirektiivin perusteella annettavia säännöksiä sovelletaan sekä yksityiseen että julkiseen toimijaan, joka saattaa soveltamisalaan kuuluvan tuotteen markkinoille tai tarjoaa palvelua kuluttajalle.

Uudet vaatimukset tulee lain mukaan ottaa huomioon 28.6.2025 jälkeen aloitetuissa hankinnoissa eli kun tarjouskilpailukutsu lähetetty tai hankintamenettely aloitettu 28.5.2025 jälkeen. Toki vaatimusten noudattaminen jo ennen 28.6.2025 tehtyihin julkisiin hankintoihin on kannatettavaa. 

Palveluntarjoajalla on velvoite huolehtia, että tarjottu digitaalinen palvelu vastaa vaadittuja saavutettavuusvaatimuksia. Jos palveluntarjoaja hankkii palvelua joltain toiselta (kolmannelta osapuolelta), tulee esimerkiksi sopimuksin huolehtia siitä, että tarjottu palvelu täyttää vaadittavat saavutettavuusvaatimukset.

Standardoimistyö on alkamassa EU:n tasolla. EN 301 549 -standardi tulee olemaan käytössä ja näin ollen myös WCAG-kriteeristö. 

Esteettömyysdirektiivi tuo myös lisävaatimuksia. Näitä ovat esimerkiksi esteettömyysdirektiivin liitteen I jakson IV lisävaatimukset palveluille. Nämä vaatimukset eivät ole täysin yhtenevät standardin EN 301 549 kanssa. 

Komission tavoite on, että yhdenmukaiset standardit ovat voimassa, kun esteettömyysdirektiivin perusteella annettujen vaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Kuitenkin myös jatkossa esteettömyysdirektiivin liite I on merkittävä ja määrää sen tason, jota tulee noudattaa. Yhdenmukaistettuja standardeja noudattamalla voi siis osoittaa vaatimuksenmukaisuuden ainakin osittain.

Esteettömyysdirektiivin taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 146 milj. €. Tästä suurin osa (noin 70 milj. €) kohdistunee verkkokaupoille ja toinen merkittävä osa (noin 40 milj. €) jatkuvaan ylläpitoon ja kouluttamiseen kaikkien toimijoiden osalta arvioituna.

Kyseessä olevat kulut jakautuvat todellisuudessa pidemmälle aikavälille. Jos vaatimusten täyttäminen kehittämisen ja korjaamisen kautta on mahdollista, lyhyen ajan investointikulut pysyvät alhaisina. Kun esteettömyys voidaan huomioida osana normaalia kehitystyötä, jakautuvat kulut pidemmälle aikavälille. 

Jatkuvien kustannusten osuuden voidaan ajatella olevan vuositasolla noin 5-10 miljoonaa euroa selvityksen piirissä olevilla aloilla yhteensä.

Kustannusten ohella esteettömyysosaamisen uskotaan lisääntyvän ja sille kehittyvän suuremmat markkinat. Esteettömyysdirektiivin voidaan nähdä parhaimmillaan parantavan palveluita kaikille, lisäävän toimijoiden kilpailukykyä ja mahdollistavan uusia innovaatioita.

Esteettömyysdirektiivin toimeenpano tuottaa höytyjä erityisesti vammaisille henkilöille sekä esimerkiksi iäkkäille henkilöille. Hyötyjä on vaikea arvioida suoraan rahallisesti. Kuitenkin hyötyjä ja yhteiskunnallisesti säästöjä syntyy, jos esimerkiksi vammaisille henkilöille ei ole tarvetta järjestää erityispalveluja, vaan tuotteet ja palvelut ovat jo lähtökohtaisesti suunniteltu esteettömiksi ja saavutettaviksi, jotta mahdollisimman moni voi osallistua yhteiskuntaan itsenäisesti. 

Esteettömyysdirektiivin tuotteiden valvonta on markkinavalvontaa, johon sovelletaan markkinavalvontalain säännöksiä. Usea esteettömyysdirektiivin palvelu on digitaalinen palvelu ja näin ollen valvonta määräytyisi digipalvelulain säännösten mukaisesti. 

Valvonnassa voidaan puuttua vaatimustenvastaisuustilanteisiin ja määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa viime kädessä uhkasakko.

Tuotteen tai palvelun käyttäjä voi ilmoittaa valvovalle viranomaiselle, jos soveltamisalaan kuuluvassa tuotteessa tai palvelussa on puutteita esteettömyydessä. Valvovan viranomaisen tulee tapauskohtaisesti ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin.

Uusien esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Lisäksi esteettömyysdirektiivi sallii muitakin siirtymäaikoja, jotka ehdotetaan otettavaksi kansallisesti käyttöön.

Rakennetun ympäristön osalta on kansallista liikkumavaraa. Työryhmä tekee tällä hetkellä selvitystyötä sen suhteen, miten esteettömyysdirektiivin liite III, joka koskee rakennettua ympäristöä, toimeenpannaan kansallisesti. Ehdotukset eivät siis sisälly nyt lausunnolla olevaan esitykseen, vaan ne valmistellaan erikseen. 

Asiaa on avattu hallituksen esitysluonnoksessa tarkemmin (sivut 88-89). Meillä on tällä hetkellä voimassa rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä esteettömyydestä. Esteettömyyttä tarkastellaan nimenomaan rakennuslupavaiheessa, mutta esteettömyysdirektiivin soveltamisalan palveluja voidaan toki sijoittaa rakennettuun ympäristöön myös toisenlaisissa tilanteissa, jolloin kansallinen esteettömyysasetus ei tule tarkasteluun. 

Esteettömyysdirektiivin vaatimukset rakennetulle ympäristölle on ilmaistu varsin yleisellä tasolla, jatkossa niitä tarkennetaan standardeilla. Tällä hetkellä työstetään taustalla mm. vaikutustenarviointia, mutta direktiivin liitteen III yleisluonteisuus haastaa arviointia. Tämän takia on esitetty, että soveltamisesta päätetään vasta myöhemmin.

Työryhmän valmistelema hallituksen esityksen luonnos on lausunnolla 1.2.2022 asti klo 16.15. asti. Jokainen voi halutessaan antaa lausunnon lausuntopalvelussa.